Raiteiden rakentamisessa voitaisiin ministerin mukaan käyttää esimerkiksi hankeyhtiöitä, jotka eivät olisi kokonaan valtion omistuksessa. Bernerin mukaan esimerkiksi työeläkeyhtiöt ovat kertoneet kiinnostuksestaan sijoittaa infrarakentamiseen. Lisäksi osakkaiksi sopisivat kunnat.

– Se tarkoittaa, että syntyisi myös vähän uudenlainen periaate siitä, miten hanke kehitetään. Syntyy myös taseomaisuus ja ja taseelle vastaava tuottomalli. Sitä tuottomallia pitäisi nyt pystyä miettimään, että millainen se voisi olla, jotta se olisi kiinnostava eri rahoittajille.

Bernerin mukaan hankeyhtiöiden toimintaedellytyksiä selvitetään ministeriössä parhaillaan. Hän otti kantaa rahoitusmalleihin kommentoidessaan Helsingissä tuoretta selvitystä Turusta ja Tampereelta Helsinkiin suuntautuvista nopeista junayhteyksistä eli niin sanotuista tunnin junista.

– Nopeita raideyhteyksiä tarvitaan Suomessa työssäkäyntialueiden laajentamiseksi, talouskasvun edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tiestön korjausvelka ja perusväylänpito tulee Bernerin mukaan rahoittaa valtion budjetista. Tämä edellyttäisi seuraavan kymmenen vuoden ajan noin 300 miljoonan euron vuosittaista tasokorotusta.

– Sen sijaan uskon, että Turun ja Tampereen tunnin juna -tyyppisiä hankkeita ei pystytä rahoittamaan budjettivaroista, Berner korostaa.

Hänen mukaansa Suomessa on tarve hyödyntää paremmin esimerkiksi EU:n mahdollistamaa infran rahoitusta. Raideliikenteen kilpailuttaminen on Bernerin mukaan yksi uusien raiteiden rakentamisen keskeinen ehto.

– Olennaista on, että ennen kuin ratahankkeista päätetään, meillä on tieto, että operointi on kilpailutettavissa. Tärkeää ei ole tietää, ketkä siellä operoivat, vaan että se voidaan kilpailuttaa.

– Jos me haluamme EU-rahaa näihin hankkeisiin, EU varmasti edellyttää, että liikennöinti on kilpailutettava, hän jatkaa.

Konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen tilaajia ovat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ammattiliitojen keskusjärjestö SAK sekä Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit. Selvityksen mukaan Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu voitaisiin yhdistää yhdeksi työssäkäyntialueeksi raideliikennettä kehittämällä.