Tällä hetkellä Purran mielestä näyttää siltä, että kuuden miljardin euron sopeutus Suomessa ei riitä.

Purra on käynnistänyt työn virkamiestasolla ja toivoo, että poliittisella tasolla asiaa päästäisiin tarkastelemaan tammikuussa.

– Ehkä parempi, etten mene tässä mihinkään yksittäisiin lukemiin, mutta useiden satojen miljoonien lisäsopeutuksesta, Purra vastasi kysyttäessä sopeutustarpeen suuruudesta.

Jo syyskuussa Purra oli vaatinut, että lisäleikkauksia ja veronkiristyksiä toteutettavaksi jo ensi keväänä. Helsingin Sanomat on kertonut, että hallituskumppanit katsoivat, että Purran toivoma aikataulu on liian nopea. Syksyn budjettiriihessä päätettiinkin, että hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta puoliväliriihessä. Nyt näyttää siltä, että Purran alkuperäinen toive on kuitenkin menossa hallituksessa läpi.

Demokraatti kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) tänään eduskunnassa, kuka johtaa.

– Siis meillä on talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta ihan selkeät linjaukset siitä, että me teemme tarvittavia toimenpiteitä ja voidaan toimia myöskin kehysriihessä, jos tilanne sen vaatii, Orpo vastaa.

– Valmistelu on käynnissä, mutta päätökset tehdään ajassa, hän jatkaa.

KUN Purra puhuu satojen miljoonien lisäsopeutustarpeesta, Orpo sanoo, että lukuja on parempi kommentoida sitten, kun joulukuussa saadaan VM:n ennusteet ja käytössä on tuore tilannekuva taloudesta.

Orpo nostaa tässä yhteydessä menoihin liittyvistä kysymyksistä esiin myös kuntien valtionosuudet.

– Onhan se ihan selvää, kun meidän pitää muun muassa, jos ajattelemme kehystä, ratkaista esimerkiksi kuntien valtionosuusasia, joka on pelkästään jo melkein puolen miljardin luokkaa.

Suomessa veroaste on pudonnut ja on yhtä putoamassa, millä on luonnollisesti vaikutuksensa hyvinvointivaltion rahoituspohjaan. Orpon hallituskauden verolinjaus on neutraali eli se mitä kevennetään kiristetään toisaalla. Hallitus ei siis päätöksillään kiristä kokonaisveroastetta.

Kysyttäessä huolettaako putoava veroaste, Orpo toteaa, että veroaste on edelleen korkeaa luokkaa.

– Se, mikä pitkällä aikavälillä on totta, on se, että meidän pitää huolehtia meidän veropohjan riittävyydestä. Muun muassa irtaantuminen fossiilisista vähentää verotuottoja. Pitkällä aikavälillä näihin täytyy tietenkin löytää ja hakea ratkaisuja.

Jos sopeutuksessa käytettäisiin myös veroinstrumenttia, Orpo ei halua lähteä arvioimaan, miten se tehtäisiin.

– Hallituksen politiikan ytimessä on työllisyys ja kasvu. Jos joudutaan veroratkaisuja tekemään, silloin ne tehdään muualle kuin työllisyyteen ja kasvuun, pääministeri summaa.

RKP:N puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa puolueensa sitoutuneen hallitusohjelmaan, jonka mukaan sopeutetaan 6 miljardia euroa.

– Meidän täytyy nyt tätä kehitystä seurata ja katsoa, että mihin pääsemme näillä nykyisillä toimenpiteillä ja miten saadaan talouskasvua aikaiseksi, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Henrikssonin mukana hallituksen pitäisi miettiä myös sitä, mistä saadaan lisää tuloja. Veronkorotuksetkaan eivät ole poissuljettuja.

– Joudumme varmasti miettimään kaikenlaisia toimenpiteitä. Mitään ei voi poissulkea.

Hallitus ei ole Henrikssonin mukaan toistaiseksi käynyt keskusteluja lisäsopeutuksen tarpeesta.

– Puoliväliriihi on se, mistä olemme sopineet.

Tarkastelu voisi aikaistua ensi keväälle nyt, kun tilanne on muuttunut?

– En tiedä. En lähde spekuloimaan.

SARI Essayahin (kd.) mukaan lisäsopeutukset tulevat luultavasti tarkasteltavaksi kehysriihessä eli käytännössä ensi keväänä.

– Kuuluu ihan normaalitarkasteluun siinä vaiheessa, että missä ollaan.

Tarkoittaako se veroratkaisuja?

– Mielestäni meillä pitää olla pöydällä avoimesti erilaisia vaihtoehtoja.

– Hallitus on sitoutunut siihen, että emme ole kiristämässä työn ja yrittämisen verotusta, mutta näen itse, että siinä on myös liikkumavaraa.

Konkretian kuten menosopeutusten, rakenteellisten uudistusten tai verotuksen sijaan Essayah puhuu tässä vaiheessa mieluummin monipuolisesta tarkastelusta.

– Rakenteellisista uudistuksista ei tule nopeasti niitä (säästöjä). Toisaalta, sekin liikkumavara pitää jättää, että mitä tässä näissä rakenteellisissa uudistuksissa, joita on osittain pistetty jo liikkeelle, tapahtuu.

Mitä verotusta lähtisit tarkastelemaan?

– En lähde spekuloimaan sillä. Yleisesti ollaan tilanteessa, jossa varmasti tarkastellaan kaikkea.

Essayah ei halua arvioida lisäsopeutustarpeen suuruutta.

– Kun aikanaan keskusteltiin kuudesta miljardista, siihen oli laskettu kasvulle pari miljardia. Kokonaisuus täytyy huomioida.

Onko Purra jyrännyt muun hallituksen, kun mahdollisia lisäsopeutuksia piti alunperin tarkastella vasta puoliväliriihessä?

– Ei, totta kai meillä pitää olla koko ajan valmius tarkastella talouden kehittymistä. Vaikka huomenna. Emme ole mitenkään erityisesti linjanneet, että tapahtuuko se kehysriihessä vai missä riihessä. On luontevaa, että tilannetta katsotaan jokaisessa välietapissa. Seuraava luonteva paikka on varmasti kehysriihi, mutta en voi sanoa, että siellä nyt jotain linjattaisiin.