Sisäministerin sijaisjärjestelyn syynä on se, että nykyisen sisäministerin Mari Rantasen lapsi on vakavasti sairaana.

Seuraajan valinta on herättänyt keskustelua. Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Timo Haapala kirjoitti kommentissaan, että ”Purra osoitti sisäministeri Mari Rantasen tuuraajaratkaisulla, kuinka vähän hän luottaa omaan eduskuntaryhmäänsä”.

– Kun Purra valitsi Lulu Ranteen Rantasen sisäministerin tehtäviä paikkaamaan, se oli sormennäyttö eduskuntaryhmälle, josta kukaan ei kelvannut edes pätkäministeriksi. Ei kelvannut ryhmäjohtaja Jani Mäkelä (ps), ei kelvannut hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps), puolueen varapuheenjohtaja, eikä kukaan muukaan, Haapala veisteli ja ennakoi, että purnaaminen eduskuntaryhmässä voi lisääntyä.

Mäkelä perusteli medialle ministeripäätöstä muun muassa niin, että kyseessä on muutaman kuukauden pesti.

– Se, että lähdettäisiin ajamaan päivästä nolla sisään uutta ministeriä parin kuukauden ennalta määrittelemättömän pituista pestiä varten, ei välttämättä ole kovin tarkoituksenmukaista edes sen uuden ministerin kannalta, Mäkelä sanoi Purran linjaa tukien.

PURRAN mukaan päätös tuntuu kismittävän kovasti mediaa. Hän jatkoi, että sisäministeriö on yksi tärkeimmistä ministeriöistä ja siellä on paljon tekeillä hallitusohjelmakirjauksia, joita viedään eteenpäin.

– Se, että me kykenemme laittamaan sinne henkilön, joka tuntee valtioneuvoston prosessit, on jumalattoman kovapäinen, selviää siellä, tuntee tämän prosessin, sen millaista se työ siellä on, se nimenomaan auttaa meitä hoitamaan tämän asian tämän loppuvuoden ajan, kun valitettavasti salkun hoitaja Mari Rantanen ei ole mukana, Purra puolusti Ranteen valintaa.

Purra sanoi, että eduskuntaryhmässä on varmasti lukuisia henkilöitä, jotka olisi hieno nostaa ministeriksi, mutta palasi jälleen siihen, että kyse olisi maksimissaan vain neljästä kuukaudesta, jolloin ei pidä valita ministeriä vain siksi, että ”jostakin ei-ministeristä voisi tulla ministeri”.

Purra vinoili toimittajille myös sanoen, että se pääsisi sitten penkomaan uuden ministerin sanomisia ja saisi siitä otsikkoja.

– Me emme lähesty asiaa näin. Vaan me lähestymme sitä kautta, että me edistämme meidän hallitusohjelman kirjauksia. Me viemme maahanmuuton paradigman muutosta tässä maassa eteenpäin, huolehdimme sisäisestä turvallisuudesta, puheenjohtaja jatkoi.

Jani Mäkelä sanoi vielä, että julkisuudessa ei ymmärretä arvostaa riittävästi sitä, miten vaativa tehtävä ministerin tehtävä on.

– Ajatellaan, että joku voidaan heittää siihen noin vain nollan päivän varoitusajalla sitä asiaa hoitamaan ja kaikki sujuu niin kuin ei olisi mitään. Kannattaa ottaa realismia mukaan näihin asioihin.

DEMOKRAATTI tiedusteli hallintovaliokunnan puheenjohtajan, puolueen toisen varapuheenjohtajan Mauri Peltokankaan näkemyksiä ministerinimityksestä.

Mikäli ministerihaluja olisi ollut, hän ei niitä ainakaan millään tavalla paljastanut. Näin Peltokangas vastasi:

Olisitko ollut valmis tehtävään?

– Tällä hetkellä olen täysin tyytyväinen hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävään. Joukkue on täydellinen. Kuten puheenjohtaja tuossa totesi, tämä oli paras, ehkä nopein, toiminnallisesti järkevin (ratkaisu).

Käytiinkö perussuomalaisissa keskusteluja tästä tai ilmaisitko tahtoasi, että olisit käytettävissä (ministeriksi)?

– Tuossa tilanteessa luotin täysin puheenjohtajan harkintaan, mutta totta kai me tehdään yhdessä asioita.

Ilmaisitko tahtotilasi hänelle, että olisit ollut käytettävissä?

– En lähtenyt siinä ilmaisemaan tahtotilaanikaan, koska itsekin katsoin heti sen oikoreitin. Täysin saman päätöksen olisin tehnyt ja esittänyt samaa, mitä puheenjohtaja päätti, koska tämä oli helpoin ja paras.

Onko puolueen sisällä nurinaa tästä, olisiko ollut halukkaita ministeriksi vai ollaanko ryhmässä tyytyväisiä tähän päätökseen?

– Minä näen pelkästään tyytyväisiä ilmeitä. Olen vähän ihmetellyt sitä uutisointia, kun meillä ei ole mitään probleemia tämän asian kanssa kellään. Mutta no joo, ymmärrän lehdistön tulokulman asiasta, mutta korostan, että itse olen tilanteeseen todella tyytyväinen.