Anttila kysyy, miten demaripoliitikot voivat vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen niin, ettei demarien ja heidän kannattajiensa usko sosialidemokraattisiin arvoihin horjuisi?

Anttilan mukaan ajan taloudellinen ja yhteiskuntapoliittinenkin valtavirta – uusliberalismi, niin sanotusti sataa Kokoomuksen laariin. Ilman puolueen varsinaisia poliittisia ponnisteluja.

– Uusliberalistinen talouspolitiikka pyrkii taloudellisten normien ja ohjeiden väheksyntään ja vähentämiseen. Esimerkiksi verotuksen keventämisellä, maksujen korottamisella ja tulonsiirtoja leikkaamalla romutetaan hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Anttila kysyy, ovatko sosialidemokraatit valmiita lähtemään kohti uusliberalismia arvioimatta, mitä riskejä siihen liittyy ja mietittämättä miten näihin riskeihin vastataan? Vallitseva kehityksen kulku edellyttää vaihtoehtoisen politiikan rakentamista ja toteuttamista.

– Kunnallisjärjestön toiminnan tarkoituksena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta niin kulttuurisesti kuin taloudellisestikin. Järjestön pyrkymyksenä on vahvistaa edustuksellista demokratiaa, kansanvaltaa sekä näin ollen kuntalaisten osallisuutta vaikuttaa lähiyhteisöidensä asioihin.

– Onneksi meillä on jo kaupunginvaltuuston laajaa kannatusta nauttiva pormestariohjelma. Lisäksi voimme iloksemme todeta, että vaaleissa sosialidemokraattien valtuustoryhmä nuoreni eli nuoret haluavat vaikuttaa. Meidän pidempään poliitikassa mukana olleiden on annettava heille paras mahdollinen tukemme, Anttila jatkaa.

Tavoitteiden saavuttamista mitattava

Anttila sanoo, että niin yritysmaailmassa kuin järjestöissäkin toimiva johto miettii miten kyseessä oleva organisaatio pystyisi kehittymään entistä paremmiksi ja saavuttamaan aikaisempaa parempia tuloksia. Se onnistuu ainoastaan arvioimalla aiemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

– Kun runsaan neljän vuoden jälkeen tarkastelemme, miten kunnallisjärjestö ja sen hallitus ovat tavoitteissaan onnistuneet, voimme olla kohtuullisen tyytyväisiä. Seitsemästä tavoitteesta viidessä onnistuimme hyvin tai jopa kiitettävästi. Tuskin kukaan ajattelikaan, että voisimme saavuttaa kaiken.

Ensimmäinen tavoite oli se, että sosialidemokraatit voittavat kunnallisvaalit. Se tavoite saavutettiin ja Lauri Lyly nousi ensimmäiseksi SDP:n pormestariksi.

– Toinen tärkeä tavoite oli tehdä onnistunut vaaliohjelma. Poliittisen ohjelman viesti oli selkeä, ja se erottui edukseen kilpailevien puolueiden ohjelmista. Suuret kiitokset ohjelman kokeneille tekijöille.

Kolmas tavoite oli sisäisen viestinnän tehokkuus. Anttilan mukaan pyrkimys oli saavuttaa suurin osa jäsenistöstä joko sähköpostin tai Tampereen demarit Facebook-sivujen kautta. Anttilan mielestä sisäinen viestintä toimi vaalien aikana vilkkaasti. Yhteydenpito jäsenistöön onnistui hyvin.

Neljäs kriittinen menestystekijä oli ulkoisen viestinnän tehostaminen. Vaalien aikana Anttilan mielestä toiminta oli todella vilkasta. Kunnallisjärjestö teki kaksi omaa vaalilehteä. Vaikka toivomisen varaa jäi, viestit menivät perille. Lisäksi kunnallisjärjestön käytössä oli Demokraatti -lehti sekä paikallisista lehdistä ostettu ilmoitustila.

Viides tavoite oli puolueosastojen toiminnan tehostaminen.

– Kuluneella vaalikaudella syntyi uusi viiden yhdistyksen yhteenliittymä, josta tuli myös Tampereen suurin puolueosasto. Sen toiminta on todella aktiivista ja esimerkillistä.

Kuudes tavoite oli jäsenmäärän kasvattaminen.

Siihen kunnallisjärjestö ei Anttilan mielestä kyennyt vastaamaan toivotulla tavalla. Edellisen vaalikauden jälkeen jäsenmäärä on pudonnut noin 250 henkilöllä. Pienten puolueosastojen toiminta on hiipunut ja odotettavissa on joidenkin yhdistyksien toiminnan lakkauttaminen. Tähän haasteeseen on vastattava!

Seitsemäs mittari oli kunnallisjärjestön talous. Se on pysynyt vakaana. Vaaleihin ei lainaa tarvittu. Anttila painottaa, että kun järjestön talous on kunnossa, se mahdollistaa hyvän ja vaaleissa näyttävän politiikan teon myös jatkossa.

– Olen monin tavoin koko kunnallisjärjestön hallituksen kanssa ollut vastuussa järjestön taloudenhoidosta, joten uskon, että tämä suotuisa kehitys on osaavissa käsissä. Tämä kehitys jatkuu mahdollisen puheenjohtajakauteni aikana.

Katse tulevaisuuteen

Anttila sanoo, että tämän enempää peruutuspeiliin ei tarvitse katsoa, koska se on historiaa.

Anttila lähtisi liikkeelle edustajiston hyväksymien sääntöjen päivittämisestä. Työn yhteydessä tulisi ottaa esille viime aikoina paljon esillä olleet kaksoisroolit. Vaikka vanhoissa käytännöissä ei mitään laitonta olekaan todettu, ne on mietittävä uudestaan.

SDP:n profiilia kaupunkilaisten keskuudessa on nostettava. Se voisi Anttilan mielestä tapahtua pormestariohjelmaa jalkauttamalla. Lisäksi järjestödemokratiaa on vahvistettava. Jokaisella puolueosastolla on oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnallisjärjestön ja sen hallituksen toimintaan. Hallituksen puolestaan on annettava täysi tukensa osastoille.

Anttila uskoo, että digitaalisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös järjestötoiminnalle. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa talouden hoidossa, viestinnässä ja kokoustoiminnassa.

Yhteyttä kaupunkilaisiin parannetaan niin, että kunnallisjärjestö järjestää kuukaisittain paikallisten puolueosastojen kanssa yleisötilaisuuden alueiden asukkaille. Näin sosialidemokraatit saavat välittömän kontaktin tamperelaisiin ja tamperelaiset demarivaikuttajiin. Pelkät toritapahtumat Anttilan mielestä eivät enää riitä. Pyrkimyksenä on saada seuraavan edustajiston aikana valmiiksi myös toimintaohje luottamuspaikkojen henkilövalinnoista.

Anttila hahmottelee myös vuosikellon rakentamista, jolloin kunnallisjärjestön toiminnasta tulee aikaisempaa tavoitteellisempaa ja selkeämpää. Vuosikellosta näkee kuka tekee ja mitä – sekä miten tekemiset edistyvät.

– Yritysmaailmassakin käytössä oleva vuosikello kertoo, olemmeko toiminnasamme aikataulussa.

Nyt on aikaa

Anttila kertoo, että hän on liittynyt SDP:n jäseneksi 1990-luvun alussa ja toiminut vuosia kunnallisjärjestön hallituksessa.

– Olen nimittänyt itseäni puolueen työmieheksi, joka puurtaa siellä, missä apua tarvitaan.

Anttila on työskennellyt sekä yksityisen työnantajan että kunnan palveluksessa. Löytyypä miehen työhistoriasta vuosia yrittäjänäkin.

– Seitsemän vuotta olen toiminut yli 400 hengen työyhteisön kehittämisryhmässä, viimeiset kolme vuotta ryhmän vetäjänä. Ryhmän tehtävänä oli kehittää muun muassa työyhteisön hyvinvointia, työturvallisuutta, riskienhallintaa ja ICT-toimintoja.

– Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat kantavia arvoja johtamistavassani. Pitkään kunnallisjärjestön hallituksessa työskennelleenä tiedän ja tunnen järjestön toiminnan läpikotaisin. Minulla on käytössäni myös tarvittavat verkostot ja yhteydet.

Anttila toteaa, että hän osaa johtaa ihmisiä ihmisten kautta – tavoitteellisesti sekä perustellen.

– Pystyn antamaan palautetta ja ottamaan sitä vastaan. Mahdollisena puheenjohtajana haluan kunnallisjärjestön hallitukseen erilaisia persoonallisuuksia – toisenlaisia kuin itse olen. Johtajuus on ennen kaikkea luottamusta ja suunnan näyttämistä.

– Olen saanut hyvää palautetta neuvottelutaidoistani. Ja ennen kaikkea nyt, kun olen leipätyöstä vapaa, minulla on mahdollisuus hoitaa näinkin vaativaa tehtävää. Työkeskeisyyteni on sen aikaisemmin estänyt.