– Tässä on peiliin katsomisen paikka. Ulkomaalaisia työntekijöitä täytyy tukea nykyistä paremmin, hän toteaa tiedotteessa.

Monille ulkomaalaisten työntekijöille ammattiyhdistysliike on jäänyt etäiseksi. Tämä käy ilmi tuoreesta E 2 Tutkimuksen tuoreesta tutkimuksesta, jota Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on mukana rahoittamassa.

Tulijoiden mielestä suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää: matalat hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus. Vaikeuksia tuovat oleskelulupamenettelyt, tiedonpuute työelämästä ja kielimuuri.

JOTKUT olivat kääntyneet ammattiliiton puoleen ongelmatilanteissa ja saaneet neuvontaa ja tukea, mutta yksi Yleiseen työttömyyskassaan kuuluva oli joutunut pettymään neuvontapalveluiden puutteeseen. Työpaikkatason näkyvyyttä ay-liikkeellä oli lähinnä terveydenhoitoalalla.

– Uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa ihminen on jonkin aikaa hyvin haavoittuvassa asemassa. Työhön ja yhteiskuntaan pitää päästä sujuvasti mukaan. Tässä meidän pitäisi yhteiskuntana olla hereillä ja ay-liikkeellä on peiliin katsomisen paikka. Meidän täytyy tukea ulkomaalaisia työntekijöitä nykyistä paremmin.

Haastateltujen ongelmat ajoittuvat tyypillisesti aikaan maahantulon jälkeen. Osa haastateltavista kertoo, että heillä oli epäselvyyksiä työehdoissa. Kielitaidon puute, tietämättömyys työelämän pelisäännöistä ja mahdollinen nuori ikä olivat haasteita. Työelämän järjestystä ja pelisääntöjä kuitenkin arvostetaan.

“Kolmen kuukauden päästä mä ymmärsin, että ne olosuhteet ei ollut kohdallaan”, eräs haaastatelluista kertoo.

JHL ON tarttunut toimeen ja käynnistänyt maahanmuuttajatyön. Liitto julkaisi tänä keväänä työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän katsauksen ”Suomi ikääntyy – työperäinen maahanmuutto avuksi hoivapommiin”, jossa JHL ehdottaa muun muassa Työelämäpassin käyttöönottoa.

Ajatuksena on se, että kaikille Suomen työmarkkinoille tuleville tarjottaisiin systemaattisesti tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Sen avulla työvoiman väärinkäytöksiä pystyttäisiin ehkäisemään samalla kun maahanmuuton byrokratiaa kokonaisuutena voitaisiin keventää.

Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän itsestään selviltä tuntuvat vahvuudet sekä käytännöt pitää JHL:n mielestä osata kouluttaa systemaattisesti kaikille työelämään tulijoille.

– On tärkeää, että he tietävät mistä työelämän ongelmiin saa apua, ja siihen tarvitsemme Työelämäpassin kaltaista osaamiskokonaisuutta. Samalla liittojen on aktivoiduttava työikäisten maahanmuuttajien suuntaan. Uusien toimintatapojen kehittämiselle on nyt hyvä hetki, kun TE- ja kotoutumispalvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alusta lähtien, JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo muistuttaa.

Hän on toinen JHL:n julkaisun kirjoittajista ja mukana E2:n Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen ohjausryhmässä.

– On hyvä muistaa, että Suomeen tulija on aina ihminen. Kilpailu kansainvälisestä työvoimasta kasvaa, ja Suomen tarve erityisesti työntekijäammateissa ja muun muassa sote-alalla on suuri. Meidän on kohdeltava ulkomaisia työntekijöitä ihmisinä ja mahdollistettava hyvät olot työelämässä ja sen ulkopuolella, puheenjohtaja Niemi-Laine sanoo.