Pekka Ervasti Demokraatille: Ylen toimittajien tilanne ”karmea” — ”Illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla”

Kuva: Lehtikuva

Ylen entinen politiikan toimittaja Pekka Ervasti vahvistaa Demokraatille jo aiemmin Maaseudun Tulevaisuudelle sanomansa: Yleisradion painostaminen ei ole mitään uutta. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin kärjistynyt varsinaisesti kahden viime vuoden aikana.

Ervasti on sanonut Maaseudun Tulevaisuudelle, että juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana.

– Tämä perustuu siihen tietoon, mitä olen Ylen kollegoilta kuullut ja julkisuudesta lukenut jonkin verran Ylen taloa tuntevana. Ne tapaukset ovat olleet julkisuudessa, hän kertoo kantojensa taustoista.

– Kollegojen kanssa, kun olen keskustellut, on kerrottu, että kommenttikirjoituksia olisi jäänyt yli, tekstejä olisi sillä tavalla editoitu, että sieltä on poistettu nimenomaan Sipilän taloudellisiin kytkentöihin liittyviä virkkeitä ja lauseita jutuista, jotka eivät pääsääntöisesti edes käsittele Sipilää, hän sanoo.

Ervastin käsityksen mukaan toiminta on ollut, lievästi ilmaistuna, hätävarjelun liioittelua.

– Sille voisi keksiä joitakin muitakin nimiä, sensuuri nyt tulee lähinnä mieleen.

Ovatko nämä kaikki asiat liittyneet jollakin tavalla Sipilään?

– Sipilä tuntuu nyt olevan tässä se herkin asia. Olen ymmärtänyt ja tiedänkin, että juuri tästä nimenomaisesta asiasta, Sipilän talouskytkentöihin liittyvistä asioista toimituksen johto on antanut ihan nimenomaisia ohjeita, että tästä pidetään nyt tauko, tästä ei nyt kirjoiteta, Ervasti väittää.

”Mihin ne hillot on pantu?”

Koko kohussa on Ervastin mukaan kaksi puuta. Toinen on Sipilän toiminta.

– Toinen, jota pitäisi kanssa haukkua, on Ylen taipuminen poliittisen painostuksen edessä, josta minun mielestä on aika selvät evidenssit olemassa tapauksilla jotka ovat olleet julkisuudessa. Silloin kun Yleisradion kaltaisessa suomalaisen mediamaailman jättiläisessä osoittautuu, että siellä ei palomuuri pidä toimituksen johdon ja toimituksen välillä, vaan poliittiset paineet tulevat sieltä läpi ja johtavat tällaisiin ilmiöihin, siis todella kafkamaisseen tilanteiseen, pakkohan se on olla huolestunut.

Ervasti kuvaa ”söpön inhimilliseksi” sitä, että pääministerille hänen henkilökohtaiset talousasiat ovat ”syvästi arka paikka”.

– Nimenomaan hänen omia talous- ja hänen perheensä talouskytkentöjä, varallisuutta ja sijoitustoimintaa koskevat asiat. Siitähän tässä nyt viimeisessä kohussa tuntuu olevan kysymys, mutta se on ollut jo pitkään sitä.

– Mutta kun kyseessä on pääministeri ja hän on valtavasti vaurastunut liike-elämässä, on ihan oikein kysyä, mihin ne hillot on pantu, mitkä ovat ne järjestelyt. Se on minusta täysin perusteltua yhteiskunnallista keskustelua. Silloin kun hallitus, ministerit ensimmäisen kerran jättivät selvityksen näistä sitoumuksistaan, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) otti esille sen, että Sipilän selvitys ei vastaa kysymyksiin ja Sipilä totesi, että se on ihan lainmukaisesti tehty. Näin varmaan onkin, mutta siitä huolimatta se keskustelu on perusteltu. Nyt tiedän tapauksia, että Sipilä saa siinä kohtuullisen latvaräjähdyksen aina, kun tätä asiaa pyöritetään. Se on minusta outoa.

”Olen mennyt pöljyyksissäni sopimaan.”

Pekka Ervasti ei voi kommentoida sitä, miksi hän hiljattain lähti Yleltä tai saiko hän potkut.

– Päätoimittaja Atte Jääskeläinen eilen myönsi, että meillä on sopimus, että tätä asiaa me emme käsittele julkisuudessa. Sillä tavalla olen vanhan liiton mies, että kun olen mennyt jotain pöljyyksissäni sopimaan, minun pitää pitää siitä kiinni. Normaalin kansalaisen ja journalismin sananvapaus minulla on ja olen keskustellut yleläisten kanssa, poliitikkojen kanssa, lukenut tiedotusvälineitä, Ervasti valottaa näkemystensä pohjaa.

Ervasti sanoo olevansa harmissaan Ylen ammattitaitoisten toimittajien puolesta.

– Nyt he eivät oikein tiedä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Päällä on tietynlaista uhkaa ja pelottelua niin, se on karmea tilanne, Ervasti kokee.

Siihen, pitäisikö päätoimittaja Atte Jääskeläisen erota, Ervasti ei halua ottaa kantaa. Hän haluaa pitäytyä keskustelussa journalismista.

Ervastin mukaan viimepäiväisistä tapahtumista on Ylessä kuitenkin syytä olla huolissaan.

– Tämä on sellainen tapaus, että kun näistä juttelee niin, ihmisten on vaikea hyväksyä tätä edes totena. Tämä ei oikein mahdu meidän kaaliin, että 2016 on tällainen meno päällä.

– Kaikki tämä kertoo siitä, että jotenkin se journalistinen linja on hukassa.

Hallintoneuvoston on toimittava.

Ervasti muistuttaa Ylen olevan laitos, joka saa rahoituksensa poliittiselta taholta. Eduskunta toisin sanoen päättää.

– Totta kai silloin pitäisi olla huomattavastikin tarkempi siitä, missä kuosissa se poliittinen journalismi siellä on, ettei tule pienintäkään epäilystä siihen, että rahoittaja pystyy vaikuttamaan. Nyt se on kyllä se illuusio särkynyt tosi rujolla tavalla. Olipa lopullinen totuus ja asioiden laita mikä tahansa, jo sellaisen vaikutelman syntyminen on omiaan nakertamaan luottamusta, joka sitten loppupeleissä on mille tahansa tiedotusvälineelle kaikista tärkein asia. Luottamuksen rakentaminen kestää kauan ja se voi mennä yhdessä yössä.

Pekka Ervasti katsoo, että Ylen hallintoneuvoston olisi syytä selvittää asiaa.

– Jos nämä hallintoneuvoston politiikot ovat huolissaan sananvapaudesta ja journalismista, miksei näitä selvitetä. Ihmettelen Ylen  hallintoneuvoston puheenjohtajan Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa, että kaikki on selvää, kun hän oli jutellut Atte Jääskeläisen kanssa puhelimessa.

– Selvää on, että Ylellä palkkatyössä olevat ihmiset eivät kovin helposti uskalla tulla ulos. Pannaan jokin konsultti sinne keräämään kommentteja, dokumentoidaan nämä keissit ja katsotaan, miten tämä on mennyt. Hallintoneuvoston tässä pitäisi toimia.

Toimittaja Ruben Stillerin kohtalosta Pekka Ervasti on erityisen kiukkuinen. Stiller sai ensin varoituksen, mutta sitten se peruttiin.

– Se on ihan kummallista painostusta. Heitetään käytävään vähäksi aikaa miettimään, että muutatko mielesi ja tuupa takaisin ja tässä on tämä varoitus ja potkut, herranen aika oikeasti, Ervasti kuvaa omaa näkemystään Stillerin kohtelusta.

Sisäministeri Risikko: ”Tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on varsin vähäsanainen kommentoidessaan Helsingin Sanomien iso kohun herättänyttä uutista Viestikoekeskuksesta.

Risikko korostaa, että asian tutkintaa johtaa keskusrikospoliisi.

– On sovittu, että tutkinnanjohtaja antaa siitä kaikki kommentit, koska he tietävät ne kaikki vaiheet ja ytimet. Toivon nyt, että tutkijoille ja poliiseille annetaan työrauha, että tämä asia perinpohjin selvitetään.

Tutkinta alkoi Puolustusvoimien tekemästä tutkintapyynnöstä, joka liittyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin perustuneeseen uutisointiin.

Epäillyt rikosnimikkeet asiassa ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Esitutkintaa tehdään muun muassa sen osalta, onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.

Paula Risikko kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi.

– Koska tässä on nyt myös tilanne, että tiedustelulakia viimeistellään aivan viime hetkillä. Jos siihen pitää tehdä muutoksia, se on hyvä, jos tästä poikii jotain sellaista – niin sen tähden toivon, että annetaan työrauha.

Kysymykseen tietovuoden vakavuudesta Risikko toteaa pitävänsä kaikkia tietovuotoja hyvin vakavina, kun kyse on todella salaisista papereista.

– Kaikki paperit, jotka on arvioitu salaisiksi ja niissä on se merkintä, ovat salaisia, ja leima niihin on arvioitu tarkalla seulalla.

Poliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemään kotietsintään ja sen poikkeuksellisuuteen Risikko ei ota kantaa.

– Sanon, että kaiken kaikkiaan tämä on poikkeuksellista, kokonaisuus on poikkeuksellinen. En ota nyt kantaa yksityiskohtiin.

Kysymykseen Suomeen asian vuoksi kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta Risikko toteaa vain, että emme tiedä vielä, mitä seuraa.

– Vaikutuksia voi olla hyvin monenlaisia.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haataisen numero presidentinvaaleihin: 6

Kuva: Meeri Koutaniemi
Tuula Haataisen numero on kuusi (6).

Helsingin vaalipiirilautakunta on arponut ehdokasnumerot presidentinvaalien ehdokkaille.

Kakkosen sai vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kolmosen vihreiden Pekka Haavisto, nelosen keskustan Matti Vanhanen ja viitosen perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.

SDP:n Tuula Haatainen sai numeron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän. Sauli Niinistö lähtee vaaleihin kahdeksikolla.

Ehdokaslistan hännänhuippu on RKP:n Nils Torvalds, jolle arvottiin numero yhdeksän.

Uusi Teollisuusliitto koolla ensimmäistä kertaa: Aalto: Hallitus petti lupauksensa – luottamus meni

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen keskustelivat SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä 23. marraskuuta 2017.

Maan hallitus on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan menettänyt luottamustaan ay-liikkeen silmissä. Aalto viittasi Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa hallituksen esitykseen työttömyystukia leikkaavasta ns. aktiivimallista.

– Hallituksen luotettavuus asioiden hoidossa on mielestäni jälleen kerran joutunut varsin kyseenalaiseen valoon, Aalto sanoi Helsingissä.

Aktiivimallia on arvosteltu voimakkaasti varsinkin SAK-laisissa ammattiliitoissa. Sen on nähty lähinnä kyykyttävän työttömiä. Mallin tuomat hyödyt ovat niin ikään kyseenalaisia. Mallia ei ole myöskään valmisteltu kolmikantaisesti eikä sen paremmin SAK kuin Teollisuusliittokaan ole sitä hyväksynyt.

– Pääministeri Sipilä sanoi viime viikolla eduskunnassa, että hallitus puolustaa sopimusyhteiskuntaa ja että se pitää kiinni tekemistään sopimuksista. Tällä hän viittasi Kikysssä sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen verokompensaatioon. Samassa yhteydessä sovittiin myös siitä, että hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti, Aalto muistutti.

Hän arveli pääministerin tarkoittaneenkin sitä, että hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Niistä sopimuksista, joista hallitus on eri mieltä, sen ei tarvitse pitää kiinni, vaikka se on ollut itse niistä sopimassa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa niin, että paikalla ovat edustajat myös entisestä Teamista ja Puuliitosta. Kokous mm. hyväksyy liiton ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee neljälle toimialasektorilleen johtokunnat.

JHL ja Pardia: Helsingin yliopistossa liikkeenluovutus – työntekijöiden eläkkeiden taso heikkenee

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin yliopisto yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa vuoden 2018 alussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Muutos uhkaa leikata pitkään yliopistossa työskennelleiden ammattilaisten eläkkeitä. Yhtiöön siirtyvät työntekijät ovat siivoojia, kiinteistöhuollon ammattilaisia ja vahtimestareita.

Työntekijöillä on valtion palveluksessa kertynyttä eläkettä, joka turvattiin yliopistojen siirtyessä yksityiselle sektorille. Yhtenä ehtona eläketurvalle on, että työntekijä lähtee eläkkeelle yliopiston palveluksesta. Nyt valtiolla ja yliopistossa pitkän työuran tehneet työntekijät siirtyvät yliopiston kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen ja ansaittuja eläkkeitä leikataan. Eläkemenetykset koskevat suurta joukkoa uuteen yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä.

Helsingin yliopiston kanta, että suunniteltu käytäntö on yleinen yliopistojen yhtiöittämistilanteissa ja yliopistolain mukainen, on tyrmistyttävä linjaus.

– Helsingin yliopisto ei arvosta pitkää ja sitoutunutta työuraa palveluksessaan tehneitä työntekijöitä, toteavat Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch ja Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluvan Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Kun Helsingin yliopiston hallitus päätti yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa, korostettiin, että liikkeenluovutus tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uuden yhtiön on tarkoitus toimia osana yliopistoyhteisöä.

Siirtyviä työntekijöitä järkyttää, että asia selviää näin lähellä liikkeenluovutusajankohtaa. Henkilöstöjärjestöt pitävät tilannetta henkilökunnan kannalta kohtuuttomana. Järjestöt vaativat yliopistoa kantamaan vastuunsa ansaituista eläkkeistä myös uudessa yhtiössä.

– Ennen vuoden 2010 yliopistolakia yliopistot olivat osa valtionhallintoa. Yliopistolain oli tarkoitus turvata työntekijöiden eläkkeet, kun he siirtyivät valtion palveluksesta yksityiselle sektorille. Tässä muutoksessa näyttää unohtuvan pientä palkkaa saavan työntekijän pieni eläke, Karrasch ja Henttonen tiivistävät.

SAK: Työpaikan kiusaamista koskevat ohjeet luupin alle – seksuaalinen häirintä mainittava selkeästi työpaikan ohjeissa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK kannustaa työpaikkoja päivittämään työpaikkakiusaamista koskevat ohjeensa kattamaan myös seksuaalisen häirinnän.

– Useilla työpaikoilla on laadittu epäasiallista kohtelua koskevat yhteiset ohjeet. Kaikilla työpaikoilla niitä ei ole tehty. Sellaiset kannattaakin tehdä kiireesti. Ohjeet on hyvä kirjoittaa niin, että ne kieltävät selkeästi seksuaalisen häirinnän, työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen suosittelee.

–  Ohjeet kuuluu laatia yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Häirinnän ehkäisemisen voi ottaa myös osaksi työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa, jonka tekemiseen velvoittaa työturvallisuuslaki.

Häirinnän kieltävät, yhteisesti sovitut ja selkeät ohjeet helpottavat häirinnän kohteeksi joutuneen mahdollisuuksia viedä häirinnän kokemuksia eteenpäin työpaikalla.

Esimiesten ja koko henkilöstön on sitouduttava ohjeisiin, jotta uhri voi luottaa siihen, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti.

– Häirintäkokemusten esille tuomisesta ei saa koitua uhrille minkäänlaisia seurauksia. Seuraukset eivät saa myöskään olla välillisiä esimerkiksi työntekijän ohittamista, ulkopuolelle jättämistä tai mielenkiintoisten työtehtävien siirtämistä muille.

Ohjeiden avulla työnantaja voi juurruttaa työpaikalle työkulttuuria, jossa seksuaalista häirintää ei sallita ja jossa siihen puututaan. Työkulttuurin kehittämisessä työnantajaa auttavat työpaikan työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, jotka edustavat henkilöstöä ja antavat tukea työntekijöille.

–   Häirintä on aina työturvallisuuskysymys. Työnantajan velvollisuutena on suojella henkilöstöään myös henkisesti kuormittavilta asioilta, kuten häirinnältä, kiusaamiselta ja huonolta ilmapiiriltä, Mironen muistuttaa.

– Myös työntekijällä itsellään on aina vastuu omasta käyttäytymisestään. Jokaisen työyhteisössä kannattaa pohtia ja tarkistaa omia tekojaan ja puheitaan.

Tänään iltapäivällä Anne Mironen osallistuu työministeri Jari Lindströmin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Keskusteluun on kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajia.

Häirintä on ollut työturvallisuuslaissa vuodesta 2003 alkaen. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2014.

Tästä voi tulostaa SAK:n ohjeet häirinnästä mm. työpaikan tulostaululle. Tässä lisäohjeita.