Jo aiemmin Suomessakin käytiin keskustelua, voiko Pfizerin ja Biontechin rokotepullosta ottaa enemmän annoksia kuin alun perin lääketehdas tarkoitti. Suomessa on nyt lupa ottaa alkuperäisen viiden rokoteannoksen sijaan kuusi annosta per rokotepullo.

Myös muita tapoja nopeuttaa rokotuksia on ollut maailmalla esillä.

Britanniassa aiotaan antaa Pfizerin ja Biontechin rokotteen toinen annos vasta 12 viikon kuluttua eikä kolmen viikon päästä kuten Suomessa. Näin mahdollisimman moni voisi saada ensimmäisen rokoteannoksen nopeasti. Lääketehdas tosin on huomauttanut, ettei ole tietoa siitä, antaako yksi rokoteannos pidemmän kuin kolmen viikon suojan.

Uusin keskustelu on käynnissä Yhdysvalloissa. se taas liittyy Modernan rokotteeseen. Maassa selvitellään, voisiko Modernan rokoteannoksen puolittaa ja säilyisikö teho. Asiasta kertoo muun muassa Independent. Tämäkin takaisin suunniteltua nopeamman rokottamisen.

– Varmaan kaikkea kannattaa pohtia, virologian professori Olli Vapalahti toteaa Demokraatille kysymykseen siitä, kannattaisiko Suomenkin lähteä pohtimaan vastaavia tapoja nopeuttaa rokotuksia.

Tosin Vapalahti esittää tämän jälkeen monia varauksia asiaan.

Niin rokoteannoksen viivästyttämiseen kuin puolittamiseenkin liittyy paitsi erilaisia lääketieteellisiä kuin juridisiakin kysymyksiä.

– Onko se suoja sitten samanlainen, Vapalahti kysyy.

Tähän hän liittää myös laajemman kysymyksen siitä, voiko puolittamisesta tai viivyttämisestä mahdollisesti syntyvä heikompi suoja koronaa vastaan edistää erilaisten virusmuunnosten kykyä levitä.

– Tämä on ehkä vähän teoreettinen riski kuitenkin.

Suurin ongelma on Vapalahden mukaan se, ettei tiedetä, miten viivästytetty toinen annos toimisi tautia vastaan. Jos asiaa lähdettäisiin nyt tutkimaan, tutkimustulosten saaminen kestäisi puolisen vuotta Tuolloin rokotuksissa olisi jo joka tapauksessa ehditty pitkälle.

Kovin suoraan Vapalahti ei tässä vaiheessa osaa ottaa kantaa USA:n pohdintaan lääkeyhtiö Modernan rokotteen annoksen puolittamisesta. Hän arvelee, että alkuvaiheessa lääkeyhtiö on testannut eri annoksia ja päätynyt nykyiseen ohjeeseen.

– Ehkä jonkinlaista vastetta puolittaenkin saataisiin ja voitaisiin tietysti rokottaa enemmän ihmisiä. Mutta miten se vaikuttaa immuunivasteen kestoon ja voiko sillä olla vaikutuksia siihen, että varianttien synty voisi olla helpompaa väestössä, jossa virus kiertää paljon? Vapalahti kyselee.

– Tietysti kaikkein paras vaihtoehto on, että virus kiertää niin vähän että tällaisiin hätäratkaisuihin ei olisi tarvetta. Niissä mentäisiin joka tapauksessa puutteellisen tiedon varassa.

Kun Vapalahdelta kysyy monipolvisen pohdinnan jälkeen, mitä hän suomalaisviranomaisille kaiken sen jälkeen suosittaisi, professori palaa erilaisiin rajoitustoimiin ja niiden merkityksellisyyteen.

Pikemminkin kuin epävarmoihin hätäratkaisuihin, paukut on Vapalahden mukaan laitettava edelleen ennen kaikkea taudin etenemisen pysäyttämiseen. Myös nyt ilmenneiden uusien koronavarianttien leviäminen pitää pystyä painamaan alas.

THL tiedotti tänään, että Suomessa on havaittu 17 muuntunutta koronavirustartuntaa. Niin kutsuttu brittivariantti voi levitä ja tarttua aiempaa herkemmin.

Muun muassa brittimuunnoksen takia Suomen hallitus pohtii jo pitäisikö koronatoimia kiristää ja siirtyä strategisestikin taudin tukahduttamiseen.

– Tällä hetkellä ei ainakaan pystytä väljentämään rajoituksia, ja olemassaolevia voisi toteuttaa tai valvoa paremminkin, Vapalahti sanoo.

Hän näkeekin, että jotteivät variantit pääse leviämään Suomessa, rajakontrollia ja karanteeneja pitää vahvistaa.

– Tilanteen ylläpito helpottuu, jos tuontivirusten määrä laskee. Jos meillä on nopeammin leviävää varianttia, erityisesti sitä täytyy seuloa ja pyrkiä välttämään sen leviämistä.

Vapalahti sanoo ymmärtävänsä tanskalaisten kiiruhtamista, koska siellä koronatapausmäärät ovat korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

– Sen takia, että meillä tilanne on nyt suhteessa parempi – se voi toki muuttua – ei kannata varmaan väestötasolla lähteä tässä vaiheessa muuttamaan rokoteprotokollia siitä, millaiseksi ne on rekisteröity. Muunnellusta protokollan toimivuudesta ei olisi tietoa. Voi olla, että se toimisi, mutta sitä ei ole dokumentoitu. Parhaassakin tapauksessa siihen liittyy epävarmuuksia.

Lastenimmunologian professori Outi Vaarala totesi 2.1. Twitterissä, että rokotekampanjan pitää olla nopea, ettei mutaatioiden kehittymiseen rokotuksen aiheuttamassa evoluutiopaineessa yksinkertaisesti anneta aikaa.

– Tästä nykyisestä rokotustahdista paistaa läpi kunnianhimottomuus, Vaarala jatkoi aiheesta Ilta-Sanomille.

Olli Vapalahti jakaa Vaaralan ajatuksia.

– Kyllä tämä on yksi huoli, Vapalahti toteaa Demokraatille.

Rokotusten välin kasvattaminen voi johtaa vaillinaiseen immuniteettiin, mikä mahdollistaa viruksen kierron väestössä suunnaten virusta pois rokotevasteesta.

Vapalahti selvittää, miten soluviljelmissäkin on todettu, että hengitystievirukset mutatoituvat jos niitä kasvatetaan tietyissä olosuhteissa yhdessä vasta-aineiden kanssa, minkä jälkeen ihmisten vasta-aineet tehoavat heikommin.

Se, millä aikajänteellä virus muuntuu, on kuitenkin epävarmaa. Vapalahti muistuttaa lisäksi, että yleinen käsitys on, että ainakaan nyt nähdyt mutaatiot eivät vielä estä rokotteita toimimasta. Jos tilanne kehittyisi huonompaan suuntaan, Vapalahden mukaan voisi pikemminkin käydä niin, että rokotteen vaikutus lyhenisi tai heikkenisi. Sen sijaan olisi epätodennäköistä, etteivät ne antaisi lainkaan suojaa.

– Tämänhetkin ymmärrys on se, että rokottamisessa kannattaa edetä ohjeiden mukaan, Vapalahti tiivistää.

Vapalahti huomauttaa, että jokaisessa maassa puhutaan vielä tässä vaiheessa aika pienistä prosenteista rokotettuja.

– Nämähän ovat olleet vielä vähän näytösluonteisia rokotuksia monissa paikoissa. Se on selvää, että ihmisillä on kiire nähdä, että rokotukset toteutuvat. Se on ihan ymmärrettävää.

Rokottaminen on kuitenkin Vapalahden sanoin ”maratonjuoksua”, jossa aivan alkumetrit eivät ole niinkään ratkaisevia.

– Kesän yli joka tapauksessa tulee menemään, ennen kuin voidaan ajatella, että kaikki ryhmät saavat rokotteita. Tärkeintä on, että saadaan virustapausten määrä pidettyä pienenä, jotta ylipäänsä ihmiset ehtivät rokotteen saada. Tämä on kilpajuoksua, kumman saa ensin rokotteen vai infektion. Enemmän on satsattava siihen, että infektioita estetään.