– Tarkkailuluokkariski on ilmeinen, Orpo sanoo aivan suoraan.

Hallitus on toistaiseksi pystynyt Orpon mukaan välttämään alijäämämenettelyn kovilla lisäsopeutuksilla.

– Nyt me näemme sitten alkuvuodesta, mikä tilanne on. Tosiasia on se, että me olemme tehneet myöskin komission hyväksymiä ja hyvänä pitämiä toimia. Ne arvostavat todella komissiossa Suomen hallituksen sitoutumista. Epävarmuus Euroopan markkinoilla, meidän keskeisillä vientimarkkinoilla, turvallisuuden takia muun muassa, ja kauppasodan uhka jarruttavat (talouden kasvun) liikkeellelähtöä.

Orpo painottaa, että hallituksen talouspolitiikan keskeisin tavoite on velkasuhteen vakiinnuttaminen.

– Sitten tietenkin on sitouduttu EU-kriteerien täyttämiseen.

ORPON sanoessa tarkkailuluokan riskiä ilmeiseksi, on kysyttävä, voisiko sinne joutuminen olla hyväkin asia.

– Niin jotkuthan ovat sitä mieltä ja prosessina siinä voisi olla jotain hyvää. Mutta jos asiallisesti kyse on siitä, että alijäämä on suuri, se ei ole hyvä asia. Alijäämän taittaminen myöskin lyhyellä aikavälillä on tärkeää. Meidän näkymähän paranee loppuvuoden ennusteen myötä hyvinkin ensi vuoteen, koska talouskasvu on lähtenyt liikkeelle ja sen ennustetaan jatkuvan suhteellisen hyvänä tämän vuoden ja sitten jatkuvan seuraavana vuonna.

Jos se (tarkkailuluokka) voisi prosessina olla hyvä, tarkoittaako se tavallaan sitä, että sitä ei nähdä sellaisena mörkönä?

– Tarkoitin vain sitä, että siinä voisi olla hyvääkin, koska koko ajan on kyse siitä, että haetaan kaikki keinot, millä taloutta saadaan paremmaksi. Mutta tämä ei tarkoita, että minä haluaisin erityisesti sinne Suomen viedä tai joutuvan, vaan ensin viedään kaikkia toimia, joita tehdään, eteenpäin, Orpo sanoo viitaten muun muassa hallituksen kasvutoimiin.

Tämän jälkeen katsotaan Orpon mukaan, missä mennään.

Kysyttäessä Orpolta Suomen alijäämämenettelyn joutumisen todennäköisyyttä, hän sanoo, ettei halua lähteä sitä spekuloimaan, ennen kuin hän näkee ennusteet, joiden perusteella se määräytyy.

– Tämä ei ole myöskään mikään sellainen, että nyt odotetaan niitä ja sitten lähdetään salkun kanssa Brysseliin, vaan niitä keskusteluja komission kanssa käydään koko ajan.

HALLITUS valmistautuu puoliväliriiheen vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. USA:n presidentti Donald Trump muun muassa uhkaa Eurooppaa tulleilla. Toinen iso satsauksia vaativa asia saattaa olla puolustus, Nato-maat joutuvat pohtimaan puolustusmenojensa huomattavaa kasvattamista. Trump on puhunut jopa 5 prosentin bkt-osuudesta.

Prosentin kasvu puolustusmenoihin tarkoittaisi Suomelle nykyiseen bkt:hen suhteutettuna kolmen miljardin lisälaskua.

Orpo toteaa, että Venäjä-riski pakottaa Euroopan ja Naton nostamaan puolustusmäärärahoja. Rahoituksen tarve lähtee siitä.

– Yhdysvallat näkee siinä varmaan muitakin riskejä, Kiina-riskiä, hän pohtii.

Orpo pitää selvänä, että Nato nostaa puolustusmäärärahojen vaatimusta nykyisestä 2 prosentin bkt-osuudesta.

– Mutta kuinka paljon ja millä aikataululla se tullaan saavuttamaan, se on kaikki auki vielä.

Kauppasodan riskin Orpo näkee suureksi. Se vaikuttaa investointipäätöksiin hidastavasti. Epävarmuus puolestaan hidastaa talouskasvun liikkeellelähtöä, mikä vaikeuttaa julkisen talouden tilannetta.

ORPO ei lähde Demokraatin haastattelussa kommentoimaan kysymyksiä esimerkiksi siitä, voiko perintö- ja lahjaveroon tai yhteisöveroon tulla muutoksia puoliväliriihessä.

Hän sanoo, ettei kommentoi yhtään yksittäistä keinoa. Tällä hän haluaa taata kasvutoimia etsivälle Risto Murron työryhmälle työrauhan.

Orpo toteaa, että kasvutoimet ja veroratkaisut ovat monimutkainen kokonaisuus.

– Me pyrimme siihen, että saamme sieltä ulos jotain vaikuttavia rakenteellisia isompia toimia ja paljon hyvää isompaa ja pienempää ratkaisua, jolla saadaan kasvua ja työllisyyttä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) linjasi hiljattain kirjoituksessaan seuraavasti:

”Finanssipolitiikassa hallitus pitää kiinni siitä, että velkasuhteen kasvu taitetaan. Selvää on kuitenkin jo nyt, että seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan valtion menojen leikkaamista samassa mittaluokassa kuin tämäkin hallitus. Helppoja ratkaisuja ei siis ole luvassa – itse asiassa työ vaikeutuu kierros kierrokselta. Tämän soisi tulevan ymmärretyksi myös politiikan puolella.”

Orpo toteaa, että hän on ennen vaaleja sanonut monta kertaa, että Suomen julkinen talous on niin syvällä suossa ja alijäämäinen, että tarvitaan kahden vaalikauden projekti.

Orpon mukaan on aivan selvää, että sopeutustarve jatkuu seuraavallakin vaalikaudella.

Toisin kuin Purra, mittaluokkaa Orpo ei kuitenkan lähde nimeämään. Hän odottaa virka-arvioita taloustilanteesta.

– Jos maailmalla tilanne rauhoittuu, meidän talous voi lähteä hyvinkin nopeaan kasvuun. Me olemme tehneet ne uudistukset, jotka tulevat varmistamaan sen, että se on nopeaa.

Orpon mielestä on ennenaikaista lähteä pohtimaan tulevan kauden sopeutuslukuja. Maailmalla on niin paljon epävarmuuksia.

– Jos tämä epävarmuus jatkuu maailmalla, me voimme todellakin olla suurissa vaikeuksissa. Silloin meillä on paljon vaikeuksia edessä. Jos maailmalla tilanne menisi parempaan suuntaan, Ukrainassa löytyisi rauha, kauppasodan riski vältettäisiin, meidän talous voi lähteä hyvinkin nopeaan kasvuun, koska meillä on kaikki palaset kohdallaan, hän sanoo Demokraatille.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ arvioi joulukuun talouskatsauksessaan, että Suomen budjettialijäämä olisi tänä vuonna 3,5 prosenttia bkt:sta mutta supistuisi pikku hiljaa talouden elpymisen ja hallituksen toimien seurauksena.

EU:n niin sanotun tarkkailuluokan, eli liiallisen alijäämämenettelyn, rajana on 3 prosenttia bkt:sta. Komission velkasuhderaja on 60 prosenttia. Viime vuonna Suomen velkasuhde ylitti 82 prosenttia bkt:sta. VM on arvioinut sen kasvavan edelleen vuoteen 2029 saakka.

Komissio tarkastelee Suomen tilannetta seuraavan kerran keväällä.

Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vaaditaan, että kyseinen maa toimittaa suunnitelman korjaavasta toimesta ja politiikoista, joita se noudattaa, sekä näiden saavuttamiseen liittyvistä määräajoista. Euroalueen maille, jotka eivät noudata suosituksia, voidaan määrätä sakkoja.