Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi.

Puheenjohtaja Antti Palolan (kuvassa) mielestä työnantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti.

Hän huomauttaa, että STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi.

– Koulutuksen tasa-arvo ja jatkuva oppiminen on oltava läpileikkaava tavoite kaikessa koulutuksen uudistamisessa. Suomen menestys edellyttää pitkälle tulevaisuuteen katsovaa korkean osaamisen politiikkaa. Uudistuksissa tavoitteet on asetettava useamman vaalikauden päähän, Palola korostaa.

Palola osallistui tänään Helsingissä ammatillisen koulutuksen suurtapahtumassa järjestettyyn keskusteluun ammatillisesta koulutuksesta. STTK on esittänyt työikäisten aikuisten täydennyskoulutuksen rahoittamiseksi henkilökohtaista osaamistiliä, joka kannustaisi ylläpitämään omaa osaamista koko työuran ajan. Tilin rahoituksesta vastaisivat yhteiskunta, työnantaja ja työntekijä yhdessä.

Kansanedustajaehdokkaille suunnatussa kyselyssä 85 prosenttia suhtautuu myönteisesti henkilökohtaiseen osaamistiliin.

Palola vaatii, että seuraavan hallituksen on käynnistettävä laajapohjainen jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on yksilöiden ja työelämän tarpeita vastaava joustava osaamispalveluiden kokonaisuus.

– Aikuiskoulutuksen osallistumisaste on nostettava 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Palola painottaa.

STTK parantaisi koulutuksen tasa-arvoa tekemällä toisen asteen koulutuksesta maksutonta perusopetuksen päättäville. Järjestö esittää myös oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen.

– On kestämätöntä, että 15 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Yhteistyötä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä on tiivistettävä ja yksilölliset tuen tarpeet huomioitava nykyistä vahvemmin.

Palola huomauttaa, että lyhyellä aikavälillä oppivelvollisuuden pidentäminen lisäisi kustannuksia, mutta pitemmällä aikavälillä uudistus voisi olla kustannusneutraali, torjuisi syrjäytymistä ja parantaisi työllistymisen mahdollisuuksia.