– Ensinnäkin maantieteellinen sijaintimme on erinomainen. Tänne on helppo tulla joka suunnasta. Toiseksi olemme aina panostaneet koulutukseen ja sivistykseen – siksi meille tulee nuoria, perheitä ja yrityksiä. Kolmantena on konsensus- ja yhteistyöhakuinen päätöksentekokulttuuri, Salmi listaa.

Salmi tuntee Tampereen päätöksenteon kuin omat taskunsa, sillä hän ehti vaikuttaa kuntapolitiikassa pitkään ennen valintaansa elinvoiman palvelualueen johtajaksi viime toukokuussa. Yhteensä kahdeksan vuotta apulaispormestarina toiminut Salmi näkee, että Tampereella pormestarimallia toteutetaan tavalla, joka tuo päätöksentekoon ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, joka heijastuu positiivisena kaupungin kehitykseen.

– Helsingissä vaalien jälkeen jaetaan paikat ja sitten aletaan riidellä asioista. Tampereella riidellään ensin asiat kuntoon eli tehdään pormestariohjelma. Siinä sovitaan asiat ja paikat jaetaan niiden kesken, jotka ovat hyväksyneet asiat. Siinä on iso ideologinen ero, miten asioita hoidetaan meillä ja pääkaupunkiseudulla – ja se näkyy.

ELINVOIMAJOHTAJA luotsaa kokonaisuutta, johon kuuluvat toisen asteen koulutus, työllisyys- ja kasvupalvelut, kiinteistöt ja asuntopolitiikka sekä elinkeinopalvelut. Salmi kertoo, että uuden tehtävän haltuunottoa helpotti parin vuoden rupeama samaisen palvelualueen apulaispormestarina, jolloin asiasisällöt tulivat tutuksi.

– Totta kai virkamiesjohtajana on paljon muita vastuita, kuten henkilöstön johtaminen ja prosessien hallinta, mitä apulaispormestarina ei ollut. Se on auttanut hirveästi, että on ollut substanssi hallussa ja on tuntenut ihmiset entuudestaan.

Mitä kuuluu Tampereen elinvoimalle? Vilskeestä näkee, että ihan hyvin Tampereella menee, Salmi sanoo Kauppahallin kahvilan pöydässä ihmisvilinään viitaten. Vaikka Tampere nappasi ykkössijan Elävät kaupunkikeskustat ry:n vertailussa, jossa tarkasteltiin kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta, Salmi näkee myös huolenaiheita.

– Kovin helposti ihmiset ottavat auton alle ja ajavat jonnekin Lempäälän Ideaparkiin mieluummin kuin tulevat keskustaan asioimaan. Myös verkkokauppa tekee omaa tuhoaan kivijalkaliikkeiden näkökulmasta.

Salmi pitää tärkeänä, että kaupungin kehittämistä jatketaan. Tampere tunnetaan isoista kaupunkikehitysinvestoinneista, kuten ratikasta ja areenasta. Hän toivoo, että päättäjillä on rohkeutta vastaavanlaisiin päätöksiin jatkossakin.
Elinkeinoelämän vahvistaminen ja uusien teollisten investointien houkuttelu Tampereelle on Salmen mielestä myös erittäin tärkeää. Iänikuisessa Tampere-Turku-kisailussa Turku voittaa yhteisöverotuotoissa, Salmi huomauttaa.

Salmi on tyytyväinen siihen, että kaivoslaitteita valmistava Metso investoi Tampereelle ja ryhtyi rakentamaan uusia toimitiloja Lahdesjärvelle. Investointi on 150 miljoonan euron suuruinen. Yhtä suuri paukku on luvassa Nordic Ren-Gasin uusiutuvaa metaania tuottavasta laitoksesta, jota yhtiö suunnittelee Tarastenjärvelle.

INVESTOINNIT tuovat paitsi yhteisöverotuottoja myös työpaikkoja.

Tampereen murheenkryyni on heikentynyt työllisyys. Pekka Salmi kuvaa, että alimmillaankin työttömyysaste on ollut korkea, kun se on huidellut yli yhdeksän prosentin. Nyt se on kolmessatoista prosentissa.

Vuodenvaihteessa elinvoimajohtaja Salmen palvelualueen tehtävät laajenivat, kun te-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Muutos on Salmen mielestä looginen ja johdonmukainen, koska edellytykset työttömien ja yritysten palvelujen hoitamiselle ovat kaupungilla paremmat kuin valtionhallinnolla.

– Olemme lähempänä ihmisten ja yritysten arkea ja tekemisen meininki on meillä paljon asiakaslähtöisempi. Ja kun meillä ovat muutkin palvelut, kuten koulutuspalvelut, samoissa hyppysissä ja teemme paljon elinvoimaa vahvistavia asioita muutenkin, niin on aika luontevaa, että koko paketti siirtyy meille.

Salmi on pettynyt siihen, että valtio on osittain vetäytynyt rahoitusvastuusta ja kuntien on maksettava omasta pussistaan enemmän kuin alkujaan piti.

– Tämän uudistuksenhan piti olla kustannusneutraali, mutta kyllä tästä taas tuli tällainen valtiontalouden säästökampanja. Se minua murehdituttaa, että jossain kohtaa taas pelisääntöjä muutetaan kuntien kannalta epäedullisempaan suuntaan.

TYÖTTÖMILLE ja yrityksille tarjottavien palveluiden kärjessä on vaikuttavuus. Työttömät halutaan töihin ja yritysten kannalta halutaan tehdä oikeita asioita esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta, Salmi kuvailee.

– Meillä on tosi iso intressi tässä onnistua ja löytää mahdollisimman vaikuttavat palvelut niin ihmisille kuin yrityksillekin.

Yksi onnistumisen kirittäjä on raha. Salmi muistuttaa, että kunnat maksavat pitkittyneestä työttömyydestä ja yksi pitkäaikaistyötön maksaa kunnalle 5500 euroa. Salmi kertoo, että Tampereen työllisyysalueella työttömyysturvan ja toimeentulotuen rahoitukseen menee yhteensä 95 miljoonaa euroa. Se on 16 miljoonaa enemmän kuin työllisyysalueen 79 miljoonan euron budjetti, joka koostuu kuntien rahoitusosuuksista ja valtionosuuksista.

– Tämä usein unohtuu keskusteluista, joissa puhutaan, että Tampereen palvelumalli on kunnille kallis. Pitää tosi tarkkaan miettiä, että jos säästöjä halutaan ja palvelupuolta heikennetään, niin kustannukset tulevat muuta kautta kasvamaan.

– Yhtälö on todella mielenkiintoinen – pitää pystyä luomaan mahdollisimman kustannustehokas apparaatti, joka on vaikuttava. Siinä on tekemistä, Salmi summaa.

50 VUOTTA täyttävä Pekka Salmi on ehtinyt kerryttää kokemusta monenlaisista tehtävistä. Kaikilla on ollut merkitystä, mutta hän muistelee aikaansa liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd.) erityisavustajana varsinaisena yhteiskunnallisen vaikuttamisen kouluna.

– Siinä oppi hirveästi monenlaisia asioita ja taitoja – ministeriön substanssiasioista, viestinnästä, mediayhteistyöstä ja siitä, miten valtionhallinto toimii. Opin kirjoittamaan puheita paremmin. Siinä kehittyi, koska tavaraa tuli ulos tuutista koko ajan ja jatkuvasti tehtiin jos jonkinnäköisiä papereita.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) jälkeen tovi vierähti toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n alue- ja järjestöpoliittisena koordinaattorina ennen kuin hän aloitti Tampereen työväenyhdistyksen toimitusjohtajana.

Se oli merkityksellinen tehtävä, koska siitä tuli taas ihan uusi ammatti. Tehtävässä hänen vastuullaan oli Tampereen työväentalon – nykyisen Puistotornin – asiat. Hän opiskeli isännöinnin ammattitutkinnon ja myöhemmin kiinteistö- ja rakennusalan johtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Tämä on sillä lailla hauskaa, että LVM:n, työväenyhdistyksen ja apulaispormestarin tehtävät, varsinkin kaupunkiympäristön palvelualueen puolella, ovat olleet teknistä puolta ja minä olen kuitenkin humanisti, Salmi nauraa.

Jos urapolku olisi mennyt koulutuksen mukaan, hän olisi historian aineopettaja. Sitäkin hän ehti tehdä sivutoimisesti ollessaan kansanedustaja Jukka Gustafssonin (sd.) avustajana eduskunnassa, mutta vakituista työtä siitä ei tullut koskaan.

SALMI kuvailee kasvaneensa aatteiden ristiaallokossa, kun perheessä ja suvussa oli niin SKDL:n kannattajia kuin vahvoja kokoomuslaisiakin. Miten hänestä itsestään tuli demari?

– Kaikki lähti peruskoulun yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin tunnilta. Siellä tehtiin ryhmätyö puolueista ja minä tein sen SDP:stä. Olin jo pitkään pohtinut sitä (puoluekantaa) ja silloin totesin, että minusta tulee demari. 20-vuotiaana abiturienttina sitten liityin Demarinuoriin ja puolueeseen 30 vuotta sitten vuonna 1995.

Salmi pääsi jyvälle kuntapolitiikan saloista, kun hänet valittiin vuonna 1998 teknisen lautakunnan varajäseneksi. Kokoukseen hän ei päässyt koskaan, mutta hän sai esityslistat, seminaarikutsut ja osallistui kaikkeen, mihin vain pystyi. Ensi kertaa ehdolla hän oli vuoden 2000 vaaleissa, jolloin 130 äänellä ei auennut tie valtuustoon, mutta koulutuslautakuntaan kuitenkin. Valtuustoon Salmi nousi kolmannella yrittämällä vuonna 2008.

– Olen hyvä esimerkki siitä, että politiikka on kuitenkin aika pitkäjänteistä. Lottovoittoja ei ole ja aika vähän on sellaisia tähtiä, jotka menevät kertaheitolla läpi. Heitäkin aina on, mutta esimerkiksi Sanna Marin meni vasta toisissa vaaleissa läpi, Salmi sanoo.

Politiikka on laji, joka vaatii malttia, pitkäjänteisyyttä ja halua perehtyä asioihin, Salmi luonnehtii. Politiikassa arvostetaan kollegoita, jotka paneutuvat asioihin ja joilla on substanssiosaaminen hallussa, Salmi jatkaa.

– Heitä kuunnellaan ja heillä on vaikutusvaltaa. Kyllä sellaisella pintaliidollakin jollekin tasolle pääsee, mutta jos todella haluaa vaikuttaa, pitää ymmärtää asioita syvällisesti, hän kiteyttää.

KUNTAPOLITIIKASTA puhuessaan Salmi nostaa toistuvasti esiin yhteistyön tärkeyden. Kun hän aloitti SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana vuonna 2008, oli edellisellä vaalikaudella ollut ensimmäinen pormestarivaali kesken vaalikauden. Oli syntynyt niin kutsuttu XL-koalitio, jossa valtaa pitivät kokoomus, vihreät, kristillisdemokraatit ja sitoutumattomat. SDP sysättiin oppositioon.

– Kokoomus halusi näyttää meille kaapin paikan. Meillä ryhmässä oli monenlaista ilmaa – haluttiin kostaa kokoomukselle tai vihreille, haluttiin tehdä yhteistyötä, monenlaisia painotuksia. Mielestäni demarit on aina ollut yhteistyökykyinen puolue ja haluamme aina mieluummin vaikuttaa asioihin kuin huudella sivusta. Otin periaatteen, että olemme yhteistyökykyisiä XL:n suuntaan omilla ehdoillamme. Emme nöyristele ja luovuta tavoitteitamme, meidän pitää myös saavuttaa jotain, jos yhteistyötä tehdään.

Vaalikauden edetessä keskustelut kokoomuksen suuntaan jatkuivat ja yhteistyötä rakennettiin. Vuoden 2012 vaaleissa SDP palasikin vallan pöytiin. Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen nousi pormestariksi ja Pekka Salmi apulaispormestaristoon. Koalitioksi muodostui ”neloset” eli kokoomus, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto.

– Siitä lähtien yhteistyö on sujunut hyvin ja laajentunut. Koalition kokoonpanot ovat välillä muuttuneet, mutta vihreät, kokoomus ja demarit ovat olleet siinä koko ajan. Kyllä kuntapolitiikka on kuitenkin yhteistyötä, kukaan ei voi yksin päättää asioita. Osaoptimointi voi kantaa jonnekin asti, mutta jossain kohtaa tulee seinä vastaan.

Vuosiin kuntapolitiikassa on mahtunut monenlaista – vaikeitakin aikoja, kuten tunneliäänestys, jossa SDP:n rivit repeilivät. SDP vastusti Rantaväylän tunnelin rakentamista, mutta muutaman demarivaltuutetun äänin hanke meni läpi. Salmi sanoo nykyisin olevansa tyytyväinen tunnelin käyttäjä, mutta olevansa yhä sitä mieltä, ettei hanke ollut tamperelaisille kannattava. Rahaa paloi, mutta esimerkiksi liikenneruuhkat, joita tunnelilla pyrittiin ratkomaan, eivät kadonneet vaan vain siirtyivät toiseen paikkaan.

Jääkö sinulle ikävä Tampereen kuntapolitiikkaa?

– Ei. Kuntapolitiikka antoi minulle hirveästi ja tykkäsin kyllä siitä lajista. Varsinkin, kun pystyi vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Mutta kyllä 25 vuotta riitti minulle. Se on tosi pitkä aika ja tiettyihin asioihin kerkesin kyllästyä. Kaipasin enemmän aikaa itselle ja perheelle, kun kaikki kokoukset ovat iltaisin.

Salmi sanoo saaneensa tarpeekseen myös samojen asioiden monta kertaa läpikäymisestä ja poliittisesta jargonista. Valtuuston kokoukset ovat olleet raskaita, joskin viime vuosina tilanne on parantunut.

– Silloin, kun perussuomalaiset tulivat rytinällä kuntapolitiikkaan, lähti liikkeelle puherumba. Sitä on ehkä vähän hillinnyt se, kun tehtiin palkkiosäännöksiin muutoksia, että kokouksen pituus ei vaikuta palkkioihin. Se on lyhentänyt kokouksia viime vuosina.

Sitä ehkä vähän tulee ikävä, että ryhmyrinä ja apulaispormestarina oli aina asioiden ytimessä ja tiesi kaiken, mitä päätöksenteossa on tulossa.

– Nyt sitten kuulee vähän jälkikäteen, mitä on puhuttu ja päätetty. Nyt ollaan vähän sivussa, ei enää ytimessä.