– Vuoropuhelun kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola arvioi.

Raportti sisältää konkreettisia keinoja, joilla voidaan vastata uusiin osaamisen tarpeisiin. Palola huomauttaa, että osaamistili ja tutkintopohjaista järjestelmää joustavammat mahdollisuudet jatkuvaan osaamisen päivittämiseen ovat olleet STTK:lle tärkeitä tavoitteita jo pitkään.

– Suomen pitää investoida koulutukseen, mikäli haluamme säilyttää nykyisen osaamiseen perustuvan kilpailukykymme.

– Tekoäly on ihmisen ja työntekijän kumppani, siksi rinnakkaiseloa kannattaa opetella. Muuten kuilu heidän välillään, jotka hyödyntävät tekoälyä ja jotka jättävät sen huomiotta, syvenee, Palola varoittaa.

Hän kehottaa ennakoimaan jo nyt muutokset. Palolan mukaan monissa yrityksissä vasta tutustutaan mahdollisuuksiin, joita tekoäly tarjoaa liiketoiminnalle ja työprosesseille. Työntekijät pitää ottaa mukaan kehitykseen.

– Tekoäly on hyvä renki, mutta isännäksi siitä ei ole, Palola korostaa.

Hänen mielestään tekoälyn uhkia ei pidä liioitella vaan suhtautua kehitykseen uteliaasti ja ennakkoluulottomasti.

– Tekoäly ei esimerkiksi hallitse tunteita, ei pidä yllätyksistä, ei ole luova, ei hallitse monimutkaisia vuorovaikutustilanteita eikä sillä ole kulttuurista ymmärrystä. Tulevaisuudessakin tulee olemaan ammatteja, joissa ihmisyys on tärkeintä, Palola muistuttaa.