Tuotantoaan aikovat tiedotteen mukaan kasvattaa erityisesti suuret, yli miljoonan euron liikevaihdon tilat.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg arvioi, että pieniä eli alle 10 000 euron liikevaihdon ja keskimäärin 30 hehtaarin maatiloja on Suomessa yhä neljännes kaikista tiloista. Harvat niistä ovat kuitenkaan omistajan ainoa toimeentulon lähde.

– Suomen noin 40 000:sta maatilasta pientiloiksi voidaan luokitella noin 10 000. Monet niistä toimivat harrastus- tai osa-aikaperiaatteella niin, että tilan ulkopuolella käydään palkkatöissä tai viljelijät tekevät myös muuta työtä, esimerkiksi kone- tai maanrakennusurakoitsijoina, Åberg sanoo Demokraatille.

Maitotiloilla tämä tarkoittaa keskimäärin 50-60 lehmää ja sadan hehtaarin kokoluokkaa, viljatiloilla 150 000 – 200 000 hehtaaria.

– Kotieläintiloilla pienemmät toimijat ovat käytännössä jo kadonneet, mutta esimerkiksi marja-, hedelmä- tai avomaanvihanneksia viljelevät tilat voivat tuottaa hyvin pienemmilläkin hehtaareilla. Kotieläintuotannon lopettamisen jälkeen on saatettu myös siirtyä osa-aikaiseen kasviviljelyyn, jolloin tuloja hankitaan useammista lähteistä, mutta tila pysyy kotina ja suvussa, Åberg sanoo.

Lähi- ja luomuruoka, eläinten hyvinvointi ja tuottajalta pöytään -ajattelu ovat olleet etenkin pääkaupunkiseudulla ostajille tärkeitä jo pidempään.

Toisaalta periaatteet eivät aina korreloi sen kanssa, paljonko rahaa ja viitseliäisyyttä kuluttajat ovat valmiita tai pystyvät niihin käytännössä satsaamaan.

– Osa pientiloista on pystynyt ”brändäämään” omat tuotteensa; sillä ja useammalla tulonlähteellä toiminta voi ihan hyvin kannattavaa, joskaan ei välttämättä kasvuhakuista.

Åberg pitää pientilojen olemassaoloa tärkeänä myös kansallisen huoltovarmuuden ja resilienssin kannalta, vaikka valtaosa suomalaisesta maataloustuotannosta tulee suurtiloilta.

– Suomen maantieteellisten ja ilmasto-olojen vuoksi kaikkialla ei ole edes mahdollista kasvattaa tilakokoa niin, että toiminta olisi kannattavaa.

KASVUKAUSIKYSELYN avoimissa vastauksissa nousivat huolina esiin erityisesti lannoitteiden korkea hintataso, tilojen kassatilanne sekä maatalouden yleinen heikko kannattavuus.

Lannoitemarkkinoita sekoittaa muun muassa Venäjän viimeviikkoinen päätös rautatiekuljetusten tullikorotuksista, joka käytännössä pysäytti heti koko lannoitetuonnin idästä Suomeen.

Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi yleisten hintojen nousun vaikuttaneen viljelysuunnitelmiin tai -päätöksiin. Yli puolet arvioi lannoitteiden ostomääriensä vähenevän aiempiin vuosiin verrattuna.

Vastauksissa korostuivat tuotantopanosten käytön vähentäminen, typensitojakasvien viljelyn lisääminen sekä siirtyminen aiempaa vähemmän panoksia vaativiin viljelyratkaisuihin.

MTK:n ja toisen tuottajajärjestön SLC:n kasvukausikyselyyn vastasi kesäkuussa reilut 1 200 viljelijää.