– Tärkeimpiä tavotteita on tunnin juna Helsingin ja Tampereen välille. Myös lisää raiteita tarvitaan. Kumipyöräliikenteen kannalta valtatiet 3, 9 ja 12 vaativat pikaisia toimia, Koskinen kiteyttää.

Hankkeisiin tarvitaan riihikuivaa, mutta valtion budjetista sitä ei ole herunut. Esimerkiksi vuosina 2003–2019 suurimpien tiehankkeiden rahoituksista Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala ovat saaneet asukaslukuun suhteutettuna vähiten rahaa.

– Pirkanmaa on saanut vain kaksi prosenttia jaossa olleista euroista. Nyt on meidän vuoromme ja kiireesti. Tärkeän vientimaakunnan kyykyttäminen suurten väylähankkeiden rahoitusten jaossa on kansallisten etujen vastaista ja suorastaan typerää, Koskinen puuskahtaa.

SDP:n kuntapäättäjät – hämeenkyröläinen Esa Järvenpää ja Hanna Laine Kangasalta – ovat samaa mieltä. Hekin korostavat heitä lähellä olevien tiehankkeiden kiirehtimisen tärkeyttä sekä elinkeinoelämän että aivan erityisesti turvallisuuden kannalta.

– Eräs Ely-keskuksen ihminen kerran vähätteli minulle onnettomuuksien määrää. Kysyin, että saanko soittaa sinulle joka kerta vaikka keskellä yötä, kun joudun irrottamaan ihmisiä autosta. Siihen hän ei enää sanonut mitään, Kyröskosken VPK:n päällikkönäkin toimiva Järvenpää kertoo.

Laine kertoo, että myös Tampereelta Jyväskylän suuntaan kulkevalla ysitiellä onnettomuustilastot puhuvat karua kieltään. Tampereen ja Oriveden välillä on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut yhdeksän ja loukkaantunut liki 60 ihmistä yli 150 onnettomuudessa.

– Tämä tieosuus on Tampereen päästä Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie. Kaistoja tarvitaan lisää, tie pitää leventää nelikaistaiseksi. Lisäksi pitää huomioida liittymätiet ja julkisen liikenteen tarpeet. Liittymäteiltä on nyt todella vaikea tulla ysitielle, kun kiihdytyskaistat puuttuvat, Laine kertoo.

Molempien teiden suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuosia. Hämeenkyrön ohitustie maksaa 65 miljoonaa ja ysitien hanke 140 miljoonaa euroa. Laine sanoo, että ysitien kustannusta voisi jaksottaa rakentamalla pätkissä.

– Kun saisimme työn edes alkuun, se viestisi ihmisille ja elinkeinoelämälle, että turvallisuudesta ja liikkumisen mahdollisuuksista huolehditaan, Laine sanoo.

Järvenpäätä turhauttaa, kun hallituspuolueiden kansanedustajat ja liikenneministerikin puhuvat tien parantamisen tärkeydestä. Mutta mitään ei tapahdu ja puheet tuntuvat tyhjiltä.

– Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Parkanon kuntajohtajat kävivät tapaamassa liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) viime syksynä juuri sen jälkeen, kun kolmostiellä oli kuollut kolme ihmistä kolmessa onnettomuudessa kahden viikon sisään. Ministeri esitti osanottonsa ja piti tiehanketta tärkeänä, mutta siihen sekin jäi, hän sanoo.

Raideliikenteen sujuvoittamiseksi päärata kaipaa Pirkanmaan liiton Marko Koskisen ja Lempäälässä SDP:n valtuustoryhmää johtavan Tuula Petäkoski-Hultin mukaan kolmannen raiteen.

Tiehankkeiden lisäksi nyt on kiire saada pääradan junaliikenne Helsingin ja Tampereen välillä sujuvaksi. Rataosuudelle tarvitaan kolmas raide ja tunnin juna suhaamaan Helsingin ja Tampereen väliä.

– Oli kyse rata- tai tieverkosta, sen pitää olla kunnossa niillä alueilla, jossa tuotantoa tehdään, vientituotteita ja työvoima liikkuu. Suomi elää viennistä, kiteyttää Lempäälän SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– On olennaista, että budjettiin varataan lähivuosina riittävästi veroeuroja paitsi suunnitteluun myös toteuttamiseen. Pelkästään suunnittelun suunnittelu vie jo useamman miljoonan, hän painottaa.

Pirkanmaan liiton Marko Koskinen muistuttaa, että edunvalvonta raideasioissa on tarpeen myös EU:n tasolla. Euroopan komissio on jo esittänyt, että Suomen päärata voisi olla osa eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää. Käytännössä rahaa raiteisiin voisi siis jatkossa saada myös EU:sta.

–Edunvalvontaa tarvitaan, jotta asian valmistelu EU:ssa etenee positiiviseen suuntaan ja parlamentti aikanaan tekisi kannaltamme oikeanlaisen päätöksen, hän sanoo.

Kun raiteet ovat kunnossa, se on hyväksi paitsi elinkeinoelämälle myös ihmisille. Matkanteko vauhdittuu myös Helsingistä Jyväskylään, Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun ja Poriin.

Kolmas raide mahdollistaa myös lähiliikenteen kehittämisen ja palvelee työmatkalaisia ja opinahjoihinsa junailevia opiskelijoita. Esimerkiksi Lempäälästä käydään töissä ja opinnoissa niin Helsingissä kuin Tampereella.

– Lempäälästä nousee yllättävän paljon ihmisiä junaan ja yhä enemmän raiteiden käyttäjiä tulee, kun keskustaa rakennetaan nyt voimakkaasti. Asuinkerrostaloja nousee koko ajan lisää, Petäkoski-Hult kertoo.

Pro rautatie ry:n puheenjohtajana ja sen toiminnassa pitkään mukana olleena Petäkoski-Hultilla on tunne, että nykyään raiteet ovat ”enemmän in kuin out”.

– On paljon nuoria, jotka eivät käy autokoulua, koska he luottavat julkisen liikenteen palvelevan heitä riittävästi. Samasta syystä ikäihmiset tohtivat luopua autoistaan. Raideliikenteen suosioon vaikuttaa myös huoli ilmastonmuutoksesta, hän summaa.

Juttu on ilmestynyt Demokraatin paperilehden Pirkanmaa-sivuilla 4.10.