Pirkanmaan Demarinaisilta tuki Tuula Haataiselle

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat tukensa Tuula Haataiselle lauantaina.

Pirkanmaan Demarinaiset ilmaisivat lauantaina piirikokouksessaan tukensa SDP:n presidenttiehdokkaalle Tuula Haataiselle. Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että Haataisella on monipuolinen poliittinen kokemus presidentin tehtävään. Haatainen on hankkinut poliittista pääomaa niin Demarinaisten pääsihteerinä kuin ministerinäkin.

– Tuulan sairaanhoitajan ja valtiotieteen maisterin koulutus antaa hyvän pohjan myös presidentin tehtävään. Hän sopii hyvin seuraamaan presidentti Tarja Halosen ja muiden sosialidemokraattisista lähtökohdista presidenteiksi nousseiden henkilöiden jalanjälkiä. Tuula Haatainen tekee jäljistä omansa ja antaa kokemuksensa ja näkemyksensä kaikkien suomalaisten käyttöön, julkilausumassa todetaan.

Lisäksi Haatainen tuntee Pirkanmaan Demarinaisten mukaan tavallisen suomalaisen arjen ja on vankka lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä puolestapuhuja.

Huolta vanhuksista

Pirkanmaan Demarinaiset mukaan Suomessa on asetettu tavoitteeksi merkittävä vanhusten laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Perinteisen laitokseksi tilastoitavan vanhainkotihoidon korvaamiseksi on haluttu tuottaa palvelut kotiin ja kodinomaiseen ympäristöön niin pitkään kuin mahdollista.

– Vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksut määräytyvät eri perustein, joista yhtenä konkreettisena esimerkkinä mainittakoon lääkkeet. Vanhainkodissa lääkkeet sisältyvät hoitoon, mutta tehostetussa palveluasumisessa lääkkeet maksetaan itse ja ovat maksuttomia vasta Kelan seuraaman maksukaton ylittymisen jälkeen. Näin kustannuksia on saatu siirrettyä kunnilta asukkaalle ja Kelalle, kun useat kunnat ovat muuttaneet vanhainkotihoidon tehostetun palvelun yksiköiksi, demarinaiset sanovat.

Piirikokouksen julkilausumassa todetaan, että vanhainkotiasumisen kustannuksia ohjataan asiakasmaksulailla, mutta tehostetun palveluasumisen kustannuksia ei ole niin tarkasti määritelty. Vanhainkotihoitoa koskevassa asiakasmaksulaissa on otettu huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison taloudellinen tilanne, mutta vastaavaa lainsäädäntöä ei ole tehostetun palveluasumisen puolella.

Pirkanmaan Demarinaiset pitävät tärkeänä ja välttämättömänä, että THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen tasoa pohtiva työryhmä ottaa huomioon yhteiseen kotiin jäävän puolison toimeentulon, jos toimeentulo on asiakasmaksujen vuoksi uhattuna.

– Ei ole syytä ajaa yksin asumaan jäävää puolisoa toimeentulotukiluukulle, jos puoliso siirtyy asumaan tehostetun palveluasumisen yksikköön., demarinaiset toteavat.

Petäkoski-Hult jatkaa puheenjohtajana

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin edelleen Tuula Petäkoski-Hult. Varapuheenjohtajana jatkaa Kyllikki Lahtinen. Hallitukseen valittiin Kiminki Anneli, Kinnunen Katja, Koskinen Elsa, Leino Joanna, Lepola Anne, Leppänen Marjut, Päivärinta Merja, Päivö Sinikka, Tienari Pirkko ja Vuori Raija.

Pirkanmaan Demarinaisilla on juhlavuosi. 100-vuotista toimitaansa järjestö juhlistaa myös historiikillaan. Niin järjestöt kuin yksityiset ihmisetkin voivat osallistua juhlakirjan kustannuksiin lahjoituksin.

Keskustelua aiheesta

Onko vapautta voida ostaa viinipullo kaupasta? – Vapauden museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Vapauden museossa on näytillä myös mielenosoituskuvia. Kalle Kallion ja Leena Ahosen mielestä vaatimus mielekkäästä työstä kaikille on yhä passeli.

Yleisölle ensi tiistaina Tampereen Työväenmuseo Werstaalla avautuva Vapauden museo katsoo satavuotiaan Suomen historiaa vapauden näkökulmasta ja tarkastelee työväenliikkeen roolia vapauden esteiden poistajana.

Vapauden museossa matkataan historian vaiheiden läpi, mutta mitään yhden merkkihenkilön esittelystä seuraavaan kulkevaa tarinaa ei kannata odottaa. Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan historiaa ja vapauden teeman käsittelyä on haluttu lähestyä eri tavoin. Luvassa on tarinoita, joita juhlapuheissa harvemmin mainitaan.

– Ei siinä olisi mitään mieltä, että tekisimme tänne yläasteen oppikirjan uudestaan. Ajattelen niin, että koitamme saada ihmiset innostumaan, kiinnostumaan ja löytämään uusia asioita. Siksi emme kerro niitä ihan tavanomaisimpia ja tutuimpia tarinoita, vaan vähän toisenlaisia juttuja, Kallio kuvailee.

Ihminen esiin

Vapauden museossa historia aukeaa pääasiassa aivan tavallisten kansalaisten – ihan oikeiden ihmisten – kautta. Multimediaesityksistä ei kajahda näyteltyjä monologeja, vaan aitoja haastattelupätkiä, jotka on poimittu muun muassa Työväen arkiston muistitietoaineistosta. Monet näytillä olevat esineet on valittu siten, että niiden taustalla oleva yksittäisen ihmisen tarina tunnetaan.

Museon käsikirjoituksesta vastaava projektitutkija Leena Ahonen antaa esimerkiksi veren tahriman Punaisen ristin lipun ja sen taustalla olevan koskettavan kertomuksen. Vuonna 1918 käytiin taistelua itäisellä Suomenlahdella. Valkoiset hyökkäsivät jäätä pitkin punaisten saareen. Saaren valtaus ei onnistunut, ja moni hyökkääjä kuoli jäälle.

– Eräs punaisen puolen nainen tunnisti tuttavaperheen pojan ruumiin ja kävi kertomassa siitä pojan äidille. He kävivät yhdessä hakemassa ruumiin pois jäältä, ja tämä lippu oli ruumiin peittona, jotta heitä ei ammuttaisi. Myöhemmin kaatuneen pojan äiti otti tämän naisen pois vankileirille joutuvien jonosta sanoen, ettei häntä tarvitse tuomita, Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan kaikkien esineiden taustalla olevia tarinoita ei avata yksityiskohtaisesti teksteinä, vaan niitä kerrotaan opastetuilla kierroksilla.

Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan.

Näyttelyssä tarkastellaan, millaisia asioita vapaus on eri aikoina tarkoittanut arjen tasolla. Kahdeksan tunnin työpäivä lisäsi vapaa-aikaa, jolloin työväentaloilla päästiin muun muassa harjoittamaan vapautta sivistyä ja harrastaa. Vapaus on historian saatossa tarkoittanut vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta järjestäytyä ja osallistua politiikkaan tai vaikkapa mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon.

Museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä eri kanteilta. Kalle Kallio nostaa esimerkiksi kieltolain. Sen voi nähdä rajoittavana sääntelynä, mutta lakia ajanut työväenliike ei nähnyt sitä sellaisena. Kieltolailla haluttiin päästää kansa alkoholin kahleista.

– Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan. Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua, Kallio kuvailee.

– Samantyyppistä keskustelua käydään nyt, kun pohditaan, onko vapautta voida ostaa viinipullo ruokakaupasta. Kun yleinen kontrolli vähenee, ihmisen oma vastuu kasvaa. Osalle se on vaikeampaa kuin toisille, Ahonen jatkaa.

Vapaudesta ei seuraa yksioikoisesti vain hyvää tai vain huonoa. Kallio muistuttaa, että 1980-luvulla vapautta lisäsi, että pankeista alkoi saada lainaa. Tavallinen työntekijäkin saattoi ostaa asunnon lainarahalla, joten rahamarkkinoiden vapautuminen oli hyvä asia tältä kantilta.

– Tietysti siinä oli se pienoinen ongelma, että Suomi ylivelkaantui. Vapaus velkaantua oli samaan aikaan hyvä ja huono asia, Kallio sanoo.

Vapaus tänään

Näyttelyn viimeisessä osassa pyöreälle lasiseinälle heijastuu videoita ja kuvia, jotka tuovat esiin vapauden teemaan liittyviä puheenaiheita tämän päivän maailmassa.

– Kun on käynyt läpi näyttelyn ja tulee tänne, voi huomata yhtäläisyyksiä historian ja nyt ajankohtaisten asioiden kanssa. Pyrimme päivittämään tätä osiota näyttelyn aikana, kun keskusteluun nousee tähän sopivia asioita, Leena Ahonen kertoo.

Nyt tapetilla ovat muun muassa sananvapaus, #meetoo-kampanja, orjatyöfirmat, työttömyys, naisten asema, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos. Viimeksi mainittu herättää pohtimaan, mitä meidän vapautemme merkitsee maapallon kannalta.

– Onko yksilöllä vapaus tuhota myös tulevien sukupolvien elämää, kuten tällä hetkellä tapahtuu, Ahonen kiteyttää.

Vapauden museo

  • Sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere)
  • On Tampereen suurin Suomi 100 -vuoden projekti
  • Näyttelyä on rakennettu Werstaan, Työväen arkiston ja Kansan arkiston yhteistyönä
  • Työväenliikkeen neuvottelukunta on ollut museohankkeen alullepanija
  • Näyttelyn rahoittajina ja kumppaneina ovat SAK, Palkansaajasäätiö, suomalaiset ammattiliitot, Turva, Kansan sivistysrahasto ja Suomi 100
  • Museon avajaisia vietetään maanantaina 27.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun asetus kahdeksan tunnin työajasta annettiin
  • Yleisölle museo aukeaa tiistaina 28.11.
  • Vapauden museoon on ilmainen sisäänpääsy

Keskustelua aiheesta

Pormestari Lauri Lyly palasi maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa Ruotulan golf-kenttää koskeviin suunnitelmiin ja asian uutisointiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pormestari Lauri Lyly kertoi kaupungin golf-kenttiä koskevista suunnitelmista maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) palasi maanantaina 20. marraskuuta Ylen viikonvaihteen uutiseen, missä pormestarin alustavat ajatukset Ruotulan golf-kentän siirtämisestä Pirkkalaan saivat harvinaisen sävyn.

Yleisradion aikaisemmin luotettaviksi luonnehditut uutiset yhdisti Lylyn halukkuuden Ruotulan golf-kentän siirtoon vähintäinkin hämmentävällä tavalla. Yle uutisoi asian niin, että pormestarin suunnitelmat saivat puhtia siitä, kun hänen vaimonsa, tyttärensä ja tyttären mies pitävät Golf Pirkkalan klubiravintolaa.

Lyly toki kertoi uutisessa osaavansa jäävätä itsensä.

Golf -kentän siirtoa mietitty jo pitkään

Kaikki Tampereella kunnallispolitiikkaa ja  golfia seuranneet tietävät, että ensimmäiset kenttien kehittämistä koskevat keskustelut käytiin vuosia sitten. Samoin ainakin yksi kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi Ruotulan alueen kehittämisestä ja golf-kentän siirrosta on jo hyväksytty. Aikana, jolloin Lylyn valinnasta kaupunginvaltuustoon sen enempää kuin kaupungin pormestariksikaan ei tiedetty yhtään mitään. Joten se siitä.

Jo taannoin Ruotulassa pohdittiin kentän siirron mahdollisuuksia muun muassa golfin pelaajien näkökulmasta ja alueen maaperän soveltuvuudesta rakentamiseen. Asia on noussut esiin aika ajoin uudelleen. Nyt suunnitelma on ajankohtainen kaupungin ratikkareittejä mietittäessä.

Ajatusten lähtökohta oli ja on tilanne, missä kaupunki kasvaa ja tarvitsee asuntorakentamiseen soveltuvia alueita läheltä kaupungin keskustaa ja joukko- eli mielellään  ratikkaliikenneverkon varrelta.

Niinpä suunnitelmiin kuului myös Ruotulan golf-kentän siitäminen. Alunperin kenttää ajateltiin Maisansaloon, mutta golffarit eivät innostuneet Teiskosta. Se oli heidän mielestään liian kaukana.

Toukokuussa ajatus sai uutta vauhtia

Toukokuussa 2017 kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, jonka mukaan Ruotulan kenttä siirretään pois ja alue kaavoitetaan asuntokäyttöön. Ratkaisun pohjana oli ajatus, että Teiskontie varsi varataan ratikkareitin vuoksi asunnoille. Ratikka veisi Ruotulan ohitse ensin Koilliskeskukseen Linnainmaalle ja mahdollisesti myöhemmin Kangasalle.

Golf-kenttä voisi yhdessä vaihtoehdossa säilyä, mutta se tehtäisiin syvemmälle Kauppiin. Toinen vaihtoehto olisi tehdä toinen 18-reikäinen kenttä Pirkkalaan Golf Oy:n kentän viereen. Suunnitelmiin sisältyi muitakin selvitettäviä ideoita.

Mikäli kenttä siirretään Kaupin puistoon, tämäkin vaihtoehto tarjoaa tilaa uusille asunnoille juuri Teiskontien varresta. Ongelmaksi saattavat kuitenkin nousta Kaupin luonnon säilymisestä huolissaan olevien ihmisten valitukset.

Aikaa valitusten käsittelyyn ja pelikenttien tutkimiseen toki on, koska pelialueen vuoksasopimus päättyy vasta reilun 10 vuoden päästä. Pirkkalan kentän ravintolatoimintakaan ei tänä aikana suuria harppauksia ottane.

Lyly laittoi asialle ammati-ihmiset

Pormestari Lyly nimitti lokakuun puolivälissä Tampereen ja Pirkkalan kuntien yhteisen työryhmän, ”jonka tehtävänä on tehdä esiselvitys sekä Ruotulan golf-kentän mahdollisesta siirtämisestä että golfkentän alueen kehittämismahdollisuuksista”.

Työryhmään nimitettiin seuraavat jäsenet Tampereen kaupungilta: Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm (ryhmän puheenjohtaja), kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari (työryhmän varapuheenjohtaja) ja yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.

Pirkkalan kuntaa edustavat pormestari Marko Jarva, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen ja hyvinvointijohtaja Harri Rönnholm.

Tammer Golfia edustavat hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantala ja toiminnanjohtaja Markus Junni. Golf Pirkkalaa toimitusjohtaja Pasi Kristiansson ja hallituksen puheenjohtaja Torsti Ylijoki.

Työryhmällä on oikeus kuulla asiantuntijoita ja käyttää ulkopuolisia ”tahoja” projektiluonteisissa tehtävissä.

Tampere ja Pirkkala maksava molemmat aluettaan koskevien toimeksiantojen kustannukset.

Työrymän toimikausi päättyy 31. maaliskuuta 2018.

Keskustelua aiheesta

Pekka Salmi veti pois hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön toimitusjohtajaksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Pekka Salmi vaikuttaa muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana.

Tampereen Työväenyhdistyksen toimitusjohtaja Pekka Salmi on vetänyt hakemuksensa Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS) toimitusjohtajaksi pois. Salmi ilmoitti asiasta Fecebookissa tänään maanantaina 20. marraskuuta.

– Hakuprosessin loppusuoralla osa VTS:n hallituksen jäsenistä alkoi vaatia minua eroamaan kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, jos tulisin valituksi. En voinut tähän reunaehtoon suostua. Kaikista muista luottamustehtävistäni olisin voinut erota.

– Elämäni perustuu pitkälti kolmen tukipilarin varaan: perheen ja ystävien, mielekkään työn sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Kaikki nämä kolme asiaa antavat sisältöä ja merkitystä elämääni. Jos jokin puuttuisi, en voisi olla onnellinen Salmi kirjoittaa.

Valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Salmi toteaa kunnioittavansa VTS:n hallituksen jäsenten kantaa.

– Olisi tietenkin ollut hyvä, että tällainen reunaehto olisi tullut esille jo hakuprosessin alkuvaiheessa esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Erilaiset jääviys- ja kaksoisroolit ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Kaiketi tästä oli kysymys. Rivivaltuutetun roolissa näitä ongelmia ei kylläkään ole.

– Olisi täysin eri asia, jos olisin kaupunginhallituksen tai konsernihallituksen jäsen valvomassa tytäryhteisöjen toimintaa. Tai yhdyskuntalautakunnan tai asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsenenä valmistelemassa asemakaavoja tai tonttikauppoja. Valtuustossa myöskään kaupungin työntekijät eivät ole jäävejä, Salmi jatkaa.

Salmi kirjoittaa jatkossa keskittyvänsä Työväenyhdistyksen toimitusjohtajan tehtävän ja luottamustoimiensa hoitamiseen.

Salmi on muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.

Keskustelua aiheesta

Hatanpään alueen asemakaavaehdotus nähtäville Tampereella

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kaavamuutos mahdollistaa myös sairaalatoimintojen laajentamisen Hatanpäällä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina 14. marraskuuta asettaa nähtäville Hatanpään sairaala-aluetta, kartanoaluetta ja arboretumia koskevan asemakaavaehdotuksen. Kaava on nähtävillä 16.11.–15.12.2017.

Asemakaavamuutoksen myötä puistoalue laajenee, sairaalan täydennysrakentaminen on mahdollista ja alueelle voidaan rakentaa uusia kerrostaloasuntoja.

Hatanpään sairaalan nykyinen tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi kantasairaalalle, puistosairaalalle, Hatanpään kartanon rakennuksille sekä kahdelle pysäköintialueelle. Kaava-alueen pohjoisosaan muodostetaan uusi kortteli sairaalatoimintoja tai asumista varten. Entinen kaupunginpuutarhan tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi uutta asuinrakentamista ja pysäköintilaitosta varten. Kaava-alueelle muodostuu kolme uutta katua ja kaksi uutta puistoa.

Rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä noin 72 000 kerrosneliömetriä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan nähden. Virkistysalueiden pinta-ala lisääntyy 6,5 hehtaaria.

Puistoaluetta lisätään muuttamalla venesatama-aluetta puistoksi täyttämällä pohjoisessa olevaa Viinikanlahden poukamaa. Suurempi uusi puistoalue muodostuu eteläosaan, kun osa entisestä kaupunginpuutarhan varasto- ja taimistoalueesta muutetaan uudeksi toimintapuistoksi.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, josta noin 12 hehtaaria on vesialuetta. Tampereen kaupunki omistaa suunnittelualueen.

Hatanpään puistokujan varteen tulee uutta liike- ja palvelutilaa vähintään 1 600 kerrosneliömetriä. Kartanorakennusten käyttötarkoituksen muutoksen myötä alueelle muodostuu palvelurakennusten rakennusoikeutta noin 7 600 kerroneliömetriä.

Kaavamuutos mahdollistaa sairaalatilojen laajentamisen

Sairaalatoimintoja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 97 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavamuutos mahdollistaa kantasairaalan ja puistosairaalan laajentamisen.

Alueen eteläosaan osoitetaan asumisen mahdollistavaa rakennusoikeutta noin 27 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 600 uutta asukasta. Asumisen rakennusoikeuden määrää riippuu valitusta pysäköintiratkaisusta. Asukkaiden autopaikat voidaan sijoittaa joko tonteille robottipysäköintilaitoksiin tai Hatanpään puistokujan varressa olevaan pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko aluetta.

Kaupunki vastaa kartanon rakennusten luovutuksesta uusille toimijoille sekä uusien katujen ja puistojen rakentamisesta. Kaupunki järjestää asuintonttien ja pysäköintilaitoksen osalta tontinluovutuksen joko kilpailulla tai muulla menettelyllä.

Asemakaavassa osoitetaan kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa koskevat suojelumääräykset puistoalueille (Kartanopuisto ja Arboretum), kartanorakennuksille, tonteilla sijaitsevalle arvokkaalle puustolle sekä kantasairaalan vanhimmille rakennusosille.

Asemakaavalla suojellaan puistoalueella sijaitseva lepakoiden ruokailualue sekä lepakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat todennäköisesti kartanorakennuksissa.

Luonnosvaiheen palaute mukana

Asemakaavamuutoksesta oli 15.6.–17.8.2016 nähtävillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista kehitettiin asemakaavaehdotus saatu palaute huomioiden. Kaavaa on täydennetty mm. kulttuurihistoriallisten arvojen osalta.

Kaavakartalle on lisätty Keskuspuhdistamon siirtoviemäri, sähkökaapeli ja tontit puistomuuntamoille. Kantasairaalan kerroslukuja ja sairaalan vanhimpien osien suojelumääräystä on tarkistettu lausuntojen perusteella.

Asuinrakentamista on muokattu ehdotusvaiheessa siten, että E.J. Reinilänpuiston pohjoisen osan eteläreunan akseli on otettu korttelien reunarajaksi, jolloin puistoalueiden välille muodostuu kävelyakseli. Asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen massoittelua on kehitetty.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen episodi tapahtui Tampereen kupeessa: Mielisairaalan työntekijät valtasivat koko laitoksen rauhanomaisesti

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto

Suomen 100-vuotisjuhlintaan kuuluu myös sisällisssodan tapahtuminen muistelu. Eräs erikoisimmista episodeista tapahtui Tampereen kupeessa Nokialla, kun laitoksen omat työntekijät valtasivat Pitkäniemen mielisairaalan. Vallakumouksen huuma ulottui mielisairaalan suljettuun maailmaan saakka

Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät valtasivat sairaalan tammikuussa 1918. Tästä huolimatta Pitkäniemen keskuslaitos jatkoi toimintaansa läpi sisällissodan, eikä sairaalalla esiintynyt sotaan liittyvää terroria. Tuore tutkielma tarjoaa uutta tietoa paikallistason poliittisesta toimijuudesta vuosina 1917–1918.

Venäjän vallankumouksen vanavedessä Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät perustivat oman ammattiosastonsa maaliskuussa 1917.

– Pitkäniemen työntekijät näkivät olevansa osa historiallista mullistusta. Vallankumouksen huumassa he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ennennäkemättömällä tavalla, taustoittaa poliittista toimijuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Siltanen.

Siltasen Tampereen yliopiston valtio-opin pro gradu ”Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918” tarjoaa kurkistusaukon kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen historiaan itsenäisyyden alkuaikoina.

Pitkäniemen työntekijät – kuten suuri osa suomalaisista – osallistuivat itsenäisyyden mullistuksiin paikallistasolla. Pitkäniemeläisille tärkeitä tavoitteita oli lyhyempi työaika, palkankorotus ja sorrettujen työkavereiden puolustaminen epäoikeudenmukaisuuksilta. Sen sijaan Suomen kansallisvaltion itsenäistyminen tai ideologiset pohdinnat sosialismista eivät kiinnostaneet työntekijöitä.”

Sairaala pysyi toiminnassa sisällissodan ajan

Pitkäniemen sairaalan johdon ja järjestäytyneiden työntekijöiden välit kiristyivät vuoden 1917 mittaan.

– Suhteen viilentyminen kulminoitui ammattiosaston puheenjohtajan irtisanomiseen lokakuussa 1917. Sairaalan johto perusteli irtisanomista ammattitaidottomuudella, kun ammattiosasto piti tapahtunutta poliittisena vainona, Siltanen kertoo.

Sisällissodan myötä Pitkäniemen palveluskunnan osasto valtasi sairaalan ja ajoi työpaikalla haluamiaan muutoksia, jolloin Pitkäniemessä muun muassa siirryttiin kahdeksan tunnin työaikaan.

– Vallanvaihto sairaalalla sujui verettömästi. Ammattiosastolle oli tärkeää, että Pitkäniemi pysyi toimintakykyisenä myös kriisin aikana. Tämä tavoite meni jopa punakaartin sotaponnistusten edelle, sillä ammattiosasto rajoitti jäsentensä liittymistä kaartiin.

Valkoisen armeijan miehitettyä Pitkäniemen ammattiosaston toiminta kiellettiin ja sen omaisuus takavarikoitiin. Useita ammattiosaston jäseniä irtisanottiin ja työaika palautettiin sisällissotaa edeltäneeksi.

– Sairaalan johto ei kuitenkaan ulottanut kostotoimenpiteitä vallankumoukseen osallistuneille. Ylilääkäri jopa kirjoitti suosituskirjeen kansanvaltuuskunnan määräämälle Pitkäniemen komisaarille, mikä on mielestäni poikkeuksellista.

Pitkäniemen keskuslaitoksen tapahtumat osoittavat, ettei sisällissotakaan johtanut aina väkivaltaan, vaan yhteiskunnallisen murroksen keskellä oli mahdollista vaalia dialogia, Teemu Siltanen sanoo.

Teemu Siltanen, FM & YTM:  Tutkielma: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Politiikan tutkimuksen opintosuunta: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918”.