Perjantai on jälleen ikävä päivä naisille – palkanmaksu päättyy tältä vuodelta

Kuva: Demokraatti
Naisten palkkapäivä vietettiin hieman etuajassa Helsingissä. SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen ja korkeakouluharjoittelija Roosa Pöyhönen jakoivat palkkapäivämateriaalia ohikulkijoille..

Naisten keskituntipalkka on nykyään Euroopassa 16,3 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Euroopan palkkatasa-arvon päivää vietetään tänä vuonna perjantaina 3. marraskuuta. Tuona päivänä naisten palkanmaksu symbolisesti lakkaa, vaikka vuoden loppuun on vielä lähes kaksi kuukautta.

EU:ssa naiset pärjäävät koulutuksessa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin miehet, mutta tämä ei näy työmarkkinoilla, Euroopan komissio muistuttaa.

Vuonna 2016 EU:ssa naisista 33 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto verrattuna 29 prosenttiin miehistä.

Samaan aikaan naisten kokonaistyöllisyysaste on 11,6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin miesten.

Naiset ovat lisäksi EU:ssa edelleen aliedustettuina suurimpien yritysten huipputehtävissä. Vain yksi 14:stä hallituksen puheenjohtajasta ja yksi 20:stä toimitusjohtajasta on nainen.

Suomessa sukupuolten palkkaero on EU:n kahdeksanneksi suurin eli 17,3 prosenttia. Sukupuolten palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten välistä keskimääräistä tuntipalkkaeroa. Vertaillut tiedot ovat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tilastoista vuodelta 2015.

Suomi menestyy komission mukaan vertailussa paremmin, kun tarkastellaan kokonaistulojen välistä eroa, joka tarkoittaa naisten ja miesten välistä keskimääräistä vuosituloeroa.

Siinä otetaan huomioon kolme eri haittatekijää, jotka kohdistuvat naisiin: alhaisemmat tuntipalkat, vähäisempi työtuntimäärä palkkatyössä ja alhaisempi työllisyysaste.

Tämän indikaattorin mukainen sukupuolten kokonaistulojen ero Suomessa on 24,1 prosenttia, kun kokonaistulojen keskimääräinen ero EU:ssa on 39,6 prosenttia. Vertaillut tiedot ovat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tilastoista vuodelta 2014.

Jokaisella alalla miehee saavat useammin ylennyksiä kuin naiset.

Euroopan komissio listaa sukupuolten palkkaerojen syitä. Johto- ja esimiestehtävät ovat laajalti miesten hallinnassa. Jokaisella alalla miehet saavat useammin ylennyksiä kuin naiset ja tästä johtuen suurempaa palkkaa. Tämä suuntaus käy ilmi etenkin johtoportaassa, jossa toimitusjohtajista alle kuusi prosenttia on naisia.

Naiset huolehtivat tärkeistä palkattomista tehtävistä, kuten kotitaloustöistä sekä lasten ja sukulaisten hoidosta, merkittävästi enemmän kuin miehet. Työssäkäyvät miehet kuluttavat viikossa 9 tuntia palkattomiin hoitotehtäviin ja kotitaloustöihin, kun taas naiset käyttävät 22 tuntia. Tämä tarkoittaa lähes neljää tuntia päivässä.

Työmarkkinoihin vaikuttaa komission mukaan se tosiasia, että useampi kuin yksi kolmesta naisesta vaihtaa osa-aikaiseen työhön, mutta miehistä ainoastaan yksi kymmenestä tekee saman.

Naiset viettävät miehiä useammin pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta useammin kuin miehet. Urakatkokset vaikuttavat tuntipalkkaan mutta myös tuleviin ansioihin ja eläkkeisiin.

Eriytyminen koulutuksessa ja työmarkkinoilla tarkoittaa sitä, että joillain aloilla ja tietyissä ammateissa naiset ovat yleensä yliedustettuina.

Joissain maissa tyypilliset naisten ammatit, kuten opettaminen tai myyntityö, ovat alhaisemmin palkattuja kuin tyypilliset miesten ammatit, vaikka työtehtäviin edellytetään samanlaista kokemusta ja koulutusta.

Euroopan komissio korostaa, että palkkasyrjintä – joka on laitonta – on sekin edelleenkin osasyy sukupuolten palkkaeroon.

Jutun kuva vaihdettu klo 14.53.

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.

IS: ”Arhinmäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.