Digitalisaatio ja tekninen kehitys johtaa joidenkin työpaikkojen häviämiseen samalla kun syntyy uusia töitä. Se vaatii niin työntekijöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnalta suurta sopeutumista. Mutta siinä on myös suuria mahdollisuuksia, jos rakennamme yhteiskuntia jotka voi kohdata globalisaation avoimuudella ja osaamisella.

Pohjola on mainio paikka asua. Pohjoismaat ovat kehittyneet joiksikin maailman parhaiten toimivista yhteiskunnista. Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti ovat huipulla melkein kaikissa kansainvälisissä vertailuissa oli sitten kyse taloudesta, hyvinvoinnista, tasa-arvosta tai luottamuksesta. Yhdistämällä korkeat tavoitteet hyvinvoinnin osalta avoimuteen muuta maailmaa kohtaan olemme voineet luoda kestävää kasvua josta ovat hyötyneet melkein kaikki.

Mutta ei ole takeita siitä, että pohjoismainen malli menestyy myös tulevaisuudessa. Yhteiskuntamallin on aina vastattava sen ajan kysymyksiin. Jotkut uhat ja haasteet ovat uusia, kuten ilmastokriisi ja laajamittainen pakolaisuus. Toiset ovat vanhoja ongelmia jotka ovat taas kasvussa kuten sosiaalinen polkumyynti ja työn pirstaloituminen.

Jos emme voi osoittaa, että pohjoismainen malli luo kestävää kasvua ja tasa-arvoa myös tulevaisuudessa on suuri riski, että sen korvaa populismi ja impivaaralaisuus. Menestynyt globalisaatio, joka on Pohjolalle ominaista, on mahdollista vain, jos siitä hyötyvät maissamme kaikki. Vastakkainasettelu kasvaa, jos yhteiskuntakehityksessä ei ole oikeudenmukaisuutta.

Pohjolan työväenliike on ollut ratkaisevassa asemassa legitimiteetin luomuisessa demokratialle, kunnianhimoiselle hyvinvointivaltiolle ja dynaamiselle elinkeinoelämälle. Haluamme saavuttaa kansalaisten luottamuksen pohjoismaiselle mallille jatkossakin.

Näemme että pohjoismaista mallia on kehitettävä kolmessa suhteessa:

1. Osaamisen kehittäminen työmarkkinoilla. Yritysten on kohdattava muutokset vahvistamalla työntekijöiden tietotaitoa, ei korvaamalla heitä. Kun ihmisille annetaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle muutokset helpottuvat niin yrityksissä kuin yhteiskunnassa.

2. Toimintaohjelmat sosiaalista polkumyyntiä ja ala-arvoisia työehtoja vastaan kaikissa pohjoismaissa. Sekä työntekijät että rehelliset työnantajat häviävät, jos kilpailua käydään matalilla palkoilla ja huonoilla työehdoilla.

3. Toimia järjestäytyneen työelämän puolesta. Sekä yritysten että työntekijöiden tulee järjestäytyä. Se on ratkaisevaa sille, että työmarkkinoilla toimitaan yhteisten pelisääntöjen mukaan ja sille että talouskehityksestä hyötyvät kaikki.

Jos voimme kohdata globalisaation ja haasteet avoimuudella ja yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden politiikalla, on yhteiskunnillamme valtava mahdollisuus menestyä jatkossakin. Vastauksemme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteille on kehittää – ei romuttaa – pohjoismaista mallia.

Antti Rinne, puoluejohtaja, Sosialidemokraatit, Suomi
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK, Suomi
Stefan Löfven, puoluejohtaja, Socialdemokraterna, pääministeri, Ruotsi
Karl-Petter Thorwaldsson, puheenjohtaja, LO Ruotsi
Mette Frederiksen, puoluejohtaja, Sosialidemokratiet, Tanska
Lizette Risgaard, puheenjohtaja, LO Tanska
Jonas Gahr Støre, puoluejohtaja Arbeiderpartiet, Norja
Hans-Christian Gabrielsen, puheenjohtaja, LO Norja
Gylfi Arnbjörnsson, puheenjohtaja, LO Islanti
Logi Einarsson, puoluejohtaja, Samfylkingin, Islanti

Pohjolan sosialidemokraattiset puoluejohtajat ja LO-puheenjohtajat kokoontuvat 5.–6. helmikuuta Tukholmassa Pohjolan työväenlikkeen yhteistyökomitea SAMAK:n Työläiskongressiin.