Perussuomalaiset jatkaa hallitukseen kohdistamaansa EU-kritiikkiä.

Halla-ahon mukaan rahaston jakokriteerit osoittavat, että “sillä ei ole mitään tekemistä koronakriisin ja sen vaikutusten kanssa”.

– Rahaston suurimmat hyötyjät eivät ole koronakriisistä eniten kärsineet maat. Rahastolla lääkitään etenkin eteläisten jäsenmaiden rakenteellisia ongelmia, jotka eivät liity koronaan vaan pitkäaikaiseen huonoon taloudenpitoon.

Halla-ahon mukaan Suomen luonnollinen viiteryhmä EU:ssa olisivat muut pienet nettomaksajamaat kuten Itävalta, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska.

– Ne suhtautuivat hyvin skeptisesti velkojen ja vastuiden sosialisointiin, minkä johdosta suomalainen, poliittista johtoa hännystelevä valtamedia kutsui niitä riidanhaastajiksi. Kyseiset maat ymmärsivät, että vaikka niillä ei ole poliittisia muskeleita estää Saksan ja Ranskan projektia, ne voivat ulosmitata suostumuksestaan hyvän hinnan ja edistää omaa kansallista etuaan. Tässä tavoitteessaan ne myös onnistuivat, muun muassa kasvavien jäsenmaksupalautusten muodossa. Sen sijaan Suomessa hallitus teki selväksi, että kansallisten etujen ajamista pidetään haitallisena.

– Keskustan puheenjohtaja on toistellut sellaista viestiä, että Suomen vientiteollisuus on riippuvainen EU-alueesta, ja että yhteisvastuulliseen elvyttämiseen osallistuminen on siten oma etumme. Ensinnäkin kannattaa muistaa, että tukea eniten saavat maat ovat Suomen viennin kannalta merkityksettömiä. Toiseksi on selvää, että nämä maat eivät käytä saamiaan tukia suomalaisten vientituotteiden ostamiseen. Älkää uskoko tällaisia höpinöitä. Muiden maiden velkojen maksaminen tarkoittaa entistä korkeampia veroja suomalaiselle työlle ja yrittämiselle, ja tämä jo itsessään tuhoaa entisestään Suomen kilpailukykyä, Halla-aho sanoi.