Pekka Ervasti Demokraatille: Ylen toimittajien tilanne ”karmea” — ”Illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla”

Kuva: Lehtikuva

Ylen entinen politiikan toimittaja Pekka Ervasti vahvistaa Demokraatille jo aiemmin Maaseudun Tulevaisuudelle sanomansa: Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana.

Ervasti on sanonut Maaseudun Tulevaisuudelle, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

– Tämä perustuu siihen tietoon, mitä olen Ylen kollegoilta kuullut ja julkisuudesta lukenut jonkin verran Ylen taloa tuntevana. Ne tapaukset ovat olleet julkisuudessa, hän kertoo kantojensa taustoista.

– Kollegojen kanssa, kun olen keskustellut, on kerrottu, että kommenttikirjoituksia olisi jäänyt yli, tekstejä olisi sillä tavalla editoitu, että sieltä on poistettu nimenomaan Sipilän taloudellisiin kytkentöihin liittyviä virkkeitä ja lauseita jutuista, jotka eivät pääsääntöisesti edes käsittele Sipilää, hän sanoo.

Ervastin käsityksen mukaan toiminta on ollut, lievästi ilmaistuna, hätävarjelun liioittelua.

– Sille voisi keksiä joitakin muitakin nimiä, sensuuri nyt tulee lähinnä mieleen.

Ovatko nämä kaikki asiat liittyneet jollakin tavalla Sipilään?

– Sipilä tuntuu nyt olevan tässä se herkin asia. Olen ymmärtänyt ja tiedänkin, että juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Sipilän talouskytkentöihin liittyvistä asioista toimituksen johto on antanut ihan nimenomaisia ohjeita, että tästä pidetään nyt tauko, tästä ei nyt kirjoiteta, Ervasti väittää.

”Mihin ne hillot on pantu?”

Koko kohussa on Ervastin mukaan kaksi puuta. Toinen on Sipilän toiminta.

– Toinen, jota pitäisi kanssa haukkua, on Ylen taipuminen poliittisen painostuksen edessä, josta minun mielestä on aika selvät evidenssit olemassa tapauksilla jotka ovat olleet julkisuudessa. Silloin kun Yleisradion kaltaisessa suomalaisen mediamaailman jättiläisessä osoittautuu, että siellä ei palomuuri pidä toimituksen johdon ja toimituksen välillä, vaan poliittiset paineet tulevat sieltä läpi ja johtavat tällaisiin ilmiöihin, siis todella kafkamaisseen tilanteiseen, pakkohan se on olla huolestunut.

Ervasti kuvaa ”söpön inhimilliseksi” sitä, että pääministerille hänen henkilökohtaiset talousasiat ovat ”syvästi arka paikka”.

– Nimenomaan hänen omia talous- ja hänen perheensä talouskytkentöjä, varallisuutta ja sijoitustoimintaa koskevat asiat. Siitähän tässä nyt viimeisessä kohussa tuntuu olevan kysymys, mutta se on ollut jo pitkään sitä.

– Mutta kun kyseessä on pääministeri ja hän on valtavasti vaurastunut liike-elämässä, on ihan oikein kysyä, mihin ne hillot on pantu, mitkä ovat ne järjestelyt. Se on minusta täysin perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Silloin kun hallitus, ministerit ensimmäisen kerran jättivät selvityksen näistä sitoumuksistaan, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) otti esille sen, että Sipilän selvitys ei vastaa kysymyksiin ja Sipilä totesi, että se on ihan lainmukaisesti tehty. Näin varmaan onkin, mutta siitä huolimatta se keskustelu on perusteltu. Nyt tiedän tapauksia, että Sipilä saa siinä kohtuullisen latvaräjähdyksen aina, kun tätä asiaa pyöritetään. Se on minusta outoa.

”Olen mennyt pöljyyksissäni sopimaan.”

Pekka Ervasti ei voi kommentoida sitä, miksi hän hiljattain lähti Yleltä tai saiko hän potkut.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen eilen myönsi, että meillä on sopimus, että tätä asiaa me emme käsittele julkisuudessa. Sillä tavalla olen vanhan liiton mies, että kun olen mennyt jotain pöljyyksissäni sopimaan, minun pitää pitää siitä kiinni. Normaalin kansalaisen ja journalismin sananvapaus minulla on ja olen keskustellut yleläisten kanssa, poliitikkojen kanssa, lukenut tiedotusvälineitä, Ervasti valottaa näkemystensä pohjaa.

Ervasti sanoo olevansa harmissaan Ylen ammattitaitoisten toimittajien puolesta.

– Nyt he eivät oikein tiedä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Päällä on tietynlaista uhkaa ja pelottelua niin, se on karmea tilanne, Ervasti kokee.

Siihen, pitäisikö päätoimittaja Atte Jääskeläisen erota, Ervasti ei halua ottaa kantaa. Hän haluaa pitäytyä keskustelussa journalismista.

Ervastin mukaan viimepäiväisistä tapahtumista on Ylessä kuitenkin syytä olla huolissaan.

– Tämä on sellainen tapaus, että kun näistä juttelee niin, ihmisten on vaikea hyväksyä tätä edes totena. Tämä ei oikein mahdu meidän kaaliin, että 2016 on tällainen meno päällä.

– Kaikki tämä kertoo siitä, että jotenkin se journalistinen linja on hukassa.

Hallintoneuvoston on toimittava.

Ervasti muistuttaa Ylen olevan laitos, joka saa rahoituksensa poliittiselta taholta. Eduskunta toisin sanoen päättää.

– Totta kai silloin pitäisi olla huomattavastikin tarkempi siitä, missä kuosissa se poliittinen journalismi siellä on, ettei tule pienintäkään epäilystä siihen, että rahoittaja pystyy vaikuttamaan. Nyt se on kyllä se illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla. Olipa lopullinen totuus ja asioiden laita mikä tahansa, jo sellaisen vaikutelman syntyminen on omiaan nakertamaan luottamusta, joka sitten loppupeleissä on mille tahansa tiedotusvälineelle kaikista tärkein asia. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja se voi mennä yhdessä yössä.

Pekka Ervasti katsoo, että Ylen hallintoneuvoston olisi syytä selvittää asiaa.

– Jos nämä hallintoneuvoston politiikot ovat huolissaan sananvapaudesta ja journalismista, miksei näitä selvitetä. Ihmettelen Ylen  hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa, että kaikki on selvää, kun hän oli jutellut Atte Jääskeläisen kanssa puhelimessa.

– Selvää on, että Ylellä palkkatyössä olevat ihmiset eivät kovin helposti uskalla tulla ulos. Pannaan jokin konsultti sinne keräämään kommentteja, dokumentoidaan nämä keissit ja katsotaan, miten tämä on mennyt. Hallintoneuvoston tässä pitäisi toimia.

Toimittaja Ruben Stillerin kohtalosta Pekka Ervasti on erityisen kiukkuinen. Stiller sai ensin varoituksen, mutta sitten se peruttiin.

– Se on ihan kummallista painostusta. Heitetään käytävään vähäksi aikaa miettimään, että muutatko mielesi ja tuupa takaisin ja tässä on tämä varoitus ja potkut, herranen aika oikeasti, Ervasti kuvaa omaa näkemystään Stillerin kohtelusta.

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.