Finnwatchin selvityksessä esitettiin tällä viikolla, että sähkönsiirtoyhtiö Carunan verokikkailu jatkuu lakiin jääneen porsaanreiän, niin kutsutun tasevapautuksen, vuoksi. Raportin mukaan Suomi olisi menettänyt esimerkiksi viime vuonna sähköyhtiö Carunan verokikkailun takia noin 12 miljoonaa euroa verotuloja.

Caruna on kiistänyt verokikkailun. Sen varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori on sanonut, että Caruna maksaa kaikki veronsa Suomeen. Tammivuori on todennut Aamulehden mukaan myös, että tasevapautussäännöstä ei käytä vain Caruna, vaan noin 60 yritystä.

Finérin mukaan ajankohtaiseksi keskustelun tekee se, että eduskunta käsittelee paraikaa korkovähennysrajoituksen muuttamista. EU:n veronkiertodirektiivi velvoittaa Suomen tiukentamaan sitä. Lakiluonnoksessa valtiovarainministeriö ehdotti tasevapautuksen poistamista, mutta Finérin mukaan elinkeinoelämän ankaran lobbauksen seurauksena hallitus oli tuonut tasevapautuksen takaisin lopulliseen esitykseen.

Finér kertaa, miten tammikuussa 2018 valtiovarainministeriö julkaisi veronkiertodirektiivin seurauksena lakiluonnoksen, jossa esitettiin muutoksia korkovähennysrajoitukseen. Luonnoksella tasevapautus olisi poistettu laista. Keskeinen perustelu poistolle oli tasevapautuksen hyödyntäminen verovälttelyssä.

– Lakiluonnoksen julkaisun jälkeen liike-elämä aloitti aiempaakin mittavamman lobbauksen korkovähennysrajoituksen lieventämiseksi. Eri etujärjestöt tekivät kymmeniä lausuntoja asiassa ja liike-elämä sai oman näkökulmansa esiin talouslehdissä. Veronkierron torjunnan näkökulma sivuutettiin täysin, vaikka lakiesitys perustui nimenomaan EU:n veronkiertodirektiiviin. Elinkeinoelämän peruste vaatimuksille oli vanha tuttu: tiukka korkovähennysoikeuden rajoitus vahingoittaa Suomen kykyä kilpailla ulkomaisista investoinneista. VATT:n ja muiden tutkimukset, joissa huoli oli todettu turhaksi, sivuutettiin täysin, Finér kirjoittaa.

– Tasevapautuksen palauttaminen lakiin on keskeinen liike-elämän vaatimus. Lausunnoissa vähätellään sen merkitystä aggressiivisessa verosuunnittelussa tai sivuutetaan asia täysin. Carunan korkokikkailun valossa on luonnollista, että sitä edustava Energiateollisuus vaati lausunnossaan tasevapautuksesta luopumista. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin lausunnossa jopa väitettiin, ettei tasevapautus voi hyödyntää verosuunnittelussa omistusjärjestelyjen avulla, hän jatkaa.

Hallitus julkaisi syyskuussa esityksensä korkovähennysrajoituksen muuttamisesta. Finér hämmästelee, että siinä on myönnytty lähes kaikkiin elinkeinoelämän vaatimuksiin korkovähennysrajoituksen höllentämisestä.

– Keskeisimpänä lakiesitykseen oli tuotu takaisin juuri tasevapautus. Lakiesityksestä oli kuitenkin poistettu lakiluonnokseen sisältynyt toteamus siitä, että tasevapautusta oli hyödynnetty korkokikkailussa. Poistoa ei ole perusteltu mitenkään, Finér katsoo.

Finér kirjoittaa, että liike-elämän etujärjestöjen olisi syytä arvioida lobbauksensa uskottavuutta ja omaa rooliaan verovälttelyn torjunnassa.

– Epäkohtien vähättely ja sivuuttaminen ei edistä yritysten enemmistön etua tai toimivien markkinoiden kehittymistä.

– Liike-elämän etujärjestöt ovat johdonmukaisesti vastustaneet tiukempaa puuttumista korkokikkailuun koko edellisen vuosikymmenen. Perustelut eivät ole muuttuneet, vaikka ne on todettu perättömiksi.

– Lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä, joka maksaa veronsa normaalisti. Korkokikkailu on mahdollista vain kansainvälisille konserneille ja sitä rajoittava korkovähennys kohdistuu harvoihin suuryrityksiin.

Uusimman Caruna-kohun jälkeen Finér toivoo “faktapohjaisempaa keskustelua” myös etujärjestöiltä.

– Ainakin ensireaktiot ovat lupaavia, kun Keskuskauppakamarin veroasiantuntija korosti Twitterissä verovälttelyn torjunnan tärkeyttä ja esitti, että tasevapautusta voitaisiin korjata.

– Toivottavasti myös hallituspuolueet ottavat uudesta tiedosta vaarin. Nyt eduskunnalla olisi mahdollisuus ottaa uusi askel veronkierron torjunnassa luopumalla tasevapautuksesta. Vähintään sen ilmeiset puutteet tulisi korjata, Finér päättää.