Hallitus teki vuoden 2030 tasossa 530 miljoonan euron lisäsäästöt, joista suurimmat kohdistuivat valtionhallintoon. Samalla hallitus laittoi lisää rahaa muun muassa puolustukseen, korjausrakentamiseen ja kotitalousvähennykseen.

Rahamäärät ovat Malirannan mukaan melko maltillisia.

– Summat sinänsä, kun siellä on sekä lisäyksiä että menoja, saattavat peittää alleen sen, että siellä on merkittäviäkin muutoksia, Maliranta kommentoi Demokraatille.

– Piru on yksityiskohdissa. Tiedän, että esimerkiksi lainsäädäntövalmistelu jo kipunoi sen takia, että asiantuntijapanos vähenee.

ORPON hallitus vaikuttaa tehneen kautensa viimeisessä kehysriihessä nopeita päätöksiä, joilla on laajoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Maliranta nostaa toiseksi esimerkiksi yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisen.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoimintansa veroalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Ansiotuloon ei laskettaisi mukaan esimerkiksi osinkoja.

Maliranta ymmärtää, että YEL-järjestelmän uudistamiseen on kohdistunut painetta.

– Vähän pelkään, että onkohan siellä ehditty nyt huolella miettiä kaikenlaisia ei-toivottujakin sivuvaikutuksia, mitä näistä päätöksistä voi tulla. Yleisemmin, kun tehdään niin isoa järjestelmää kuin esimerkiksi eläkejärjestelmää koskevia päätöksiä, niin olisi hyvä, että ne tehtäisiin järjestäytyneesti ja ajan kanssa.

– Nyt päätökset on tehty sekä taloudellisesti että poliittisesti erikoisessa tilanteessa.

Eläketurvakeskus ETK ja valtiovarainministeriö arvioivat eläkemaksujen laskevan muutoksen myötä lähes 40 prosentilla yrittäjistä. Maksujen arvioidaan nousevan parempituloisella 20 prosentilla. Uudistuksen hintalappu valtiolle on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.

RIIHEN kasvu- ja työllisyystoimet vaikuttavat Malirannan mukaan odotusten mukaisilta. Osan kutsuminen kasvutoimiksi vaatii hänen mukaansa suopeata tulkintaa. Hän toivoisi täsmällisyyttä siihen, puhutaanko suhdanne-elvytyksen tuomasta kasvusta vai pidemmän aikavälin kasvusta.

– Yrittäjiä koskevia uudistuksia on kutsuttu tässä kasvupaketiksi. Se ei ole ihan onnistunut kuvaus.

– Jos yrittäjäeläkejärjestelmää mitataan kasvutoimenpiteenä, olen epäileväinen, että sillä olisi pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia.

Malirannan mukaan Suomen talouden ongelma ei ole yrittäjien liian vähäinen määrä. Väestömäärään suhteutettuna Suomessa on yrittäjiä samassa mittaluokassa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa.

– Se ei ole meidän talouden heikko kohta. Meidän talouden perusongelma on se, kuinka paljon yrityksissä syntyy arvonlisäystä tehtyjä työtunteja kohden. Jos oikeasti haluttaisiin kasvutoimenpiteitä, ne olisivat sellaisia, jotka tähtäisivät yritysten vahvempaan kykyyn tuottaa arvonlisää työtunteja kohden. Sellaisia päätöksiä tässä ei nyt tehty.

MALIRANTA pitää hallituksen päätöksiä korottaa kotitalousvähennystä ja alentaa määräaikaisesti työmatkukuluvähennyksen omavastuuta vaikutuksiltaan vähäisinä mutta suhdannetilanteeseen ja energian hinnannousuun nähden oikean suuntaisina.

– Kyllä ne kosmetiikka tietysti ovat, mutta ymmärrän, että tämäntyyppisillekin toimenpiteille on tarvetta.

Korjausrakentamisen tukipakettia Maliranta pitää tervetulleena. Korjausrakentamista edistetään tänä ja ensi vuonna 110 miljoonan euron paketilla, jossa parannetaan muun muassa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta.

– Meillä rakennuspuolella on vapaata tuotantokapasiteettia. On perusteltua, että sitä yritetään tämän kaltaisilla politiikkatoimilla elvyttää. Nythän taidetaan käyttää samankaltaisia välineitä, joita käytettiin 2000-luvun alkupuolellakin ja ymmärtääkseni vähintäänkin kohtuullisella menestyksellä. Sen suhteen, että kuinka paljon se tätä laivaa liikuttaa, on pikkuisen epäilyksiä. Ymmärrän, että pieniäkin asioita kannattaa kokeilla.

Ehkä laajinta opposition kritiikkiä on saanut osakseen riihessä tehty päätös sote-järjestöjen valtiontukien 50 miljoonan lisäleikkauksista. Maliranta toivoo, että vaikutusarviot ovat kunnossa.

– Toivottavasti päätöksiä tehtäessä on arvioitu vaikutuksia huolella ja sosiaalipolitiikan asiantuntijoita on kuultu, että tiedetään mitä näistä päätöksistä seuraa. Varsinkin, kun sillä lohkolla on osittain talouden laskusuhdanteen vuoksi muutenkin painetta.