Mediassa lukuja on vatvottu jo pitkään.

– Tästä on ollut julkisuudessa luvattomankin paljon erilaisia näkemyksiä, versioita ja hämmennystä. Ehkä se keskustelu alun perin olisi pitänyt käydä jollain muulla tavalla kuin alkaa huutokauppaamaan julkisuudessa erilaisia lukuja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi viikonloppuna, että lisäsopeutusten tarve on jopa kolme miljardia euroa tällä vaalikaudella.

– Hän on esittänyt varmaan sen luvun, joka valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan on oikea. Mutta sitten on ollut erilaisia näkemyksiä niistä muista luvuista ja on vähän ehkä puhuttu asioita ristiinkin, että on tarkoitettu esimerkiksi jonkin tietyn vuoden sopeutustarvetta. Joku on tarkoittanut koko kauden – jotain vastaavia sekaannuksia. Tavallaan tämä keskustelu on mennyt väärässä järjestyksessä jo lähtökohtaisesti.

Omaa käsitystään sopeutustarpeen määrästä Mäkelä ei lähde kommentoimaan.

– Nyt en lähde kyllä naulaamaan itseäni mihinkään summaan.

Mäkelän mukaan valtiovarainministeriön näkemys on, että lisäsopetustoimien pitäisi olla etupainoisia, että ne vaikuttaisivat.

– Sehän tarkoittaisi suomeksi sanottuna leikkauksia. Heillä on sellainen näkemys, että leikkaukset olisivat ensisijainen toimenpide. Työllisyystoimet eivät ehtisi tarpeeksi nopeasti.

VEROTUKSEN käyttämisestä sopeuttamiseen Mäkelä muistuttaa, että hallituksen periaate on, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja verotuksen korotuksia ei käytetä käyttömenojen paikkaamiseen.

– Se on ollut tähän asti periaate. Jos periaatteesta joudutaan tinkimään, se täytyy sitten tehdä todella harkitusti, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että tämä on ok.

Mäkelä ei ole innostunut arvioimaan perussuomalaisten prioriteetteja, mitä veroja voisi kiristää.

– Tästä tullaan taas siihen keskusteluun, että jos minä nimeäisin tässä jonkin yhden veron, sen jälkeen kaikki kierrettäisiin mediassa ympäri ja kysyttäisiin, kannatatko Mäkelän ehdotusta. Tämä keskustelu on hirveän vaikeaa.

RKP nosti esiin yleisen arvonlisäverokannan ja Purra on väläyttänyt arvonlisäveroon puuttumista. Onko se vero johon voitaisiin ehkä puuttua?

– Kaikkia veroja mielestäni pitää harkita. Kyllä jos puhutaan tällaisista euromääristä, miljardeista, ei siinä silloin voi tavallaan olla tabuja myöskään sitten esimerkiksi, että jotain yritysveroa ei vain voitaisi muuttaa. Kyllä sen täytyy olla myös sellainen asia, josta voidaan keskustella.

Yritysvero?

– Tai jotain siihen liittyvää. Ei voi sanoa sillä tavalla, että ne olisivat tabu, josta ei saa keskustella. Kyllä niistä täytyy pystyä puhumaan.

Mäkelä muistuttaa, että yritysverojen kategoriassa on erilaisia veroja.

Ilta-Sanomat on kertonut aiemmin, että Mäkelä pitää mahdollisena esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä.

Mäkelä sanoo nyt, että hän ei ole linjannut, että listaamattomien yritysten osinkoveroa pitäisi korottaa, vaan verosta on voitava keskustella.

Kysyttäessä mahdollisuudesta poistaa oikeus vähentää ammattiliittojen jäsenmaksut verotuksessa, Mäkelä sanoo, että niin työntekijöiden ja työnantajien vähennyksien poistamisessa olisi yksi 200 miljoonaa, joka on verotuksessa oleva helpotus.

Kävisikö tämä perussuomalaisille?

– En lähde tällaiseen keinoon ottamaan ennalta kantaa. Ei varmaan ole viisasta lähteä paaluttamaan yksittäisiä toimia.