Pekka Ervasti Demokraatille: Ylen toimittajien tilanne ”karmea” — ”Illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla”

Kuva: Lehtikuva

Ylen entinen politiikan toimittaja Pekka Ervasti vahvistaa Demokraatille jo aiemmin Maaseudun Tulevaisuudelle sanomansa: Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana.

Ervasti on sanonut Maaseudun Tulevaisuudelle, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

– Tämä perustuu siihen tietoon, mitä olen Ylen kollegoilta kuullut ja julkisuudesta lukenut jonkin verran Ylen taloa tuntevana. Ne tapaukset ovat olleet julkisuudessa, hän kertoo kantojensa taustoista.

– Kollegojen kanssa, kun olen keskustellut, on kerrottu, että kommenttikirjoituksia olisi jäänyt yli, tekstejä olisi sillä tavalla editoitu, että sieltä on poistettu nimenomaan Sipilän taloudellisiin kytkentöihin liittyviä virkkeitä ja lauseita jutuista, jotka eivät pääsääntöisesti edes käsittele Sipilää, hän sanoo.

Ervastin käsityksen mukaan toiminta on ollut, lievästi ilmaistuna, hätävarjelun liioittelua.

– Sille voisi keksiä joitakin muitakin nimiä, sensuuri nyt tulee lähinnä mieleen.

Ovatko nämä kaikki asiat liittyneet jollakin tavalla Sipilään?

– Sipilä tuntuu nyt olevan tässä se herkin asia. Olen ymmärtänyt ja tiedänkin, että juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Sipilän talouskytkentöihin liittyvistä asioista toimituksen johto on antanut ihan nimenomaisia ohjeita, että tästä pidetään nyt tauko, tästä ei nyt kirjoiteta, Ervasti väittää.

”Mihin ne hillot on pantu?”

Koko kohussa on Ervastin mukaan kaksi puuta. Toinen on Sipilän toiminta.

– Toinen, jota pitäisi kanssa haukkua, on Ylen taipuminen poliittisen painostuksen edessä, josta minun mielestä on aika selvät evidenssit olemassa tapauksilla jotka ovat olleet julkisuudessa. Silloin kun Yleisradion kaltaisessa suomalaisen mediamaailman jättiläisessä osoittautuu, että siellä ei palomuuri pidä toimituksen johdon ja toimituksen välillä, vaan poliittiset paineet tulevat sieltä läpi ja johtavat tällaisiin ilmiöihin, siis todella kafkamaisseen tilanteiseen, pakkohan se on olla huolestunut.

Ervasti kuvaa ”söpön inhimilliseksi” sitä, että pääministerille hänen henkilökohtaiset talousasiat ovat ”syvästi arka paikka”.

– Nimenomaan hänen omia talous- ja hänen perheensä talouskytkentöjä, varallisuutta ja sijoitustoimintaa koskevat asiat. Siitähän tässä nyt viimeisessä kohussa tuntuu olevan kysymys, mutta se on ollut jo pitkään sitä.

– Mutta kun kyseessä on pääministeri ja hän on valtavasti vaurastunut liike-elämässä, on ihan oikein kysyä, mihin ne hillot on pantu, mitkä ovat ne järjestelyt. Se on minusta täysin perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Silloin kun hallitus, ministerit ensimmäisen kerran jättivät selvityksen näistä sitoumuksistaan, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) otti esille sen, että Sipilän selvitys ei vastaa kysymyksiin ja Sipilä totesi, että se on ihan lainmukaisesti tehty. Näin varmaan onkin, mutta siitä huolimatta se keskustelu on perusteltu. Nyt tiedän tapauksia, että Sipilä saa siinä kohtuullisen latvaräjähdyksen aina, kun tätä asiaa pyöritetään. Se on minusta outoa.

”Olen mennyt pöljyyksissäni sopimaan.”

Pekka Ervasti ei voi kommentoida sitä, miksi hän hiljattain lähti Yleltä tai saiko hän potkut.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen eilen myönsi, että meillä on sopimus, että tätä asiaa me emme käsittele julkisuudessa. Sillä tavalla olen vanhan liiton mies, että kun olen mennyt jotain pöljyyksissäni sopimaan, minun pitää pitää siitä kiinni. Normaalin kansalaisen ja journalismin sananvapaus minulla on ja olen keskustellut yleläisten kanssa, poliitikkojen kanssa, lukenut tiedotusvälineitä, Ervasti valottaa näkemystensä pohjaa.

Ervasti sanoo olevansa harmissaan Ylen ammattitaitoisten toimittajien puolesta.

– Nyt he eivät oikein tiedä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Päällä on tietynlaista uhkaa ja pelottelua niin, se on karmea tilanne, Ervasti kokee.

Siihen, pitäisikö päätoimittaja Atte Jääskeläisen erota, Ervasti ei halua ottaa kantaa. Hän haluaa pitäytyä keskustelussa journalismista.

Ervastin mukaan viimepäiväisistä tapahtumista on Ylessä kuitenkin syytä olla huolissaan.

– Tämä on sellainen tapaus, että kun näistä juttelee niin, ihmisten on vaikea hyväksyä tätä edes totena. Tämä ei oikein mahdu meidän kaaliin, että 2016 on tällainen meno päällä.

– Kaikki tämä kertoo siitä, että jotenkin se journalistinen linja on hukassa.

Hallintoneuvoston on toimittava.

Ervasti muistuttaa Ylen olevan laitos, joka saa rahoituksensa poliittiselta taholta. Eduskunta toisin sanoen päättää.

– Totta kai silloin pitäisi olla huomattavastikin tarkempi siitä, missä kuosissa se poliittinen journalismi siellä on, ettei tule pienintäkään epäilystä siihen, että rahoittaja pystyy vaikuttamaan. Nyt se on kyllä se illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla. Olipa lopullinen totuus ja asioiden laita mikä tahansa, jo sellaisen vaikutelman syntyminen on omiaan nakertamaan luottamusta, joka sitten loppupeleissä on mille tahansa tiedotusvälineelle kaikista tärkein asia. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja se voi mennä yhdessä yössä.

Pekka Ervasti katsoo, että Ylen hallintoneuvoston olisi syytä selvittää asiaa.

– Jos nämä hallintoneuvoston politiikot ovat huolissaan sananvapaudesta ja journalismista, miksei näitä selvitetä. Ihmettelen Ylen  hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa, että kaikki on selvää, kun hän oli jutellut Atte Jääskeläisen kanssa puhelimessa.

– Selvää on, että Ylellä palkkatyössä olevat ihmiset eivät kovin helposti uskalla tulla ulos. Pannaan jokin konsultti sinne keräämään kommentteja, dokumentoidaan nämä keissit ja katsotaan, miten tämä on mennyt. Hallintoneuvoston tässä pitäisi toimia.

Toimittaja Ruben Stillerin kohtalosta Pekka Ervasti on erityisen kiukkuinen. Stiller sai ensin varoituksen, mutta sitten se peruttiin.

– Se on ihan kummallista painostusta. Heitetään käytävään vähäksi aikaa miettimään, että muutatko mielesi ja tuupa takaisin ja tässä on tämä varoitus ja potkut, herranen aika oikeasti, Ervasti kuvaa omaa näkemystään Stillerin kohtelusta.

Suomalaispoliitikot menivät sekaisin Saara Aallon menestyksestä: ”Pidän tunkkini” – ”Pakko tunnustaa. Katson Subia”

Kuva: EHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä.
kuva: SubTV - X Factor UK
 
 LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
Saara Aalto ja Matt Terry ovat Britannian X Factorin finalistit.

Suomalaispolitiikot ovat kommentoineet sosiaalisessa mediassa intoutuneesti Saara Aallon menestystä Britannian X Factor -kisassa.

Aalto on raivannut tiensä kahden parhaan joukkoon. Aallon loisteliasta laulutaitoa saatiin eilen ihailla Sub-kanavan kautta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma oli valveilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sai yhdistettyä twiittinsä päivän poliittiseen keskusteluun. Juha Sipilän (kesk.) Ylen Ykkösaamussa käyttämä tunkki-sanonta päätyi hänen päivitykseensä.

– Ilman isoa visiota olisin jo sanonut, että pitäkää tunkkinne, Sipilä sanoi eilen.

Myös moni muu poliitikko antoi Twitter-tilinsä laulaa. SDP:n kansanedustaja Sanna Marin esimerkiksi jakoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan hehkuttavaa twiittiä.

Myös muun muassa Ville Niinistö (vihr.),  Anna-Maja Henriksson (r.) ja Tuula Haatainen (sd.) antoivat riemunsa näkyä julkisesti.

Savon Sanomat: Viiden pelastuslaitoksen mallille kovaa arvostelua – valtiovarainministeriö erityisen tiukkana

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
palomies

Pelastuslaitosten uudistaminen 22 nykyisestä pelastuslaitoksesta viideksi uudeksi suurlaitokseksi on kohdannut kovaa vastustusta, uutisoi Savon Sanomat.

Lehden mukaan suurin osa pelastuslaitoksista, osa maakuntaliitoista sekä osin myös muut ministeriöt vastustavat sisäministeriössä valmistunutta pelastustoimen järjestämislakiluonnosta.

Luonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä 104 lausuntoa.

Kaikki uusien pelastuslaitosten rahoitusmallia kommentoineet pelastuslaitokset olivat huolissaan esityksestä, että pelastustoimen tulomalli pohjautuisi jatkossa vain asukaslukuun.

Erityisen kovaa palautetta lakiluonnoksesta antoi valtiovarainministeriö, lehti kertoo.

– Lakiehdotus näyttäisi lisäävän tuntuvasti hallinnollista byrokratiaa ja sisäministeriön tehtäviä, lausunnossa todetaan.

Keskustelua aiheesta

”Älykäs ja kansainvälinen ajattelija” — SDP:n ex-kansanedustaja haluaa Timo Harakan ehdolle

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Tikkurilan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja Säde Tahvanainen toivoo, että Timo Harakka lähtee SDP:n puheenjohtajakisaan.

Tahvanaisen mukaan puolue kaipaa linjakeskustelua ja sisäistä sparrausta.

— Puheenjohtaja valitaan kolmen vuoden välein puoluekokouksessa eikä ole olemassa ”jonkun jo valmiiksi läänittämää paikkaa”. Viime puoluekokous, jossa Antti Rinne haastoi Jutta Urpilaisen ja voitti kisan, itse asiassa juuri osoitti tämän.

Tahvanaisen mielestä demokraattinen puolue sietää kunnon kilvoittelua ja äänestyksen puheenjohtajuudesta.

Hän kuvailee Harakkaa älykkääksi ja kansainväliseksi ajattelijaksi, joka on tuonut poliittiseen keskusteluun punnittuja puheenvuoroja ja teräviä poliittisia kannanottoja.

— Hän kykenee vetämään linjaa ja osaa keskustella eri areenoilla. Harakka ei jää tv-väittelyissä vastustajien jalkoihin. Siksi kannustan häntä matkaan.

Lännen Media uutisoi tänään, että Harakka kertoo ensi viikolla, pyrkiikö hän SDP:n puheenjohtajaksi.

– Kannustusta ja kannatusta on tullut aivan valtavasti. Minulle vahva tuki tarkoittaa sitä, että suhtaudun asiaan kaikella vakavuudella, Harakka sanoo.

Toistaiseksi vain istuva puheenjohtaja Rinne on ilmoittanut, että tavoittelee johtopaikkaa myös seuraavalle kaudelle. Harakan lisäksi kansanedustaja Tytti Tuppurainen harkitsee vielä.

SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa helmikuun alussa. Tahvanainen on puoluekokousedustaja.

Ex-ministeri: ”Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

 

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että poikien hyvinvointiin ryhdyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota.

Hän muistuttaa, että muun muassa lapsibarometri kertoo pieniä poikia kehuttavan kotona selvästi vähemmän kuin tyttöjä. Myös Pisa-tutkimukset kertovat, ett tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on selvä ero. Lisäksi ilman toisen asteen ammattitutkintoa on paljon enemmän nuoria miehiä kuin naisia.

─ Nämä sukupuolten väliset erot, vaativat kiinnittämään erityistä huomiota poikien asemaan. Juhlapuheet eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia. Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi. Vastausten löytäminen ei ole helppoa, mutta niitä on etsittävä. Kyse ei ole tyttöjen tai poikien paremmuudesta. Kyse on siitä, miten asenteet, palvelut ja toimintaympäristöt tukevat erilaisia ihmisiä eteenpäin, Filatov toteaa.

Filatov muistuttaa, että nuorten miesten ja ikääntyneiden miesten työllisyysasteessa on parantamista. Sen taustalta löytyy jo lapsuudesta, nuoruudesta ja koulutusvaiheessa syntyvät erot. Miehet ovat Filatovin mukaan äärimmäinen sukupuoli. He löytyvät maan huipulta ja vaikeimmin syrjäytyneiltä poluilta.

─ Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettävä enemmän huomiota poikien asemaan ja hyvinvointiin. Siis pidettävä poikien puolta. Tarvitaan erityinen työryhmä, joka ottaa huomioon poikien tarpeet ja etsii keinoja, joilla poikia tuetaan nykyistä peremmin, Filatov esittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n varapuheenjohtaja: Sipilä demarien linjalle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on tyytyväinen muutokseen pääministeri Juha Sipilän suhtautumisessa niin sanottujen vakuutuskuorten verokohteluun. Sipilä kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina niiden sijoituskohteiden verokohtelua, joiden tuoton verotusta voidaan lykätä jopa vuosikymmenten päähän.

Kiurun mukaan sosialidemokraatit ovat jo lähes kaksi vuotta vaatineet tällaisten sijoituskohteiden vääristyneeseen verotukseen puuttumista muun muassa vaihtoehtobudjeteissaan.

Kiurun mukaan kyseessä on selkeästi verojärjestelmän epäoikeudenmukaisesta porsaanreiästä.

─ Pääministeri Sipilä totesi selväsanaisesti, että jos valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät, ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että vakuutuskuorten kaltaisten sijoituskohteiden verokohteluun puututaan. Aikaisemminhan esimerkiksi valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare on pitänyt nykytilannetta monin tavoin ongelmallisena, Kiuru sanoo kannanotossaan.

Kiurun mielestä on tärkeää, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta pidetään kiinni. Myös sosialidemokraattien linja on tältä osin Kiurun mielestä selkeä ja perustuu näihin tavoitteisiin. Hän toivoo, että myös hallitus pyrkisi kohti aidosti oikeudenmukaista ja avointa verojärjestelmää konkreettisilla teoilla.

─ Verotuksen avoimuus on uskottavan verojärjestelmän perusta. Mikäli verotuksestaan kertoo ajoissa avoimesti, ei mitään epäselvyyksiä tai kysymyksiä pitäisi silloin ilmetä esimerkiksi julkisuudessa. Sama pätee myös pääministeriin, jonka ei olisi tarvinnut puolustautua nyt nähdyllä tavalla, mikäli hän olisi kertonut alusta asti avoimesti omistuksistaan ja niiden verokohtelusta, Kiuru päättää.

Keskustelua aiheesta