tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Pekka Ervasti Demokraatille: Ylen toimittajien tilanne ”karmea” — ”Illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla”

Kuva: Lehtikuva

Ylen entinen politiikan toimittaja Pekka Ervasti vahvistaa Demokraatille jo aiemmin Maaseudun Tulevaisuudelle sanomansa: Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana.

Ervasti on sanonut Maaseudun Tulevaisuudelle, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

– Tämä perustuu siihen tietoon, mitä olen Ylen kollegoilta kuullut ja julkisuudesta lukenut jonkin verran Ylen taloa tuntevana. Ne tapaukset ovat olleet julkisuudessa, hän kertoo kantojensa taustoista.

– Kollegojen kanssa, kun olen keskustellut, on kerrottu, että kommenttikirjoituksia olisi jäänyt yli, tekstejä olisi sillä tavalla editoitu, että sieltä on poistettu nimenomaan Sipilän taloudellisiin kytkentöihin liittyviä virkkeitä ja lauseita jutuista, jotka eivät pääsääntöisesti edes käsittele Sipilää, hän sanoo.

Ervastin käsityksen mukaan toiminta on ollut, lievästi ilmaistuna, hätävarjelun liioittelua.

– Sille voisi keksiä joitakin muitakin nimiä, sensuuri nyt tulee lähinnä mieleen.

Ovatko nämä kaikki asiat liittyneet jollakin tavalla Sipilään?

– Sipilä tuntuu nyt olevan tässä se herkin asia. Olen ymmärtänyt ja tiedänkin, että juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Sipilän talouskytkentöihin liittyvistä asioista toimituksen johto on antanut ihan nimenomaisia ohjeita, että tästä pidetään nyt tauko, tästä ei nyt kirjoiteta, Ervasti väittää.

”Mihin ne hillot on pantu?”

Koko kohussa on Ervastin mukaan kaksi puuta. Toinen on Sipilän toiminta.

– Toinen, jota pitäisi kanssa haukkua, on Ylen taipuminen poliittisen painostuksen edessä, josta minun mielestä on aika selvät evidenssit olemassa tapauksilla jotka ovat olleet julkisuudessa. Silloin kun Yleisradion kaltaisessa suomalaisen mediamaailman jättiläisessä osoittautuu, että siellä ei palomuuri pidä toimituksen johdon ja toimituksen välillä, vaan poliittiset paineet tulevat sieltä läpi ja johtavat tällaisiin ilmiöihin, siis todella kafkamaisseen tilanteiseen, pakkohan se on olla huolestunut.

Ervasti kuvaa ”söpön inhimilliseksi” sitä, että pääministerille hänen henkilökohtaiset talousasiat ovat ”syvästi arka paikka”.

– Nimenomaan hänen omia talous- ja hänen perheensä talouskytkentöjä, varallisuutta ja sijoitustoimintaa koskevat asiat. Siitähän tässä nyt viimeisessä kohussa tuntuu olevan kysymys, mutta se on ollut jo pitkään sitä.

– Mutta kun kyseessä on pääministeri ja hän on valtavasti vaurastunut liike-elämässä, on ihan oikein kysyä, mihin ne hillot on pantu, mitkä ovat ne järjestelyt. Se on minusta täysin perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Silloin kun hallitus, ministerit ensimmäisen kerran jättivät selvityksen näistä sitoumuksistaan, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) otti esille sen, että Sipilän selvitys ei vastaa kysymyksiin ja Sipilä totesi, että se on ihan lainmukaisesti tehty. Näin varmaan onkin, mutta siitä huolimatta se keskustelu on perusteltu. Nyt tiedän tapauksia, että Sipilä saa siinä kohtuullisen latvaräjähdyksen aina, kun tätä asiaa pyöritetään. Se on minusta outoa.

”Olen mennyt pöljyyksissäni sopimaan.”

Pekka Ervasti ei voi kommentoida sitä, miksi hän hiljattain lähti Yleltä tai saiko hän potkut.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen eilen myönsi, että meillä on sopimus, että tätä asiaa me emme käsittele julkisuudessa. Sillä tavalla olen vanhan liiton mies, että kun olen mennyt jotain pöljyyksissäni sopimaan, minun pitää pitää siitä kiinni. Normaalin kansalaisen ja journalismin sananvapaus minulla on ja olen keskustellut yleläisten kanssa, poliitikkojen kanssa, lukenut tiedotusvälineitä, Ervasti valottaa näkemystensä pohjaa.

Ervasti sanoo olevansa harmissaan Ylen ammattitaitoisten toimittajien puolesta.

– Nyt he eivät oikein tiedä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Päällä on tietynlaista uhkaa ja pelottelua niin, se on karmea tilanne, Ervasti kokee.

Siihen, pitäisikö päätoimittaja Atte Jääskeläisen erota, Ervasti ei halua ottaa kantaa. Hän haluaa pitäytyä keskustelussa journalismista.

Ervastin mukaan viimepäiväisistä tapahtumista on Ylessä kuitenkin syytä olla huolissaan.

– Tämä on sellainen tapaus, että kun näistä juttelee niin, ihmisten on vaikea hyväksyä tätä edes totena. Tämä ei oikein mahdu meidän kaaliin, että 2016 on tällainen meno päällä.

– Kaikki tämä kertoo siitä, että jotenkin se journalistinen linja on hukassa.

Hallintoneuvoston on toimittava.

Ervasti muistuttaa Ylen olevan laitos, joka saa rahoituksensa poliittiselta taholta. Eduskunta toisin sanoen päättää.

– Totta kai silloin pitäisi olla huomattavastikin tarkempi siitä, missä kuosissa se poliittinen journalismi siellä on, ettei tule pienintäkään epäilystä siihen, että rahoittaja pystyy vaikuttamaan. Nyt se on kyllä se illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla. Olipa lopullinen totuus ja asioiden laita mikä tahansa, jo sellaisen vaikutelman syntyminen on omiaan nakertamaan luottamusta, joka sitten loppupeleissä on mille tahansa tiedotusvälineelle kaikista tärkein asia. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja se voi mennä yhdessä yössä.

Pekka Ervasti katsoo, että Ylen hallintoneuvoston olisi syytä selvittää asiaa.

– Jos nämä hallintoneuvoston politiikot ovat huolissaan sananvapaudesta ja journalismista, miksei näitä selvitetä. Ihmettelen Ylen  hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa, että kaikki on selvää, kun hän oli jutellut Atte Jääskeläisen kanssa puhelimessa.

– Selvää on, että Ylellä palkkatyössä olevat ihmiset eivät kovin helposti uskalla tulla ulos. Pannaan jokin konsultti sinne keräämään kommentteja, dokumentoidaan nämä keissit ja katsotaan, miten tämä on mennyt. Hallintoneuvoston tässä pitäisi toimia.

Toimittaja Ruben Stillerin kohtalosta Pekka Ervasti on erityisen kiukkuinen. Stiller sai ensin varoituksen, mutta sitten se peruttiin.

– Se on ihan kummallista painostusta. Heitetään käytävään vähäksi aikaa miettimään, että muutatko mielesi ja tuupa takaisin ja tässä on tämä varoitus ja potkut, herranen aika oikeasti, Ervasti kuvaa omaa näkemystään Stillerin kohtelusta.

Blues ja jazz soivat taas tanssilavalla Valkeakoskella

Jukka Eskolan (keskellä) soultriossa rumpuja soittaa Teppo Mäkynen ja urkuja Mikko Helevä.

Valkeakosken Kirjaslammen rannalla sijaitseva tanssilava muuttuu jälleen viikonloppuna laadukkaan bluesin ja jazzin areenaksi. Kaksipäiväinen Kirjazz & Blues järjestetään nyt toista kertaa.

Perjantai 30.6. on blues-päivä, jonka pääesiintyjänä nähdään Heikki Silvennoinen Acoustic Time. Heikki Silvennoinen lukeutuu eittämättä maamme kovimpiin blueskitaristeihin ja -laulajiin, vaikka hänet  vielä laajemmin ehkä tunnetaankin Kummeli-koomikkoryhmän jäsenenä.

Silvennoisen lisäksi perjantain ohjelmassa on huippuluokan bluesduo Micke & Lefty eli Micke Björklöf ja Lefty Leppänen. Kaksikko on niittänyt mainetta Micke Björklöf & Blue Strip -bändin riveissä ja kiertänyt myös pienemmällä kokoonpanolla aina Keski-Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Heti Valkeakosken keikan jälkeen Micke ja Lefty nousevat lauantaina Blue Stripin kanssa kesän bluespäätapahtuman,  Järvenpään Puistobluesin päälavalle.

Perjantaina Valkeakosken blues-ohjelmassa kuullaan myös paikallista comboa Tapsa Tuomisto & Bad Brakes.

Lauantain jazz-päivää tähdittää Jukka Eskola Soul Trio. Trumpetisti Jukka Eskola kuuluu ehdottomasti tämän hetken arvostetuimpien jazzmuusikoiden joukkoon. Moderniin klubijazziin kallellaan oleva Eskola on soittanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten artistien kanssa sekä useissa eri kokoonpanoissa, joista tunnetuin lienee kansainvälisestikin mittavaa suosiota nauttinut The Five Corners Quintet. Soul Triossa jhänen rinnallaan soittavat Mikko Helevä (urut) ja Teppo Mäkynen (rummut).

Eskolan lisäksi jazz-päivän ohjelmassa ovat jazz-jamit, joissa vierailee myös laulaja Anna Inginmaa. Inginmaa on vaikuttava musiikintekijä, joka on viime aikoina tehnyt yhteistyötä muun muassa Kauko Röyhkän ja The Hypnomenin kanssa.

Paikallisväriä saadaan myös jazz-päivään, kun Jukka Iisakkilan luotsaama koskilaisbändi The Breed esittää Pekka Pohjolan musiikkia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Eduskunta keskustelee tänään kellojen siirtämisen mielekkyydestä

Kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn.

Eduskuntakäsittelyn vaatimuksena on 50 000 ihmisen kannatus. Aloiteen kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisesta on allekirjoittanut yli 70 000 suomalaista.

Aloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan kesäaikaan siirtymisen lopettamista. Kannattajien lukumäärä harppasi roimasti eteenpäin, kun Suomessa jälleen siirrettiin kelloja tunnilla eteenpäin maaliskuun lopussa.

Kansallisella päätöksellä kesäajasta ei voida noin vain irtautua, sillä viisareiden siirrosta säädetään EU-direktiivissä, joka sitoo Suomea EU:n jäsenmaana. Eduskunta voi kuitenkin antaa asiasta esimerkiksi lausuman.

Kesäaika on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1981 alkaen. EU:n pysyvä direktiivi kesäajasta tuli voimaan vuonna 2002.

Suomalaiset kansalaisaloitteen allekirjoittajat eivät ole yksin hankkeen kanssa, sillä keskustelua on herätelty myös Euroopan parlamentissa.

Eduskunnan täysistunto alkaa klo 14.

Halla-aho arvioi perussuomalaisten suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin Soinin lähdettyä – ”Ilmapiiri on nyt vapautuneempi”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jussi Halla-aho ja varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa 22. kesäkuuta.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi suhtautumisen seksuaalisiin vähemmistöihin muuttuneen vapautuneemmaksi Timo Soinin jätettyä puolueen.

– Ehkä uskaltaisin sen sanoa, että eduskuntaryhmässä ainakin keskiarvoinen mielipide on tällä hetkellä liberaalimpi tällaisten puhtaasti arvokonservatiivisuuteen liittyvien näkemysten osalta kuin aiemmin, Halla-aho sanoo.

Eräs käytännön syy muutokseen on Soinin lähdön lisäksi se, että hän vei mukanaan Uusi vaihtoehto -ryhmään myös kaksi muuta korkealla profiililla avioliittolain muutosta vastustanutta kansanedustajaa.

Saarakkala, Oinonen ja Soini ovat olleet jyrkkiä. Ehkä tätä kannattaa kysyä yksittäisiltä kansanedustajilta, mutta itse näkisin näin. Tätä ei koeta sillä tavalla niin kauhean keskeiseksi kysymykseksi kuin mitä se aikaisemmin oli Soinin johdolla.

Itse olisin nähnyt, että kaikki saavat äänestää oman vakaumuksensa mukaan.

Halla-ahon mukaan Soinin avioliittoäänestyksessä vaatimaa ryhmäkuria ihmettelivät aikanaan myös sukupuolineutraalia avioliittoa vastustaneet perussuomalaisten kansanedustajat.

– Se koettiin melko ahdistavaksi eduskuntaryhmässä myös niiden kansaedustajien kohdalla, jotka itse vastustivat sukupuolineutraalia avioliittolakia mukaan lukien oma itseni edellisellä kaudella. Itse olisin nähnyt, että kaikki saavat äänestää oman vakaumuksensa mukaan.

Halla-ahon mukaan puolueen ilmapiirissä on tapahtunut muutos.

– Ilmapiiri on nyt vapautuneempi.

Perussuomalaisissa herätellään keskustelua sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemasta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Timo Soini (vas.) ja uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jussi Halla-aho poseeraavat perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta.

Perussuomalaisten nuorten Varsinais-Suomen piirin hallituksen varajäsen, perussuomalaisen puolueen jäsen Ossi Pajunen kertoi Twitterissä Pride-viikon lupauksestaan, jonka mukaan hän pyrkii omalla toimillaan tästä lähtien puuttumaan epäasialliseen kirjoitteluun sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.

Hän lisäsi, että aikoo puuttua keskusteluun erityisesti perussuomalaisten sisällä ja somepalstoilla.

– Tuon näitä asioita esille parhaan mukaan puolueessa, Pajunen kirjoitti.

Hän haastoi lupaukseensa mukaan myös perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen sekä kansanedustajat Mari K. Niemen ja Arja Juvosen.

Tynkkynen vastasi Pajuselle nopeasti olevansa lupauksessa ”mieluusti mukana. Niin persujen sisä- kuin ulkopuolella”.

Pajusen seuraavassa vastauksessa oli selvää piikittelyä puolueen entiselle puheenjohtaja Timo Soinille. Hän kirjoitti: ”Kyllä :) Nyt vain käsittelen meitä Perussuomalaisia. Meillä on vapaus käsitellä näitä asioita nykyään, you know ;)”

Tynkkynen jatkoi samalla linjalla kirjoittamalla, että ”ei tarvi enää Soinin ikeen alla olla”.

Seksuaalivähemmistöistä voi nyt puhua vapaammin.

Ossi Pajunen kertoi Demokraatille, että Twiitit oli tarkoitettu lähinnä perussuomalaiselle puolueväelle ja -toimijoille.

– Twiitit oli tarkoitettu pääasiassa puolueen sisäisen keskustelun herättäjäksi. En tarkoittanut hakea niillä sen suurempaa huomiota.

Pajunen kuitenkin toteaa, että hänen mielestään puolueen ilmapiiri on vapautunut suhteessasukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin Timo Soinin jätettyä puolueen puheenjohtajan tehtävät.

– Omasta mielestäni sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä voi nyt puhua vapaammin, Pajunen sanoi.

Pajunen ei halunnut kommentoida asiaa enempää. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Demokraatin haastattelussa ilmapiirin olevan puolueessa nyt vapautuneempi.

Juttua on päivitetty klo 13:10.

Keskustelua aiheesta

”Älytöntä touhua” – Pienpanimot saisivat alkoholilaissa erikoisen kohtelun, kansanedustaja vaatii korjausta

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Alkoholilain uudistuessa osalle itsenäisiä ja pieniä panimoita tulisi tilaviinin ja sahdin myyntioikeuteen verrattava oikeus myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta. Pieni panimo määriteltäisiin siten, että sillä olisi enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärä.

SDP:n kansaneudustaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa, että tällöin alle 500 000 litraa vuodessa alkoholijuomia valmistavat panimot saisivat myydä alle 12 prosenttisia oluitaan suoraan panimolta. Samalla jokainen ravintola ja pubi saisi myydä alle 5,5 prosenttisia tai 4,7 prosenttisia, riippuen miten alkoholilaissa säädetään, alkoholijuomia suoraan ravintolasta mukaan.

Elorannan mukaan esityksessä on kuitenkin ongelma.

– Samaan aikaan suurimmat pienpanimot ja kolme suurpanimoa, eivät edelleenkään saa myydä edes alle 4,7 prosenttisia tai 5,5 prosenttisia juomia ilman, että perustavat elintarvikekioskin ja myyvät yli puolet liikevaihdosta makkaraa ja limppua. Aivan älytöntä touhua.

– Tietysti mahdollisen uuden lain aikana yksi mahdollisuus on perustaa pienpanimolle pubi. Sieltä ei tarvitse elintarvikkeita myydä ja tuskin paljoa muutakaan, mutta juomat saisi myydä mukaan.

Viime hallituskaudella linjattiin, ettei kioskilupia enää pienpanimoilla tarvittaisi ja niin oltiin myös päättämässä, kunnes loppukaudesta päätettiin ettei lakia tuodakaan enää eduskuntaan.

– Nyt ne kioskiluvat tarvitaan kuitenkin. Reiluuden nimissä suoramyyntioikeuden voisi antaa Elorannan mukaan myös isoille pienpanimoille ja suurpanimoille samaan tapaan kuin se annetaan ravintoloillekin, Eloranta vaatii ja toteaa, että näin toimiminen olisi hyvä asia matkailunkin kannalta.

– Ainakin on kummallista, että 10 suurinta pienpanimoa saa eri kohtelun kun pienemmät pienpanimot. Toivottavasti saamme tähän korjauksen, hän jatkaa.

”Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene.”

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen toteaa, että liitossa ollaan pettyneitä siihen, ettei suoramyyntioikeus koskisi kaikkia pienpanimoita.

Hän ei niele sitä, että 500 000 litran raja juontuisi EU:n päätöksistä.

– Tämä on lähtenyt kansallisista päätöksistä, hallituspuolueet ovat asian päättäneet, hän katsoo.

– On ikävää, että osa pienpanimoista on jäämässä ilman ulosmyyntioikeutta, Tuhkanen sanoo.

Ulosmyyntioikeutta ei saisi hänen arvionsa mukaan noin 5–10 suurta pienpanimoa.

Hän toteaa näiden muutaman pienpanimon joutuvan yhä huonompaan tilanteeseen, koska uuden lain myötä ravintolatkin saisivat myydä alkoholia ulos. 500 000 litran raja voi estää panimoita myös kasvattamasta tuotantoaan ja investoimasta.

– Sitä rupeaa äkkiä miettimään, kannattaako sitä rajaa ylittää. Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene, mikä idea tässä on.

– Lähtökohta on se, että meillä pienpanimoissa ei tällä hetkellä oikeastaan ole edes ulosmyyntioikeutta. Kaikki se mitä on tehty, että pystytään myymään panimon läheisyydestä, on ollut keinotekoista tekemistä eli ensin täytyy tehdä kioski, joka on verrattavissa normaaliin kioskiin.

Tuhkanen muistuttaa myös, että panimo saattaa olla teollisuusalueella.

– Olen muutamasta paikasta kuullut, että paikallinen aluehallintovirasto ei ole antanut kioskin pystyttämiseen lupaa, koska niiden näkemyksen mukaan teollisuusalueella ei tarvitse olla kioskeja, Tuhkanen kertoo.

”Valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista.”

Elorannan mukaan myös viinapohjaisten juomasekoitusten tulo vähittäiskauppaan olisi myös merkittävä uhka hyvässä kasvussa olevalle suomalaisille pienpanimoteollisuudelle.

– Pelkästään kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisväkevyyden nosto lisäisi kauppojen olutvalikoimaa tuntuvasti, puhumattakaan siitä, että samasta hyllytilasta taistelisi myös huima määrä kansainvälisiä viinabrändejä. Siinä välissä pienpanimoilla tulee olemaan todella ahdasta.

Eloranta uskoo, että valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista ja viinapohjaisista tuotteista, kuten väkevien viinojen tuotemerkeillä brändätyistä lonkeroista sekä nuorisoa houkuttelevista värikkäistä ja makeista limuviinoista.

– Näiden tuotteiden valikoima Euroopassa on rajaton ja nyt ne ovat vyörymässä meidänkin kauppojemme hyllyille. Suomalaiset pienpanimot ovat tässä kilpailussa vaarassa jäädä suurten globaalien toimijoiden jalkoihin, koska harvalla pienpanimolla on valmiuksia pärjätä hintakilpailussa, jonka muutos tulee tuomaan.

– Näyttää siltä, että samalla, kun lakimuutoksella yritetään vähentää laivatuontia, niin toisaalta edistetään ulkomaisten toimijoiden toimintaa Suomessa ja huononnetaan kotimaisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä, Eloranta linjaa.

”Erityisen ongelmallista lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta.”

Lakimuutoksen myötä, mikäli se menisi hallituksen esityksen mukaisena läpi, kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisväkevyyttä lisättäisiin 4,7 %:sta 5,5 %:iin.

– Limuviinojen eli väkiviinapohjaisten juomasekoitusten tulo kauppoihin on erityisen ongelmallinen lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta. Vahvan oluen ja lonkeron lisäksi kaupoissa voitaisiin myydä viinapohjaisia juomasekoituksia, jotka vetoavat nuoriin muun muassa tuomalla tunnetut viinabrändit kauppojen hyllyille, Eloranta katsoo.

Hän ei kannata väkevyyden nostamista 5,5 prosenttiin. Hallitus on antanut omille kansanedustajilleen luvan äänestää asiassa omantunnon mukaan.

Eeva-Johanna Eloranta oli keväällä allekirjoittamassa vetoomusta, jossa joukko kansanedustajia vaatii, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on vakavasti harkittava lausuntokierroksella tullut palaute.

–Lakiesitys kohdentaa hyödyt pääasiassa vähittäiskaupalle Alkon kustannuksella sekä ulkomaiselle alkoholiteollisuudelle ja ulkoistaa haitat ja kustannukset julkisen sektorin kannettavaksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eloranta katsoo.

– Ehdotettu alkoholilakiuudistus tehtäisiin tietoisena sen kansanterveyttä ja perheiden ja lasten hyvinvointia vaarantavista sekä julkisen sektorin työntekijöitä, erityisesti poliisia ja sosiaali- ja terveydenhoitoa monin tavoin kuormittavista seurauksista.

– Lakimuutos toisi päivittäistavarakaupan hyllyille väkevien viinojen tuotemerkkejä kuten Smirnoff, Koskenkorva ja Absolut. Muutos toisi aivan uuden ja lapsille näkyvän kanavan markkinoida väkeviä viinoja vähittäiskaupassa, eikä muutos myöskään millään tavalla edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa, mikä myös edistäisi ravintola-alan työllisyyttä.

Mikäli lakiluonnoksessa esitetyt muutokset toteutuvat, Elorannan mukaan hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat riippumatta siitä, millainen sote-palvelujärjestelmä maahan rakennetaan.