Liettuan puolustusministeri on puolestaan varoittanut tänään kumppanimaita Venäjän provokaatioista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) muistuttaa, etteivät Liettuan läpi kulkevat raiteet ole Venäjän ainoa huoltoreitti Kaliningradiin.

– Venäjä voi huoltaa Kaliningradia laivayhteyksien tai muiden kautta. Eivät he ole pelkästään junayhteyksien varassa. Tietysti täytyy toivoa, että tunnelma ei meidän lähialueillamme ylimääräisesti tästä kärjistyisi. Se mitä tapahtuu Baltiassa on lähellä meitä, Haavisto kommentoi Demokraatille.

– EU voi vedota rauhanomaisten ratkaisujen puolesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Baltia ja (Liettuan ja Puolan rajaa seuraavan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välisen) Suwalkin käytävän turvallisuus, mitä erilaiset toimet siellä aiheuttaisivat, ovat aina olleet spekulaatioissa esillä. Kaliningrad on hyvin omanlaisensa EU-maiden ympäröimä paikka, mutta kuten sanoin niin meriyhteys sinne Venäjältä toimii.

Liettua on muun Baltian tavoin sotilasliitto Naton jäsen, joten mahdolliset Venäjän provokaatiot lisäisivät riskiä Venäjän ja Naton välisen konfliktin syttymiselle. Haaviston mukaan sekä Natossa että Venäjällä on pyritty estämään Ukrainan sodan laajenemista.

– Venäjä on ollut hyvin tarkka siinä, että mitkään sen toimet Ukrainan sodassa eivät ole olleet suoraan Nato-alueille tehtäviä iskuja, koska silloin testattaisiin Naton yhtenäisyyttä ja 5. artiklaa. Sitä Venäjä ei ole halunnut millään tavalla koetella.

– Toisaalta Nato-maat ja EU-maat, jotka ovat antaneet aseita Ukrainalle ovat olleet tarkkoina siitä, että aseet eivät ole sellaisia, joita käytettäisiin Ukrainan rajan yli Venäjän puolelle. Molemmilla puolilla on haluttu hillitä tätä konfliktia olemalla varovaisia sen suhteen, ettei kriisi laajene. Se on ollut varmasti viisautta.

Jännitteiden kasvaminen Liettuassa tapahtuu yhtä aikaa Naton sisäisen kriisin kanssa, joka on syntynyt Turkin nihkeästä suhtautumisesta Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksiin. Haaviston mukaan tapahtumat eivät liity toisiinsa.

– En usko, että samanaikaisuus johtuisi koordinaatiosta Venäjän ja Turkin välillä. Kyse on aidosti aika eri tilanteista. Turkki on nähnyt sen, että kun Suomen ja Ruotsin Nato-tie vaatii myös heidän suostumuksensa, heillä on tilaisuus vaikuttaa terroristimääritelmiin koko Naton alueella. Silloin Suomelle ja Ruotsille asetetaan vaatimuksia, joita muutkaan Nato-maat eivät täytä. Tämä on turkkilainen avaus tähän keskusteluun.

Suomen ja Ruotsin jäsenyystien takkuamiseen ei Haaviston mukaan ole edelleenkään tiedossa pikaratkaisua.

– Neuvottelut Brysselissä maanantaina olivat sisältörikkaat useiden tuntien neuvottelut. Se oli jo sinänsä hyvä askel, että saatiin kaikki osapuolet pöytään ja myöskin se, että Nato otti vetovastuun neuvotteluista. Se tuo vähän sielunrauhaa Suomelle ja Ruotsille, että käsitellään järjestyneesti niitä ehtoja, joita Nato yleensäkin jäsenmaille asettaa.