Politiikka
7.1.2026 16:23 ・ Päivitetty: 7.1.2026 16:23
Perholehto: Suomi on EU:n tarkkailuluokalla myös eriarvoisuuden kasvun vuoksi – ”Raha ei voi olla ainoa, mitä tuijotetaan”
Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) muistuttaa, että Suomi on joutunut kahdelle EU:n tarkkailuluokalle. Jälkeen on jääty talouden lisäksi sosiaalisessa kehityksessä.
– Moni tietää, että Suomi on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Talouden “tarkkailuluokka” sai loppuvuodesta 2025 paljon huomiota, mutta lähes kokonaan sivuun jäi toinen, vähintään yhtä vakava viesti: se, että Euroopan komissio seuraa Suomea nyt myös yhteiskunnallisen kehityksen ja eriarvoisuuden kasvun vuoksi, Perholehto kirjoittaa Facebookissa.
Suomen lisäksi riski eriarvoisuuden kasvulle on komission raportin mukaan muun muassa Romania ja Kreikka. Bulgariassa, Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Liettuassa, Latviassa, Luxemburgissa ja Romaniassa.
Perholehto muistuttaa, että Suomi on vajonnut alle EU:n keskiarvon niin nuorisotyöttömyyden, kokonaistyöllisyyden kuin työttömyysprosentin osalta. Yhä useampi 18-24-vuotias keskeyttää koulutuksensa ja hoitovajekin on kasvanut yhdeksi EU:n pahimmista, hän listaa.
– EU:n talouskurin uhkaa käytettiin Suomessa perusteluna historiallisen koville leikkauksille heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon, koulutukseen, ikäihmisten palveluihin ja hoitoonpääsyyn, Perholehto huomauttaa.
– Kurinalaisuus unohtui, kun oli kyse suurituloisten veronkevennyksistä, yhteisöveron alentamisesta, olutveron keventämisestä tai miljardien ohjaamisesta yksityisille sote-toimijoille.
Ajatustakaan ei uhrattu sille, millä hinnalla leikkauksia tehtiin tai millaiseen taloudelliseen hetkeen ja työllisyystilanteeseen ne osuivat, Perholehto kritisoi.
– Ja nyt, kun hallituksen tulostaulu ei näytä onnistumisia vaan varoitusmerkkejä, vastuuta on ryhdytty passaamaan eteenpäin. Yleisin syyllinen on edellinen Marinin hallitus, ja siivousurakka puolestaan jätetään seuraavalle hallitukselle.
– Silti yksi asia on kiistaton: juuri nyt vallassa on Petteri Orpon (kok.) hallitus.
Väliä pitää olla sillä, millaista elämää ihmiset tässä maassa elävät.
SEURAAVAKSI Euroopan komissio käynnistää tarkkailun toisen vaiheen, niin sanotun syväarvioprosessin. Siinä Suomi käy komission kanssa tiivistä vuoropuhelua Suomen suunnasta.
Alustavan tiedon mukaan komission arvio julkaistaan huhtikuun alussa, Perholehto kertoo. Tämän jälkeen Suomen tilannetta ja vuoden 2025 maakohtaisia suosituksia käsitellään EU:n työllisyys- ja sosiaalikomiteoissa. Ministeritasolle asia etenee ensi kesänä, jolloin komissio saattaa antaa Suomelle uusia maakohtaisia suosituksia.
– Rehellisesti sanottuna: sitä minä toivon. Sillä jos ja kun Orpon hallitus ei itse kykene tunnistamaan, missä Suomi on epäonnistunut ja mitä pitäisi korjata, ehkä EU:n kautta tulevat ohjeet pakottavat katsomaan todellisuutta silmiin. Raha ei voi olla ainoa, mitä tuijotetaan. Väliä pitää olla sillä, millaista elämää ihmiset tässä maassa elävät, Perholehto kirjoittaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.