Pohjolan kotilinnan liki sata senioreille tarkoitettua vuokra-asuntoa sijaisevat Pohjolankadulla Tammelan kaupunginosassa. Tontilla sijaitseva Haarlan vanha tehdaskiinteistö on kunnostettu asunnoiksi. Useassa eri käytössä ollut rakennus pitää sisällään 20 asuntoa ja uudisrakennus 76. Tammelan päivä- ja palvelukeskus on sekin muuttanut kiinteistöön. Sen tarjoamat pelvelut ovat senioriasuntojen asukkaiden käytettävissä.

Kaikkien asukkaiden iloksi tiloissa on jo kesän aikana järjestetty muun muassa konsertteja, karaokea ja yhteislaulutilaisuuksia. Ohjaajien opastuksella on tehty käsitöitä. Ravintolapalveluiden lisäksi asukkaiden käytössä on myös kirjasto, jonne kaupunginkirjaston virkailijoille esitettyjen toiveiden mukaan voi saada kirjaston tarjonnan lisäksi myös mielilukemistoaan. Tiloissa on lehtilukusali. Asukkaat voivat tutustua kirjallisuuteen syksyn aikana myös kirjallisuuspiirissä, jonne on luvassa mielenkiintoisia vieraita.

Asunnoissa on senioreiden turvana automaattinen paloilmoitin- ja sprinklerjärjestelmä sekä turvaliesi. Kameratoimintoiset ovipuhelimet lisäävät nekin turvallisuutta.

Asukkaiden käytössä on myös kerhotila, jonka he saavat tarvitessaan käyttöönsä vaikkapa juhlatilaksi. Odotus kuntosalin avaamisesta päättyy syyskuun alussa. Suojainen ja kauniisti istutettu pihapiiri suihkukaivoineen sai asukkailta kiitosta etenkin menneen kesän lämpöisimpinä päivinä.

Uusi toiminnanjohtaja

Alkysyksyn asukaskokouksessa Kotilinnansäätiön uusi toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski esittäytyi läheisine työtovereineen Pohjolan kotilinnan asukkaille. Vaikka Aleksovski on tehtävässään uusi, hän on ollut mukana säätiön toiminnassa jo kuusi vuotta sen hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Entisestä Jugoslaviasta Aleksovski muutti Suomeen vuonna 1992. Aleksovski on työskennellyt ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa opettajana ja koulutuspäällikkönä. Toiminnanjohtajan perheeseen kuuluuvat opettajavaimo ja kaksi lasta.

Aleksovski, joka on myös Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen kertoi olevansa monella tavalla mukana senioreiden asioiden hoitamisessa. Hän on ollut muun muassa kaupunginhallituksen edustajana laitoshoidon johtokunnassa.

Aleksovski kuvaili itseään talousihmiseksi. Hän lupasi keskittyä muun muassa säätiön palveluiden kehittämiseen ja palvelutason parantamiseen. Toiminnanjohtaja kertoi liikkuvansa kentällä ja olevansa asukkaiden tavoitettavissa. Hän kertoi lokakuun aikana poikkeavansa kaikissa Pohjolan kotilinnan asunnoissa vaihtamassa kuulumiset asukkaiden kanssa.

Kysyttävää riitti

Aleksovskin esittäytymisen jälkeen asukaskokouksessa päsiivät ääneen asukkaat, joilla olikin useita kysymyksiä ja kommentteja esitettävänään. Asukkaat toivoivat muun muassa ilmastoinnin säätämistä. Osa koki sen vetoisaksi, toiset taas eivät olleet sitä huomanneetkaan. Kiinnostusta herätti myös kylpyhuoneiden lattialämmitysten käyttökustannukset.

Asukkaat toivoivat parempaa järjestystä apuvälinevarastoon, jonne ainakin alkuvaiheessa oli säilytetty siinne kuulumatonta tavaraa. Se taas haittasi apuvälineiden käyttöönottoa ja varastoon viemistä.

Vikoja ja ongelmia löydettiin aina liesituulettimista siivoukseen. Lisäksi asukkaat kaipasivat pesutupaan mankelia ja ohjeita kuivausrummun puhdistamiseen. Tuuletusparvekkeille odotettiin telineitä tuuletettavien tekstiilien ripustamiseksi.

Tupakoinnistakin keskusteltiin. Asunnoissa se on kielletty. Muuton jälkeen tupakoinnin jälkien siistimisestä voi seurata yllättävä lasku. Kaikki eivät katso hyvällä tupakointia piha-alueillakaan. Tilanteen kehittymistä seurataan.
Aleksovski totesi Kotolinnasäätiön henkilöstön tietävän, että korjattavaa löytyy. Vikojen korjaamisesta on keskusteltu urakoitsijoiden kanssa. Takuuaikaakin on parisen vuotta.

Toimintaa yli 50 vuotta

Tampereen kaupunkikonserniin kuuluva Tampereen Kotilinnasäätiö käynnisti toimintansa vuonna 1962. Sen tehtävänä on tukea ikäihmisten asumista. Säätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Ensimmäiset sen asunnot rakennettiin Raholan kaupunginosaan.

Tampereella oli vielä 1960-luvulla vanhusten asunto-oloissa paljon tovomisen varaa. Monet vuokra-asunnot olivat vanhoissa puutaloissa, jotka oli rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. 1960- ja 1970-luvuilla vanhoja kaupunginosia saneerattiin ja puutaloja purettiin, silloin asunnoista oli myös määrällistä pulaa.

Kun vanhusten pahin asuntopula 1980- ja 1990-luvulla oli ohitse, säätiö saattoi keskittyä asumistason kohentamiseen. Sen asuntoja remontoitiin ja suurennettiin esimerkiksi yksiöitä yhdistelemällä.

Kotilinnasäätiön yli 20 kiinteistössä on noin 1700 asukasta.