Liitot kritisoivat lausunnoissaan sitä, että esityksen myötä osassa maata laskettaisiin eduskuntavaalien tulos eri tavalla kuin muualla Suomessa. Liitot peräänkuuluttavat sellaista vaalijärjestelmän uudistamista, jossa koko maa olisi samanlaisen tuloslaskennan piirissä.

Parlamentaarinen työryhmä esitti loppuraportissaan, että Oulun ja Lapin vaalipiirit muodostaisivat jatkossa yhteisen vaalialueen. Tarkoitus on madaltaa Lapin vaalipiirin korkeaa piilevää äänikynnystä.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liitto katsoo, että vaalialuemallin käyttöönotto vain osassa maata rikkoisi perustuslain tavoitetta vaalijärjestelmän samankaltaisesta toiminnasta koko maassa.

Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kuuluvat Oulun vaalipiriin. Lapin vaalipiiriin kuuluu Lapin maakunta. Uudistuksen tarkoitus on madaltaa Lapin vaalipiirin korkeaa piilevää äänikynnystä.

TYÖRYHMÄ esittää, että uudistuksessa äänestäjät äänestäisivät ehdokkaita omassa vaalipirissään kuten nytkin. Sen sijaan vaalipiirien kansanedustajapaikat jaettaisiin koko vaalialueen yhteisen tuloksen mukaan.

Jos puolue siis menestyy hyvin yhdessä vaalialueen vaalipiirissä, kannatus voi vaikuttaa myönteisesti saman puolueen tulokseen myös toisessa vaalialueen vaalipiirissä.

Vaalipiireistä valittaviin ehdokasmääriin ei tulisi muutosta. Vaalialueen vaalipiireistä valittaisiin siis edelleen kansanedustajia sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella asuu Suomen kansalaisia. Viime vaaleissa Lapin vaalipiiristä valittiin kuusi ja Oulun vaalipiiristä 18 kansanedustajaa.

PIILEVÄLLÄ äänikynnyksellä tarkoitetaan sitä, kuinka monta prosenttia puolueen pitää vähintään saada kaikista vaalipiirin äänistä, jotta se saa yhden paikan eduskuntaan.

Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajat sen mukaan, kuinka paljon vaalipiirissä on asukkaita. Mitä enemmän väkeä on, sitä enemmän vaalipiiristä valitaan edustajia.

Esimerkiksi Uudeltamaalta valittiin viime vaaleissa 37 edustajaa, mutta Lapista vain kuusi. Vaalipiirien kokoerot johtavat siihen, että niin sanotut laskennalliset piilevät äänikynnykset vaihtelevat suuresti.

UUDELLAMAALLA yhteen paikkaan riittää laskennallisesti vajaan kolmen prosentin kannatus, kun taas Lapissa puolue tarvitsee vähintään noin 14 prosenttia annetuista äänistä, jotta ehdokas menee läpi eduskuntavaaleissa.

Tämä on johtanut siihen, että pienillä puolueilla on varsin hankalaa pärjätä pienissä vaalipiireissä. Ongelma on erityisen iso Lapin vaalipiirissä. Sieltä valitaan vähiten edustajia eduskuntaan, joten laskennallinen piilevä äänikynnys on myös suurin.

Uudistuksessa laskennallinen piilevä äänikynnys madaltuisi huomattavasti verrattuna Lapin vaalipiirin nykyiseen tilanteeseen. Piilevä äänikynnys olisi laskennallisesti noin neljä prosenttia Oulun ja Lapin vaalipiirien muodostamalla vaalialueella, jos alueelta valittaisiin yhteensä 24 kansanedustajaa.

SINÄNSÄ kaikki kolme maakuntaa, joita uudistus koskisi, pitävät ajatusta piilevän äänikynnyksen madaltamisesta hyvänä. Liittojen mielestä vaalien tulosten pitäisi kuitenkin olla suoraan vertailukelpoisia vaalipiirien kesken koko maassa. Nyt esitettävässä uudistuksessa Suomeen syntyisi eduskuntavaaleihin kaksi erilaista tulosten laskentatapaa.

Sekä Kainuun että Lapin maakuntaliitot ehdottavat, että eduskuntavaalien vaalijärjestelmän uudistamiseksi tulisi sen sijaan selvittää yhden valtakunnallisen vaalialueen perustamista.

Pohjois-Pohjanmaan liitto sanoo niin ikään, että esityksen mukainen vaalijärjestelmän epätasainen soveltaminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Lisäksi liitto pohtii, että uudistuksen toteuttaminen vaikuttaa hankalalta ilman perustuslain muutosta.

PARLAMENTAARISEN työryhmän raportin lausuntoaika päättyy maanantaina. Valtioneuvosto asetti työryhmän vuoden 2023 marraskuussa valmistelemaan esitystä eduskuntavaalien vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantamiseksi vaalialuemallin avulla.

Tähtäimessä olivat alueet, joissa piilevä äänikynnys on erityisen korkea. Hanke toteuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa.

Vaikka työryhmä esittää jatkovalmisteluun ryhtymistä nimenomaan Lapin ja Oulun vaalipiirien osalta, jatkossa myös muut vaalipiirit voisivat esityksen mukaan muodostaa vaalialueita.

Kriteerinä olisi, että vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrän tulisi pudota alle kahdeksaan, jolloin muodostettaisiin vaalialue, johon kyseinen vaalipiiri kuuluisi. Käytännössä tällainen tilanne syntyisi, jos jonkin vaalipiirin väkiluku laskisi riittävän matalalle.

Esityksen mukaan vaalialuemalli olisi käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 13.08.