ehdokasmainos

Perustulokokeilun esitys: 550 euroa kuussa – kokeilusta konsteja ihmisystävällisempään järjestelmään

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160330 - Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas (vas.) luovutti alustavan ehdotuksen perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle Helsingissä 30. maaliskuuta 2016. Perustuloa saatetaan kokeilla Suomessa satunnaisella valtakunnallisella otannalla sekä tietyllä alueella. Kokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 ja 2018. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas (vas.) luovutti alustavan ehdotuksen perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.

Perustulokokeilua selvittänyt työryhmä esittää perustulokokeilun malliksi osittaista perustuloa, jonka suuruus olisi 550 euroa kuukaudessa. Mallissa perustulon päälle rakentuu erilaisia syyperusteisia etuuksia, jotka ottavat huomioon alueittain erilaiset tuen tarpeet. Esimerkiksi asumistuki huomioi paikkakuntakohtaiset erot asumisen kustannuksissa.

– Perustulo ei ole mikään ihmevempain, joka ratkaisee kaikki ongelmat, muistutti Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas perustulokokeilua suunnitelleen työryhmän raportin luovutustilaisuudessa.

Perustulon tavoitteena olisi yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja kannustaa työn tekemiseen. Työryhmän mukaan perustulo ratkaisisi väliinputoamis- ja byrokratiaongelmia, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan kaikkia kannustinongelmia. Kannustinongelmien poistaminen vaatii työryhmän mukaan useiden eri sosiaali- ja veropolitiikan osien uudistamista.

Perustulokokeilua esitetään toteutettavaksi satunnaisella valtakunnallisella otannalla sekä tietyillä alueilla. Otosta valitessa lähtökohtana on koko aikuisikäinen väestö eläkeläisiä lukuun ottamatta. Kokeilun rajallisen budjetin vuoksi kohderyhmää voidaan rajata enemmänkin. Raportin mukaan kokeilubudjetti mahdollistaisi noin 1500 henkilön laajuisen kokeilun, mutta mikäli sosiaalietuuksia voidaan käyttää kokeilussa, otantaa pystytään laajentamaan useilla tuhansilla.

Raportin vastaanottanut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että perustulon jatko riippuu siitä, mitä kokeilun tulokset kertovat.

– Olen aivan vakuuttunut, että löydämme tämän kautta keinoja ja mahdollisuuksia siihen, että meidän järjestelmää pystytään selkiyttämään ja siitä pystytään tekemään ihmisystävällisempi, Mäntylä arvioi.

Perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 ja 2018. Nyt Mäntylälle luovutettiin alustava esitys perustulokokeilusta. Lopullinen ehdotus on määrä antaa marraskuussa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta