– Suomalaiset voivat olla rauhallisin mielin. Olemme aiemminkin kertoneet, että on tiedossa, miten Venäjä varustautuu Suomen ja Baltian lähialueilla. He toteuttavat ohjelmaansa ja me vahvistamme Suomen puolustuskykyä, integroiden sitä Nato-puolustukseen, Häkkänen kommentoi medialle eduskunnassa torstaina.

Hänen mukaansa Suomella on riittävät suunnitelmat Naton etulinjan puolustuksen vahvistamiseen, mutta rahoitusta täytyy vauhdittaa lisäpäätöksillä.

– Siihen tarvitaan päätöksiä, joita tehtiin jo kehysriihessä. Ensi viikon puolustusministerikokouksessa käydään keskustelua, miten kaikki muutkin Euroopan maat vauhdittavat varustautumistaan ja etulinjan puolustuskykyä.

Tiistaina ministerille luovutetussa työryhmäraportissa arvioitiin, että Suomen lähivuosien puolustusbudjetin tulisi nousta selvästi yli Naton edellyttämän tason, joka on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Toivon, että kaikki puolueet suhtautuvat asiaan maltillisesti ilman hätäisiä kommentteja ja tehtäisi johtopäätöksiä. Paperia ovat olleet käsittelemässä kaikkien puolueiden edustajat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.

Häkkäsen mukaan kaikki toivovat, etteivät uhat realisoidu, mutta sekä Suomen että muiden etulinjan maiden tulee ”kirittää” varautumista.

– Muilla etulinjan mailla puolustuksen investointimenot ovat lähellä viittä prosenttia bkt:stä. Mutta käydään tämä paperi rauhassa läpi, että on yhteinen ymmärrys, mitä kaikkea se tarkoittaa.

Häkkäsen mukaan Venäjän kaikista tiedossa olevista toimista rajan takana ei voi kertoa yksityiskohtia, mutta se muun muassa tekee uusia joukkoyksiköitä, moninkertaistaa joukkojen määrää ja rakentaa kykyä mobilisoida joukkoja nopeasti eri puolilta maata.

Onko tämä tieto eli Venäjän varustautuminen itärajan takana nyt se syy, miksi puolustukseen tarvitaan lisää rahaa?

– Kaikki puolustuksessa perustuu Venäjän uhkaan ja siitä tulevaan tarpeeseen. Jos meidän maantieteellinen sijaintimme olisi sama kuin vaikka Irlannilla tai Sveitsillä, asia olisi ihan eri. Viime vuoden aikana on vielä tullut uusi puoli eli Kiinan ja Iranin tiivis yhteistyö Venäjän kanssa.

– Näistä kaikista uhka-arvioista tehdään analyysit valtionjohdolle ja eduskunnalle. Sieltä tulevat myös hintalaput eri järjestelmille; ei niitä hihasta ravisteta, Häkkänen vastasi Demokraatille.

Ministeri kehui keskustaa liittymisestä hallituksen riveihin ydinaselausekkeessa. Vasemmistopuolueita ja erityisesti SDP:stä hän kritisoi kovin sanoin asettumisesta ”ilmeisesti rauhantutkijoiden näkemysten eikä puolustusvoimien esittämien tarpeiden puolelle” ja toivoi jokaisen kansanedustajan itse päättävän salissa, mikä on Suomen linja asiassa.