Pekka Ervasti Demokraatille: Ylen toimittajien tilanne ”karmea” — ”Illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla”

Kuva: Lehtikuva

Ylen entinen politiikan toimittaja Pekka Ervasti vahvistaa Demokraatille jo aiemmin Maaseudun Tulevaisuudelle sanomansa: Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana.

Ervasti on sanonut Maaseudun Tulevaisuudelle, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

– Tämä perustuu siihen tietoon, mitä olen Ylen kollegoilta kuullut ja julkisuudesta lukenut jonkin verran Ylen taloa tuntevana. Ne tapaukset ovat olleet julkisuudessa, hän kertoo kantojensa taustoista.

– Kollegojen kanssa, kun olen keskustellut, on kerrottu, että kommenttikirjoituksia olisi jäänyt yli, tekstejä olisi sillä tavalla editoitu, että sieltä on poistettu nimenomaan Sipilän taloudellisiin kytkentöihin liittyviä virkkeitä ja lauseita jutuista, jotka eivät pääsääntöisesti edes käsittele Sipilää, hän sanoo.

Ervastin käsityksen mukaan toiminta on ollut, lievästi ilmaistuna, hätävarjelun liioittelua.

– Sille voisi keksiä joitakin muitakin nimiä, sensuuri nyt tulee lähinnä mieleen.

Ovatko nämä kaikki asiat liittyneet jollakin tavalla Sipilään?

– Sipilä tuntuu nyt olevan tässä se herkin asia. Olen ymmärtänyt ja tiedänkin, että juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Sipilän talouskytkentöihin liittyvistä asioista toimituksen johto on antanut ihan nimenomaisia ohjeita, että tästä pidetään nyt tauko, tästä ei nyt kirjoiteta, Ervasti väittää.

”Mihin ne hillot on pantu?”

Koko kohussa on Ervastin mukaan kaksi puuta. Toinen on Sipilän toiminta.

– Toinen, jota pitäisi kanssa haukkua, on Ylen taipuminen poliittisen painostuksen edessä, josta minun mielestä on aika selvät evidenssit olemassa tapauksilla jotka ovat olleet julkisuudessa. Silloin kun Yleisradion kaltaisessa suomalaisen mediamaailman jättiläisessä osoittautuu, että siellä ei palomuuri pidä toimituksen johdon ja toimituksen välillä, vaan poliittiset paineet tulevat sieltä läpi ja johtavat tällaisiin ilmiöihin, siis todella kafkamaisseen tilanteiseen, pakkohan se on olla huolestunut.

Ervasti kuvaa ”söpön inhimilliseksi” sitä, että pääministerille hänen henkilökohtaiset talousasiat ovat ”syvästi arka paikka”.

– Nimenomaan hänen omia talous- ja hänen perheensä talouskytkentöjä, varallisuutta ja sijoitustoimintaa koskevat asiat. Siitähän tässä nyt viimeisessä kohussa tuntuu olevan kysymys, mutta se on ollut jo pitkään sitä.

– Mutta kun kyseessä on pääministeri ja hän on valtavasti vaurastunut liike-elämässä, on ihan oikein kysyä, mihin ne hillot on pantu, mitkä ovat ne järjestelyt. Se on minusta täysin perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Silloin kun hallitus, ministerit ensimmäisen kerran jättivät selvityksen näistä sitoumuksistaan, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) otti esille sen, että Sipilän selvitys ei vastaa kysymyksiin ja Sipilä totesi, että se on ihan lainmukaisesti tehty. Näin varmaan onkin, mutta siitä huolimatta se keskustelu on perusteltu. Nyt tiedän tapauksia, että Sipilä saa siinä kohtuullisen latvaräjähdyksen aina, kun tätä asiaa pyöritetään. Se on minusta outoa.

”Olen mennyt pöljyyksissäni sopimaan.”

Pekka Ervasti ei voi kommentoida sitä, miksi hän hiljattain lähti Yleltä tai saiko hän potkut.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen eilen myönsi, että meillä on sopimus, että tätä asiaa me emme käsittele julkisuudessa. Sillä tavalla olen vanhan liiton mies, että kun olen mennyt jotain pöljyyksissäni sopimaan, minun pitää pitää siitä kiinni. Normaalin kansalaisen ja journalismin sananvapaus minulla on ja olen keskustellut yleläisten kanssa, poliitikkojen kanssa, lukenut tiedotusvälineitä, Ervasti valottaa näkemystensä pohjaa.

Ervasti sanoo olevansa harmissaan Ylen ammattitaitoisten toimittajien puolesta.

– Nyt he eivät oikein tiedä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Päällä on tietynlaista uhkaa ja pelottelua niin, se on karmea tilanne, Ervasti kokee.

Siihen, pitäisikö päätoimittaja Atte Jääskeläisen erota, Ervasti ei halua ottaa kantaa. Hän haluaa pitäytyä keskustelussa journalismista.

Ervastin mukaan viimepäiväisistä tapahtumista on Ylessä kuitenkin syytä olla huolissaan.

– Tämä on sellainen tapaus, että kun näistä juttelee niin, ihmisten on vaikea hyväksyä tätä edes totena. Tämä ei oikein mahdu meidän kaaliin, että 2016 on tällainen meno päällä.

– Kaikki tämä kertoo siitä, että jotenkin se journalistinen linja on hukassa.

Hallintoneuvoston on toimittava.

Ervasti muistuttaa Ylen olevan laitos, joka saa rahoituksensa poliittiselta taholta. Eduskunta toisin sanoen päättää.

– Totta kai silloin pitäisi olla huomattavastikin tarkempi siitä, missä kuosissa se poliittinen journalismi siellä on, ettei tule pienintäkään epäilystä siihen, että rahoittaja pystyy vaikuttamaan. Nyt se on kyllä se illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla. Olipa lopullinen totuus ja asioiden laita mikä tahansa, jo sellaisen vaikutelman syntyminen on omiaan nakertamaan luottamusta, joka sitten loppupeleissä on mille tahansa tiedotusvälineelle kaikista tärkein asia. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja se voi mennä yhdessä yössä.

Pekka Ervasti katsoo, että Ylen hallintoneuvoston olisi syytä selvittää asiaa.

– Jos nämä hallintoneuvoston politiikot ovat huolissaan sananvapaudesta ja journalismista, miksei näitä selvitetä. Ihmettelen Ylen  hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa, että kaikki on selvää, kun hän oli jutellut Atte Jääskeläisen kanssa puhelimessa.

– Selvää on, että Ylellä palkkatyössä olevat ihmiset eivät kovin helposti uskalla tulla ulos. Pannaan jokin konsultti sinne keräämään kommentteja, dokumentoidaan nämä keissit ja katsotaan, miten tämä on mennyt. Hallintoneuvoston tässä pitäisi toimia.

Toimittaja Ruben Stillerin kohtalosta Pekka Ervasti on erityisen kiukkuinen. Stiller sai ensin varoituksen, mutta sitten se peruttiin.

– Se on ihan kummallista painostusta. Heitetään käytävään vähäksi aikaa miettimään, että muutatko mielesi ja tuupa takaisin ja tässä on tämä varoitus ja potkut, herranen aika oikeasti, Ervasti kuvaa omaa näkemystään Stillerin kohtelusta.

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Kuva: Lehtikuva

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.