Näin kertoo Väestöliiton tuore perhebarometri. Barometrin mukaan naiset arvioivat hoitavansa kotitöistä keskimäärin 60 prosenttia, miehet runsaat 50 prosenttia.

Kotityöt eivät kuitenkaan jakaudu yhtä epätasaisesti kuin lastenhoito, jonka jakautumiseen tyytymättömimmät naiset arvioivat vastaavansa lastenhoidosta lähes 80-prosenttisesti. Tyytyväisimmätkin naiset arvioivat hoitavansa lastenhoidosta yli puolet.

Keskimäärin naiset arvioivat vastaavansa lastenhoidosta lähes 70 prosentin edestä ja miehet reilun 40 prosentin. Mitä suuremman osan naiset arvioivat ottavansa vastuulleen, sitä tyytymättömämpiä he ovat tehtävien jakautumiseen. Miehillä vastaavaa eroa ei ollut.

SYYKSI lastenhoidon jakautumiseen sukupuolen mukaan Sorsa arvioi muun muassa perhevapaiden epätasaisen jakautumisen. Naiset ovat useimmiten kotona lapsen synnyttyä, ja jos lapsen toinen vanhempi ei tässä vaiheessa ole lapsen kanssa, ei hän ota lapsen hoivasta välttämättä yhtä paljon vastuuta myöhemminkään.

Perhebarometrissä on kysytty ihmisten omia arvioita. Jos naisten ja miesten arviot siitä, kuinka suuren osan he hoitavat kotitöistä ja lastenhoidosta laskee yhteen, saa tulokseksi 110 prosenttia.

-  Mahtaa olla hyvin siistiä ja lasten asiat hyvin järjestetty, jos näin tosiaan on. Tyypillisestihän ihmiset yliarvioivat omaa osuuttaan näistä tehtävistä ja toisaalta aliarvioivat kumppaninsa osuutta, Sorsa sanoo.

Hänen mukaansa ero varsinkin lastenhoitoa koskevissa arvioissa on kuitenkin niin suuri, että siitä voi päätellä myös tosielämän eron hoitovastuiden jakautumisessa olevan merkittävä.

Maaliskuussa toteutettuun perhebarometrikyselyyn vastasi lähes 5  300 ihmistä.

PERHEBAROMETRISSÄ on tutkittu tänä vuonna monia seksiin liittyviä teemoja. Sorsa sanoo, että perinteisesti haluttomuutta on pidetty ongelmana.

-  Jos halukkuus on matalaa, se on ongelma. Ja jos se on hyvin korkeaa, sekin on ehkä ongelma. Mutta tässä tutkimuksessa, kun me kysyimme ihmisiltä, niin riippumatta siitä, mikä halukkuuden taso oli, ihmiset olivat pääosin tosi tyytyväisiä.

Siksi Sorsan mielestä olisi hyvä korostaa sitä, että seksuaalinen haluttomuus on ongelma vain silloin, jos se on ongelma ihmiselle itselleen. Hän sanoo, että sopivaa seksuaalisen halun tasoa on tulkittu perinteisesti miesten näkökulmasta ja keskimäärin miehet kokevat seksuaalista halua naisia useammin.

Yleisesti ajatellaan, että seksiä kuuluu olla eikä toisen osapuolen haluja ole aina kuunneltu, hän toteaa. Sorsa sanoo, että muun muassa suostumukseen liittyvät kysymykset ovat tuore asia. Tästä kertoo hänen mukaansa lainsäädäntö, joka esimerkiksi määritteli raiskauksen avioliitossa rikokseksi vasta vuonna 1994.

Myös miehet kärsivät Sorsan mukaan ajattelusta, jossa seksuaalista halua kuuluu tuntea usein.

-  Kun on voimakas ajatus siitä, että miehet ovat aina valmiita seksiin, niin sitten jos onkin miehiä, jotka eivät tunne seksuaalista halua kovin usein, voisin kuvitella, että he ovat vielä enemmän stigmatisoituneita kuin naiset.