Lue lisää: Perussuomalaiset julkisti vaihtoehtobudjettinsa – säästäisi maahanmuutosta, kehitysavusta, yritystuista ja ”poliittisesta kähminnästä”

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoi “kähminnän” tarkoittavan valtiosihteerien ja avustajien palkkaamista sekä puoluetukea ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukea.

Kärkiteemastaan maahanmuutosta puolue hakisi säästöjä kutistamalla maahanmuuttokustannuksia yhteensä 322, 55 miljoonalla eurolla. Näistä vastaanotto ja kotouttamismenoista puolue ottaisi peräti 315 miljoonaa euroa, joten jäljelle jäisi vain 20 miljoonan potti. Sillä perussuomalaiset katsovat kuntien pystyvän hoitamaan tällä hetkellä tehdyt sitoumukset.

Yle-verosta puolue napsaisisi 100 miljoonaa euroa.

Ville Tavio kertoi ensin laajasti maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Hänen mukaansa nykyinen maahanmuuttopolitiikka maksaa vuositasolla miljardeja. Tavio sanoi, että on tehty arvio, että nykyisellä hallituskaudella Suomeen saapuu noin 50 000 elintason perässä saapuvaa siirtolaista.

Tavio sanoi myös, että jos laittomasti maahan tulevat pantaisiin säilöön, heitä ei myöskään tulisi siinä määrin Suomeen.

Rahaa perussuomalaiset satsaisi etenkin yrittämiseen, hoivaan ja hoitoon sekä turvallisuuteen.

Ansiotuloverotuksesta puolue sanoi, että se keventäisi sitä 100 miljoonaa euroa enemmän kuin Rinteen (sd.) hallitus. Puolue myös peruisi polttoaineverotuksen korotuksen sekä kotitalousvähennyksen leikkauksen.

Hallitus päätti budjettiriihessä yritystukien 120 miljoonan euron leikkauksesta. Se toteutetaan poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus siten, että tuen leikkaus kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen parafiiniseen dieselöljyyn.

Perussuomalaiset on aiemmin kritisoinut tätä linjausta. Siinä mielessä lienee yllättävää, että asiasta ei ollut mainintaa vaihtoehtobudjetissa.

– Meillä oli ainoastaan nyt polttoaineveron peruminen, mikä vaikuttaa kaikkiin, perussuomalaisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo Demokraatille.

Eli olisitte pitäneet voimassa hallituksen esityksen leikkauksesta parafiiniseen dieselöljyyn?

– Siihen meillä ei nyt ollut konkreettista talousarvioesitystä ollenkaan, Mäkelä vastaa.

Eläkeläisille ja omaishoitajille perussuomalaiset sanoo esittävänsä 70 miljoonaa enemmän rahaa kuin hallitus. Puolue ehdottaa puoliväli-indeksin käyttöönottoa kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen 1500 euron osalta.

Parannuksia esitettiin myös esimerkiksi lapsiperheille.

Jani Mäkelä kuvasi vaihtoehtobudjettia eräänlaiseksi näköalaikkunaksi perussuomalaiseen ajatteluun ja poliittiseen linjaan. Se ei ole hänen mukaansa täysin tyhjentävä, mutta siinä on tärkeitä nostoja.

– Jos tuolta puuttuu jokin asia, se ei tarkoita, ettemme me sitä kannattaisi, Mäkelä sanoi.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen esitteli budjetin hoiva- ja hoito-osuutta.

Hänen mukaansa hoitajamitoituksen 0,7 on tultava lakiin 2020 elokuun loppuun mennessä.

”Perussuomalaiset on pettynyt hallituksen linjaukseen, jossa hoitajamitoitus tuodaan voimaan vesitetyssä muodossa vasta aprillipäivänä 2023 ja katsoo, että sitova hoitajamitoitus tulee toteuttaa viipymättä ja tavoitteena tulee olla, että hoitajamitoitus on voimassa elokuun 2020 alussa”, vaihtoehtobudjettikirjasessa lukee.

Puolue esittää muun muassa lisäystä kuntaosuuksiin hoitohenkilökunnan palkkaamiseksi sekä satsauksia hoitohenkilökunnan koulutukseen.

Perussuomalaisilta penättiin tilaisuudessa, miten he saavat 2020 syksyllä tarpeeksi hoitajia Suomeen.

– Tämä on pitkä prosessi saada riittävästi hoitajia Suomeen. Meillä on paljon niitä hoitajia , jotka eivät ole tällä hetkellä hoitotyössä. Perussuomalaisten on ajatus siitä, että meillä on erillinen toimenpideohjelma, jolla luodaan kannustimia ja houkutteita, jotta ne kaikki hoitajat siirtyvät hoiva-alalle takaisin, Arja Juvonen sanoi.

Hänen mukaansa keinoihin kuuluu myös asunto- ja palkkapolitiikka.

– Esimerkiksi itse aikoinaan Helsingin kaupungilla hoitajana aloittaessani kannustimena oli ylimääräisiä ikälisiä. Eli jos kaupunki tai kunta haluaa, voi pohtia tällaisia kannusteita, millä me saamme hoitajia.

Lain voimaantulosta Juvonen sanoi lisäksi, että perussuomalaisilla ”on sellainen tahtotila, että hoitajia on lisättävä”.

– Se on se elokuu, milloin me nähdään, että se on mahdollista näillä meidänkin esityksillä, hän jatkoi.

– Tämä on kunnianhimoinen tavoite, ei siihen ole yksikään hallitus vielä pystynyt Suomessa. Toki sitten joudutaan miettimään se, että mihin se resurssi kohdennetaan. Me kaikki ymmärrämme, että jos on ryhmäkoti, jossa on muistisairaita ja ikäihmisiä, jotka pystyvät omatoimisesti hieman avustettuna toimimaan, niin siellä ei ole se 0,7 välttämättömyys vaan se pitää kohdistaa sinne missä on se raskain hoiva.

Kun Juvoselta kysyttiin vielä tarkennusta, lähteekö puolue siitä, että heidän vaihtoehtobudjetillaan 0,7 hoitajamitoitus on realistisesti toteutunut elokuussa 2020, Juvonen vastasi:

– Me lähdemme siitä, että meidän vaihtoehtobudjetissa on realistinen tavoite sille.

Juvonen painotti, että vastuu kuuluu ammatti-ihmisille mutta kaikki voivat tehdä kaikkea. Juvosen mukaan vanhustenhoitoon kuuluvat myös hoiva-avustajat ja avustava henkilöstö.

Myös Mäkelä kommentoi hoitajamitoitusta.

– Meidän esityksen viesti on se, että meillä on esittää rahat siihen, että saadaan koulutukset käyntiin riittävässä määrin ja sitten kun laki astuisi hoitajamitoituksesta, riittävien hoitajien palkkaamiseen. Se on meidän viestimme poliittisina päättäjinä.

SuPer ja Tehy ovat ehdottaneet hoitoalan palkkaeron poistamiseksi erityistä tasa-arvo-ohjelmaa. Ohjelmassa valtio panostaisi 10 vuoden ajan aluksi 100 miljoonaa, myöhemmin 150 miljoonaa vuodessa naisvaltaisen alan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksiin yli miesvaltaisten vientialojen korotustason.

Demokraatti kysyi Arja Juvosen ja Jani Mäkelän kantaa Tehyn ja Superin vaateisiin.

Juvonen totesi, ettei hän pysty vastaamaan suoralta kädeltä asiaan. Hän viittasi aikaisemmin lausumaansa ikälisistä.

– Niin kuin sanoin, kyllähän siellä kunnissa tulee olla se joustovara, että mihin tarvitaan hoitajia niin olisi mahdollisuus, mutta että tämä ei menisi liittojen väliseen taisteluun.

Jani Mäkelän mukaan perussuomalaisilla ei ole minkään alan palkankorotuksiin erityistä kantaa.

– Emme lähde työmarkkinapolitiikkaan puuttumaan tai tes-asioihin. Ne ovat liittojen neuvoteltavia. Sitten katsotaan, mikä tulos sieltä tulee ja miten se vaikuttaa valtion talousarvioon.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa huomiota kiinnittää se, ettei siellä lasketa ehdotuksen työllisyysvaikutuksia.

Tämän oppositiopuolue kääntää kysyttäessä nykyhallituksen kritiikiksi.

– Me emme tehneet sitä samaa helppoa ratkaisua, jonka Rinteen hallitus lähti tekemään omassa tuhlailussaan eli sanottiin vaan, että nostetaan työllisyys 75 prosenttiin eikä kerrota keinoja ja sitten ruvetaan tuhlailemaan, ryhmäjohtaja Ville Tavio sanoo.

– Se ei tarkoita, että emme tavoittelisi samaan tapaan työllisyystasteen nostoa, hän jatkaa ja sanoo pitävänsä työllisyyden noston pääkeinona verotuksen madaltamista ja yrityspakettia.

Tavion mukaan työllisyyslaskelmia on aika vaikea tehdä veronalennuksista ja sitä kautta nähtävästä työllistämisvaikutuksesta.

– Aika monet taloustieteilijätkin ovat olleet sitä mieltä, että tämä on ihan oikea suunta, hän jatkoi.

Tavio kuitenkin lupaa, että ensi viikolla täysistunnossa on käytettävissä työllisyysvaikutuksia, joita saadaan eduskunnan tietopalvelun luvuista.