Toimituksen kommentit
21.4.2021 12:28 ・ Päivitetty: 22.4.2021 14:08
Paperiteollisuuden alasajo ei jää tähän – hedelmätön vastakkainasettelu ja jankkaus Suomen kilpailukyvystä hautaavat ongelman todelliset syyt
Stora Enson ilmoitus lakkauttaa Kemin Veitsiluodon sellu- ja paperitehdas oli ikävä jatkoa Kaipolan paperitehtaan lopettamiselle. Perimmäinen syy on sama kummassakin tapauksessa: paperin kysyntä on ollut pitkään laskussa, jota korona on vain syventänyt.
Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky arvioi paperintuotannon ylikapasiteetiksi noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 15 paperikoneen tuotantoa. Kun Stora Enso lopettaa sellun ja paperin tuotannon pysyvästi Ruotsin Kvarnsvedenin ja Veitsiluodon tehtailla, jää paperintuotannon osuudeksi Stora Ensolla noin 10 prosenttia, loppu on pakkaus-, sellu- ja puutuotetuotantoa.
Hallitus omistaa Stora Ensosta noin 10 prosenttia. Sillä osuudella ei yksin pysty vaikuttamaan kansainvälisen pörssiyritykseen hallintaan. Ja tässä tapauksessa se ei ehkä olisi ollut viisasta. Stora Enson hallituksen puheenjohtaja on Antti Mäkinen, joka on myös valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtaja. Mäkinen totesi Kauppalehden haastattelussa, että tappiollisten tehtaiden alasajolle ei löydetty vaihtoehtoa, joka olisi ollut taloudellisesti järkevä. Mäkisen mukaan alalla ei kukaan usko paperinkulutuksen toipumiseen.
PAPERITUOTANNON ahdingosta huolimatta Veitsiluodon tilanne herätti hallituksen talouspolitiikan kriitikot, niin poliitikot kuin talouselämän edustajat. Osa kommenteista oli puhdasta populismia. Ne veivät syrjään Suomen teollisuuden ja talouden todellisista ongelmista.
Myös Stora Enson kilpailijan, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen pääsi jälleen kerran syyttämään hallituksen teollisuuspolitiikkaa ja ay-liikettä. Pesonen ei tosin kritiikissään maininnut, että Stora Enso päätti Veitsiluodon lisäksi myös vastaavan ruotsalaisen tehtaan lopettamisesta. Tuskin Suomen palkkataso ja ay-liike sentään Ruotsiin saakka vaikuttavat. Eikä Pesonen kritiikissään myöskään huomioi, että hallitus tiputti vuoden alusta teollisuuden sähköveron EU-minimiin. Tilastojen mukaan Suomessa ovat verot ja veroluonteiset maksut suhteessa bkt:hen olleet laskussa jo usean vuoden ajan.
Tehtaiden lopettamisista ja ay-liikkeen roolista puhuttaessa pitää myös muistaa, että Suomessa tuotannon lopettaminen on halvempaa kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa muun muassa eroraha ja alueelliset korvaukset nostavat irtisanomisen kustannuksia.
Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät, niin positiiviset kuin negatiiviset. Keskustelussa pitäisi päästä yli hedelmättömästä vastakkainasettelusta, jossa jankataan työntekijöiden joustamattomuutta tai paperiteollisuuden hidasta heräämistä paperin kysynnän laskuun.
Lisää aiheesta
Esimerkiksi emeritusprofessori Matti Pohjola lähestyi vähän tuoreemmin kilpailukyvyn Suomi-Ruotsi-vertailua. Talouselämän haastattelussa Pohjola sanoi Suomen talouden viime vuosien heikon kasvun yhdeksi syyksi aiemmat päätökset vähentää tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. ”Suomalaiset yritykset tekevät parempaa tulosta kuin ruotsalaiset, mutta ruotsalaiset investoivat tulevaisuuteen, kun suomalaiset jakavat voitot ulos osinkoina”, Pohjola huomautti jutussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.