Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että valvontalinjaukset ovat kunnossa ennen kuin tiedustelulakipaketti voi kokonaisuudessaan edetä.

– Tämä on toinen kokonaisuus, joka tulee täysistuntoon koskien laajaa tiedustelupakettia. Ensimmäinen oli perustuslain muuttaminen, sanoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kokouksen jälkeen.

Tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaisi eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, ja tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta huolehtisi uusi viranomainen, tiedusteluvalvontavaltuutettu.

Kansanedustajat ovat kiistelleet tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä tehtävästä turvallisuusselvityksestä. Ongelmallisena on pidetty muun muassa sitä, että selvitykset tekisi supo, jonka toimintaa tiedusteluvalvontavaliokunnan on tarkoitus valvoa.

Perustuslakivaliokunta poisti molemmat ongelmat päättämällä, että tietosuojavaltuutettu tutkii valiokunnan jäseneksi pyrkivän tiedot supon rekistereistä, eikä supo tee heistä arvioita. Kansanedustaja itse pyytää tietosuojavaltuutettua hankkimaan tiedot.

– Käytännössä se on edellytys, että jäseneksi haluava sitä pyytää, täsmentää Lapintie.

Tietosuojavaltuutettu kertoo tarkistuksensa havainnot kansanedustajalle itselleen ja tarpeen mukaan niistä keskustelevat myös eduskunnan pääsihteeri ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

– Sen jälkeen asia etenee normaalisti eli eduskuntaryhmä esittää ja täysistunto päättää, kuka kansanedustaja menee mihinkin valiokuntaan.

Rakenne on hyvin erilainen kuin mitä puhemiesneuvosto esitti.

– Tässä kytketään pois supon mahdollisuus tehdä arviota valvojastaan. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt perusteltuna eikä tarkoituksenmukaisena sitä, että supo, jota valiokunta valvoo, olisi voinut vaikuttaa valvojiensa valintaan, Lapintie sanoo.

Tietosuojavaltuutetulla on muutoinkin oikeus kansalaisten pyynnöstä tehdä tarkistuksia supon rekistereistä.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan kaikki asiat ovat Lapintien mukaan salaisia, jollei voida erikseen todeta, että julkistamisista ei aiheudu vaaraa Suomen turvallisuudelle.

– Uutta on viittaus rikoslakiin, jossa todetaan salassapitovelvollisuuksien rikkomisesta ja myös tietojen vuotamisesta hyötymistarkoituksessa. Se todetaan tässä selkeästi, jotta ei tarvitse sitten aprikoida, onko seuraamuksia vai ei.

Perustuslakivaliokunta haluaa korostaa tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumattomuutta. Lakitekstiin kirjataan, että hänellä ei saa olla kytkentöjä, jotka vaarantavat riippumattomuutta.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun oikeuksia valvoa koko suojelupoliisin toimintaa laajennettiin alkuperäisestä hallituksen esityksestä. Valtuutetun virkaan valitaan viideksi vuodeksi.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan roolia perustuslakivaliokunta kasvattaa myös niin, että koko supon valvonta on mahdollista. Sen rooli kasvaa myös tiedusteluvalvontavaltuutetun valinnassa, niin että valiokunta voi kuulla ehdokkaita ja haastatella heitä.
STT–SANNA NIKULA