Mäkisalo-Ropponen muistuttaa tiedotteessa, että erilaisilla hyvinvointi-investoinneilla on ollut keskeinen rooli siinä, että Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon. Hyvinvointi-investoinnit ovat hänen mukaansa tukeneet vahvasti taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan, hän summaa.

– Tulevaisuusvaliokunta on useaan otteeseen todennut, ettei päätöksentekijöillä ole riittävästi tietoa hyvinvointitalouden ja kestävän kasvun tilasta ja vihreän siirtymän edistymisestä politiikkajohdonmukaisuuden varmistamiseksi, vaikka hyvinvointitalous ja kestävä kasvu ovat aikamme tärkeimpiä murroksia. Tulevaisuusvaliokunta korostaakin eduskunnassa käsittelyssä olevassa tulevaisuusselontekomietinnössään kestävän hyvinvoinnin ja hyvinvointitalouden merkitystä seuraavalla hallituskaudella, Mäkisalo-Ropponen sanoo tiedotteessa.

– Talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen pääomaan ovat panostuksia kestävään talouskasvuun. Hyvinvointitalouden käsite on keskeinen osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen keskiössä on oltava ihminen. Tämä pitäisi muistaa myös tulevaisuudessa, hän painottaa.

– Hyvinvointitaloudessa tavoitteena on pitää yhteiskunnassa kaikki osallisina ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Kun julkisia varoja sijoitetaan parantamaan ihmisten hyvinvointia, seurauksena ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä ja maksavat veroja. Kun ihminen on terve ja voi hyvin, hän myös tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä on kansantalouden näkökulmasta tärkeää, kun väestö ikääntyy, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

Hän nostaa tiedotteessaan esiin, että myös Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja talousjärjestö OECD ovat päätyneet johtopäätökseen, että ilman ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista ei talouskaan voi hyvin.

HYVINVOINTITALOUS on päätöksenteon lähestymistapa, jolla saavutetaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempi tasapaino. Käsitettä avataan muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

– Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja tukea kestävää taloutta samanaikaisesti. OECD on määritellyt, että hyvinvointitalous koostuu materiaalisista tekijöistä, kuten asumisesta, tuloista ja työpaikasta sekä elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä, kuten koulutuksesta, osaamisesta, terveydestä ja turvallisuudesta.

– Jotta materiaaliset ja elämän laatuun liittyvät tekijät voivat toteutua, tarvitaan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Hyvinvointitalous tukee näiden kestävyyden ulottuvuuksien keskinäisriippuvuuksien tarkastelua. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on turvata maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvä elämä. Hyvinvointitalous ajattelutapana on investointi tuleviin sukupolviin.

Hyvinvointitaloudessa korostetaan, että taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia on myös pystyttävä ennakoimaan paremmin, Merja Mäkisalo-Ropponen taustoittaa tiedotteessa. Se tapahtuu tekemällä vaikuttavuusarviointeja, kustannus-hyöty- ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sekä ottamalla käyttöön uusia skenaariomenetelmiä ja muita mittareita.

– Määrällisten mittareiden rinnalla tulee käyttää myös laadullisia mittareita. Lisäksi tulisi nykyistä enemmän pyrkiä tutkimusnäyttöön perustuvaan päätöksentekoon, tiedotteessa kuvataan.