Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Pikkuisen talvisodan henkeä” – Nyt puhuu Suomea koronan jälkeiseen aikaan johdattavan selvitysryhmän johtaja

Istock

Maailmantalouden taantumaan ajaneen koronapandemian povataan aiheuttavan Suomen talouteen 1990-luvun lamaakin syvemmän kriisin. Koronan jälkeistä aikaa luotaamaan on perustettu työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen selvitysryhmä, jota johtaa taloustieteilijä, VTT Vesa Vihriälä.

Simo Alastalo

Selvitysryhmän työstä ei ole vielä tässä vaiheessa kerrottavaa, joten Demokraatti pyysi Vihriälää arvioimaan mistä pandemian synnyttämässä talouskriisissä on kyse.

– Se on poikkeuksellinen erityisesti siinä suhteessa, että tekijä joka sysäsi kriisin liikkeelle tulee täysin talouden ulkopuolelta. Syy on epidemia, joka on pakottanut yhteiskunnat rajoittamaan ankarasti talouden toimeliaisuutta, Vihriälä sanoo.

Palvelusektorilta alkanut kysyntäshokki on maailmanlaajuinen. Runsaan kahden miljardin ihmisen liikkumista on rajoitettu, baareja, ravintoloita ja kouluja on suljettu. Töitä tehdään enimmäkseen kotona niin New Yorkissa kuin Helsingissäkin.

– Toinen poikkeuksellinen elementti on se, että tämä on niin globaali. Sellainen oli myös vuoden 2008 finanssikriisi.

Suomen 1990-luvun lama, johon pandemian vaikutuksia on verrattu, oli Vihriälän mukaan lähinnä paikallinen.

Viime viikolla 6,6 miljoonaa ihmistä ilmoittautui työttömiksi Yhdysvalloissa. Luku on kaikkien aikojen ennätys. Suomessakin yt-neuvottelujen piirissä on satojatuhansia ihmisiä ja muun muassa EK on ennustanut tänne konkurssiaaltoa.

”Tässä on hirveän monta jos-sanaa.”

YK:n pääsihteeri António Guterres pitää pandemiaa pahimpana kriisinä sitten toisen maailmansodan.

Vihriälä näkee tilanteessa myös valon pilkahduksia. Kun kriisin syy ei lähtökohtaisesti johdu talouden rakenteesta ja velkakuplan puhkeamisesta, myös toipuminen voi Vihriälän mukaan olla epidemian laantuessa nopeaa. Edellytyksenä on, ettei talouteen ole ehtinyt syntymään kovin pahoja vaurioita.

– Jos kohtuullisella aikataululla päästään eroon rajoitustoimista ja erityistoimet, joilla yrityssektoria autetaan ja turvataan lomautetuille ja irtisanotuille toimeentuloa onnistuvat, voisi ajatella, että nopeaan toipumiseen on aika hyvät edellytykset. Tässä on hirveän monta jos-sanaa. Emme tiedä miten nopeasti epidemia talttuu ja kuinka hankalia vaurioita tulee.

Ikävää julkisen talouden heikkenemistä on joka tapauksessa luvassa kaikkialle ja se tulee olemaan Vihriälän mukaan taakka tapahtui mitä tahansa.

”Tavaratuotannossa globalisaatio vähenee ja palvelutuotannossa lisääntyy.”

Suomen kannalta myönteistä on Vihriälän mukaan pankkikriisin puuttuminen, joka kuormitti 1990-luvun lamassa julkista taloutta. Julkinen velka on nyt selvästi suurempi kuin silloin, mutta se ei poista finanssipolitiikan liikkumavaraa. Olennaista on matalana pysyvä korkotaso.

– Velkaantumisaste nousi 1990-luvulla enimmillään vähän yli 60 prosentin. Nyt kriisiin lähdetään yli 60 prosentin tasolta, mutta velkaantuminen ei ole samalla tavalla rajoite kuin silloin. Nyt meihin luotetaan, korkoero Saksaan on olematon. Valtio pystyy velkaantumaan eikä tarvitse murehtia pystymmekö rahoittamaan ne toimet mitä tarvitaan.

Vihriälä ennakoi pandemian lisäävän pysyvästi etätöiden tekemistä. Samalla etätyön edellyttämät tekniset ratkaisut ja palvelut paranevat.

– Vaikka bisneksen teossa ei pääse lentämään, bisnestä pystyy edelleen tekemään. Se muuttaa käyttäytymistä.

Globalisaatio ottaa tavaratuotannon osalta taka-askeleita.

– Tuotantoketjut halutaan pitää varmempina tai turvallisempina. Tuotantoa voi siirtyä lähemmäs pääkonttoria ja toisaalta rinnakkaisia alihankkijoita voi tulla enemmän. Tämä merkitsee jonkinasteista tehokkuustappiota, mutta samalla tuotannon haavoittuvuus vähenee.

– Tämän rinnalla palvelutuotanto virtualisoituu ja maantieteelliset rajat pienenevät, eli tavaratuotannossa globalisaatio vähenee ja palvelutuotannossa lisääntyy.

Yhteiskunnallisesti Vihriälä ajattelee hyvän olevan voitolla pandemian vielä kestäessä.

– Nyt on pikkuisen talvisodan henkeä. Meillä on yhteinen ongelma, josta selvitään vain yhdessä ja pikku ristiriidat suhteessa yhteisiin ongelmiin sivuutetaan. Tämä näkyy muun muassa siinä miten nopeasti työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärykseen yritysten taakan helpottamisesta. Myös valtio ymmärsi tilanteen nopeasti.

Vihriälä uskoo uuden yhteishengen auttavan myös työmarkkinoilla pitkään hiertäneiden ristiriitojen ratkaisemisessa, samoin sosiaalipolitiikassa ja jopa verotuksessa. Toinenkin mahdollisuus on.

”Tulemme näkemään enemmän inflaatiota, joka syö velkaa pois.”

– Kun tulee vaikeita aikoja ja herää kysymys ketä hoidetaan tai kuka saa ja ei saa tukea, syntyy helposti myös ristiriitoja. Espanjassa alueiden ja keskushallinnon suhteet ovat kärjistymässä, semmoista saattaa tapahtua meilläkin. Ikäviin asioihin on myös potentiaalia, mutta uskon, että olemme voittopuolisesti vahvoilla.

EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen velkaantumisrajat ja Saksan tiukka budjettikuri pyyhkäistiin koronan myötä historiaan. Rajusti elvyttävän Euroopan on tulkittu siirtyvän Japanin tielle. Onko talousajatteluun luvassa jotakin uutta?

– En menisi sanomaan, että vastuullisesta finanssipolitiikasta tullaan luopumaan tai että siitä olisi syytä luopua, mutta nyt aiemmin hyvin tärkeiksi koetut rajoitukset on sivuutettu. On järkevää, että riskejä jaetaan tässä tilanteessa julkisen talouden kautta.

Jotenkin ja jossakin vaiheessa lasku on Vihriälän mukaan myös maksettava.

– Yksi tapa tulee olemaan se, että tulemme näkemään enemmän inflaatiota, joka syö velkaa pois. Myös tulevaisuudessa pitää miettiä samoja asioita kuin nytkin. Paljonko veroja otetaan, mikä on verotuksen rakenne, ne tulevat olemaan pöydällä vielä hankalammalla kertoimella kriisin jälkeen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE