Marttila patistaa Tiilikaista pikimmiten lopettamaan pyrkimykset heikentää metsänomistajien nykyistä tietosuojaa kotikutoisella lainsäädäntöhankkeella.

Marttila lupaa, että MTK auttaa vääntämällä rautalangasta, jos tehtävä ei muuten onnistu.

– Tarjoamme kerän rautalankaa, josta voi vääntää niin kotimaassa kuin Brysselissäkin suomalaisten metsänomistajien haluaman ja hyväksymän mallin.

Ympäristötietodirektiivin tavoitteena on, että ihmiset saavat tietoa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa vaikuttavasta ympäristöstä.

Marttilan mukaan Bryssel ja kansalaiset saavat mainiosti tietonsa Suomen metsien tilasta ilman yksityismetsien tirkistelyä. Hän korostaa, että EU ei ole vaatimassa metsävaratietoja julkisiksi missään muussakaan jäsenmaassa.

– Sen sijaan kotimaiset toimijat, Metsäteollisuus ja Metsäkeskus etunenässä, näyttävät yrittävän käyttää EU:ta keppihevosena omien hankkeittensa edistämisessä.

Maa- ja metsätalousministeriössä uutta metsätietolakia on valmisteltu niin, että Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto tulee julkiseksi ainoastaan yksityismetsien osalta.

– Käytännössä tiedot vastaavat metsäsuunnitelmaa ja tällaisena luottamuksellisena tietona niitä on metsänomistajille markkinoitu. Tämä on metsänomistajaa kohtaan väärin.

Metsänomistajien oikeustajua koettelee Marttilan mukaan myös se, että metsätietojen avaaminen koskisi ainoastaan yksityismetsiä.

– Jos katsoo asiaa EU:n ympäristötietodirektiivin kannalta, eikö kyseeseen pitäisi tulla nimenomaan valtion ja kuntien hallussa olevien virkistysmetsien tietojen julkisuus? Niillä voisi kuvitella olevan jollekulle jotakin merkitystä, Marttila ihmettelee.

Marttila kuvaa tilannetta niin, että hallitus on ottamassa isoa loikkaa kohti metsäomaisuuden sosialisointia.

– Emme halua, että tiedot kenenkään metsäomaisuudesta olisivat ympäristöjärjestöjen, metsäteollisuuden tai tirkistelevien naapureiden käsissä, Marttila toteaa.