Pokémoneja ja politiikkaa – ”Tempauksissa täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti”

Kuva: Sofia Nevalainen
Sara Etola rakastaa organisointia ja askartelua, joten tempausten suunnittelu on hänelle mieluista puuhaa.

Kesällä lahtelainen Sara Etola innostui monen muun tapaan metsästämään japanilaisia taskumonstereita – siis pelaamaan kännykällään Pokémon Go:ta. Hän huomasi nopeasti, että puhelimen akku ei kestänyt pitkää pelaamista. Siitä paikallisten Demarinuorten puheenjohtaja sai idean tempaukseen.

– Keksin, että voimme mennä Demarinuorten matkalatureiden kanssa pitämään latauspistettä paikkaan, jossa pyörii paljon pelaajia. Laitoimme luret [=pelissä käytettävä houkutin, joka tuo pyydystettäviä otuksia luokseen] päälle ja katsoimme, kun ihmiset vain tulivat luokse, Etola kuvailee.

Demarinuorten latauspisteelle löysivät tiensä niin nuoret kuin pienet lapset vanhempineen. Joidenkin kanssa puhuttiin pelistä, toisten kanssa politiikastakin. Sattuipa paikalle myös uteliaita eläkeläisiä, jotka halusivat nuorten näyttävän kännyköistään, mikä tämä lapset, nuoret ja aikuiset sisätiloista ulos houkutellut peli oikein on.

– Tällaisissa tempauksissa on täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti. Jos olisin nyt syksyllä lähtenyt tekemään Pokémon-tempausta, se olisi ollut jo myöhäistä, Etola sanoo.

Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus.

Koulutehtävä paljasti demariuden

Sara Etola syttyi sosialidemokratialle yläasteikäisenä. Yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopissa tehtävänä oli esitellä kaikki sen hetken eduskuntapuolueet. Hän piirsi A4-kokoiseen vihkoon puolueiden logot, kirjasi ylös puheenjohtajat, puoluesihteerit ja kaikenlaista muuta tietoa, mitä vain kustakin puolueesta keksi kertoa. Muista puolueista hän sai aikaan nipin napin sen yhden pakollisen sivun, mutta SDP:n kohdalla vihosta uhkasi loppua tila kesken.

– Demarit saivat jostain syystä kaikkia koristeita, ruusuja sun muita, kaikkein eniten. Olen tykännyt romantisoida tämän niin, että sillä hetkellä tiesin olevani sosialidemokraatti. Sieltä vain löytyi eniten niitä itseä koskettavia juttuja, Etola kertaa.

Puolueeseen Etola liittyi 17-vuotiaana. Hän ei heti aktivoitunut sen suuremmin – mitä nyt möi Tarja-arpoja presidentinvaaleissa. Ammattikorkeakoulussa Etola löysi tiensä opiskelijapolitiikkaan. Vuonna 2011 restonomiksi valmistumisen jälkeen iski armoton järjestökrapula, jota piti lääkitä.

– Olin päässyt opiskelijahommissa järjestömaailmaan kiinni ja ajattelin, että pitää keksiä jotain opiskelijapolitiikan korvaavaa. Päätin, että lähden katsomaan demarijuttuja, hän kertoo.

Intoa ideoinnista

Niitä demarijuttuja Etola löysi Demarinuorista. Häntä naurattaa, kun hän kertoo Lahden Demarinuorten aktiiveja olleen vielä vuoden 2012 alussa käytännössä hän ja Eero Vainio, vaikka jäseniä paljon olikin. Menneelle on helppo nauraa, kun aktiivisia on tätä nykyä parin sijaan parikymmentä. Etola kertoo, että tänä vuonna alkuvuodesta sähköposti lauloi ja puhelin soi tavallista tiheämmin.

– Parin kuukauden aikana tuli vajaa kymmenen uutta jäsentä. Kaikki heistä ottivat oma-aloitteisesti yhteyttä, eivätkä he olleet sellaisia, joita olisimme tunteneet entuudestaan. Olimme varmasti joka viikko kahvilla jonkun toiminnasta kiinnostuneen kanssa, Etola iloitsee.

Sara Etola on niitä tyyppejä, jotka innostuvat organisoinnista, ideoinnista ja askartelemisesta. Restonomiksi hän opiskeli, koska halusi ryhtyä hääsuunnittelijaksi. Toistaiseksi häitä on suunniteltu vasta yhdet – omat viime keväänä. Nyt hän työskentelee osuuskunta Tradekalla osa-aikaisena projektikoordinaattorina. Organisointi-intoaan hän pääsee purkamaan työn lisäksi SDP:n ja Demarinuorten toiminnassa.

– Lahden Demarinuorissa me emme harrasta kokoustamista kuin sen pakollisen yhden kerran vuodessa. Muutoin teemme tempauksia ja muita lyhyempiä kampanjoita, Etola kertoo.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Tempauksilla lähelle ihmisiä

Pokémon-tempaus on vain yksi esimerkki siitä, millä tavoin sosialidemokraatit voivat näkyä positiivisella tavalla arkisissa ympyröissä. Etola korostaa, että tärkeintä on mennä sinne, missä ihmiset ovat.

– Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus. Sinne eivät tule kuin jäsenet, koska se on liian korkea kynnys astua, Etola sanoo.

Etola muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle hienoa. Pokémon-tempauksessakin askarreltiin vain edellisenä iltana pahvinen, hyvin yksinkertainen kyltti. Suurta budjettiakaan ei usein tarvita. Pari vuotta sitten Demarinuoret lakkasivat Lahdessa ihmisten kynsiä sateenkaaren värein. Tämän tempauksen budjetti oli viiden kynsilakkapullon hinta. Lisäksi käytettiin nuorten aktiivien nurkista löytyneitä jämäpulloja.

– Tänä syksynä lakkaamme kynsiä vaaleanpunaiseksi Roosa nauha -päivän kunniaksi. Demarinaiset ovat mukana jakamassa kahvia ja nuoret lakkaavat kynsiä. Kävijät saavat halutessaan lahjoittaa kukkaronsa ja omantuntonsa mukaan lippaaseen, johon kerätyt rahat menevät lyhentämättömänä Roosa nauha -keräykseen, Etola kertoo.

Etola toivoo, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä SDP:n ja Demarinuorten luo. Liikkeessä pitempään olleita hän kannustaa ottamaan nuoret avosylin ja ennakkoluulottomasti vastaan, antamaan vastuuta sitä haluaville ja tilaa toteuttaa uudenlaisiakin juttuja.

Kaksi kysymystä

Minkä asian haluaisit muuttaa maailmassa?

Haluaisin lisää suvaitsevaisuutta – ihmisten erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Terveiset sd-kentälle?

Nyt vain vaalityötä ihan täysillä ja kaikki mukaan! Toivon ymmärrystä kentälle, että kaikilla ei ole aikaa osallistua samalla tavalla. Vaikka joku tekisi jotain ihan pientä – vaikka vain kahvipöytäkeskustelua työpaikalla – on siitäkin apua.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa. 

Keskustelua aiheesta

Täällä MM-Lahti, Salpausselkä – tänään se alkaa, maailman suurin maastohiihtoruletti

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Tässä montussa kisataan MM-hiihdossa Lahdessa tänään.

Hiihdon suksihuoltajan työrupeama alkaa kilpailua edeltävänä päivänä. Huoltajat tekevät sääennusteen mukaisia suksitestejä ja yrittävät karsia urheilijoiden suksipakkaa pienemmäksi.

– Tavoite on, että urheilijalla olisi kisapäivänä 2–4 paria suksia, joista valita, kertoi suksihuoltaja Jari Nieminen tiistaina.

Hänen henkilökohtaiset huollettavansa ovat sprinttiä hiihtävä Mari Laukkanen ja normaalimatkoilla kilpaileva Lari Lehtonen.

Kisapäivinä Nieminen tulee kollegoineen työpisteelle vähintään viisi tuntia ennen kisaa. Huoltaja valmistaa sukset urheilijalle, joka valitsee testien perusteella itselleen sopivimman parin. Kahden hiihtotavan yhdistelmäkisoissa valmiiksi pitää saada perinteisen hiihtotavan sukset ja vapaan hiihtotavan sukset.

– Ensin urheilija testaa pidot ja perään luiston. Aina kun lähtö lähestyy, aika kiristyy ja kiristyy. Aina siinä on kiire, Nieminen kuvasi.
Huoltajilla mylly pyörii kaiken aikaa, sillä arvokisoissa startit seuraavat toisiaan tiiviillä rytmillä.

– Kisan jälkeen sukset puhdistetaan, ja sitten ruvetaan suunnittelemaan seuraavaa kilpailua.
Nieminen on kiertänyt talven aikana kaikki maailmancupin kilpailut lukuun ottamatta joulukuista Davosia. Helmikuun alussa hän sai tuntumaa myös ensi vuoden olympiaoloihin Etelä-Koreassa.

– Kielihomma siellä vähän kangertaa. Mutta siksi kisoja (esiolympialaisia) järjestetään, että kisajärjestäjät ottavat opikseen, Nieminen arvioi Pyeongchangia.

Niemisen uran ensimmäiset arvokisat olivat vuoden 1988 naisten ja nuorten MM-kisat ampumahiihdossa Ranskan Chamonix’ssa. Lahdessa vuotta myöhemmin hän oli MM-kotikisoissa voidefirman hommissa ja 2001 MM-Lahdessa mäkihyppääjien huoltajana.

– Aina kotikisoissa on pieni kutina, Nieminen sanoi.

Kaija Yliniemi, Lahti

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lyhyt valmisteluaika johtanut kiireeseen – lisätalousarvio kikkaillaan vaalien yli

Kuva: Lehtikuva

Hyvinvointikuntayhtymän päätöksentekoa leimaa kiire. Päätöksenteko hätäisella valmistelulla johtaa helposti huonoihin päätöksiin. Lahdessa SDP olisi halunnut jatkaa yhtymän valmistelua, mutta valtuuston enemmistö päätti kesällä edetä kireästä aikataulusta huolimatta.

Hyvinvointikuntayhtymän kuuden miljoonan euron pakolliset muutoskustannukset on nyt tuotu kerralla budjettiin ilman lisärahoitusta. Lisätalousarvio yritetään välttää hakemalla korvaavat säästöt. SDP muistuttaa, että muutosvaihe maksaa aina, eivätkä asiakkaat ja henkilöstö saa joutua maksumiehiksi. Fiksumpaa olisi ollut suunnitella ensin kunnolla ja toteuttaa vasta sitten Lahden SDP esityksen mukaisesti.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista

– Olisi kohtuullista että hyvinvointikuntayhtymä myöntäisi lisätalousarvion tarpeen. Yritetäänkö tässä nyt vain kikkailla vaalien yli, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen kysyy.

Hyvinvointikuntayhtymän hallitus on joutunut vaikeaan paikkaan liian kovan taloustavoitteen kanssa. Säästöt uhkaavat tuoda lisäkustannuksia ja toimivat palvelut kärsivät tuottavuuden ohella. Asiaa ei ole edesauttanut tilanteen kärjistyminen julkisuudessa. Samalla julkisuudessa on jäänyt pimentoon kunnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan rooli. Sen rooli tulee arvioida.

Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen omistajaohjaus kuntajohtajien toimesta on SDP:n Lahden kunnallisjärjestön edustajien mukaan epädemokraattista. He esittävät, että yksi vaihtoehto on omistajaohjauksen järjestäminen kuntien luottamushenkilöiden toimesta, jolloin poliittinen vastuu olisi selkeämpi. Myös hyvinvointikuntayhtymän hallituksen kokoa voisi SDP:n Lahden kunnallisjärjestön mukaan kasvattaa, jolloin useammasta kunnasta ja puolueesta olisi edustusta.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista. Julkisuudessa on eripurainen kuva hyvinvointikuntayhtymän hallituksen ja valtuuston toiminnasta. Hallitus toimii valtuuston alaisuudessa hallintosäännön ja perussopimuksen mukaisesti. Päätöksenteon uskottavuuden nimissä valtuuston ja hallituksen tulee pystyä hyvään yhteistyöhön.

– Omistajakuntien etu on, että julkista palvelutuotantoa ei rapauteta juustohöyläsäästämisellä, koska kilpailukykyinen julkinen palvelutuotantanto on parasta kuntatalouden hoitamista pitkällä aikavälillä. Kyse on paitsi hyvinvointikuntayhtymän, niin myös koko kunnallisen päätöksenteon ja demokratian uskottavuudesta, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen muistuttaa.

 

 

”Mikseivät asiakkaat voisi esittää omia tapoja osallistua?” – entinen työministeri moittii kaavamaisuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kuntouttava työtoiminta on muuttunut liian kaavamaiseksi. Tätä mieltä on kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

– Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Työttömällä on mahdollisuus omaehtoiseen kouluttautumiseen työttömyysturvalla ja työvoimapoliittiseen kouluttautumiseen. Filatovin mielestä samaa logiikkaa kannattaa noudattaa kuntouttavassa työtoiminnassa.

Professori Heikki Hiilamo ja tutkimusprofessori Pasi Moisio selvittivät osallistavan sosiaaliturvan malleja. Filatov kiittää professorien olevan oikeilla jäljillä, kun he esittävät, että kuntouttavan työtoiminnan sisältöä muutettaisiin laajemmaksi.

– Alkuperäinen idea positiivisesta aktiivisuudesta ja kuntoutuksesta on osin muuttunut ja leimaantunut pakkotyöksi.

Filatov listaa mahdollisia osallistumisen muotoja: vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestöjen toiminta, ruokapiiri, vertaistukitoiminta, kansalaisopistossa opiskelu…

– Sisällön laajentaminen lisäisi myönteistä aktiivisuutta, ja samalla yhteiskunnallista hyvinvointia työttömän ja koko yhteiskunnan kannalta.

Kuntouttavaa työtoimintaa pitää muuttaa asiakkaan tahtoa kunnioittavammaksi.

Hän muistuttaa, että toiminnat eivät ole nytkään kiellettyjä, mutta niitä ei aktiivisesti edistetä pitkäaikaistyöttömien palveluissa.

– Ajatus siitä, että asiakkaat voivat ehdottaa omia tapoja osallistua tai valita listalta ja erilaisista vaihtoehdoista, aktivoisi, Filatov ehdottaa.

Hän varoittaa toiminnan avaamista yksityisiin yrityksiin.

– Siinä piilee iso hyväksikäytön riski. Työstä kuuluu aina maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka.

Huolestuttavana Filatov pitää myös sitä, että malliin liittyy myös ajatus nykyisen työmarkkinatuen leikkaamisesta ja aktiivikorvauksen poistamisesta. Työttömyysturvan leikkausta ei voi hyväksyä, hän painottaa.

Jos työtön kieltäytyisi toimista, hänen tukensa pienenisi. Osallistumistulo olisi nykyisen työmarkkinatuen suuruinen eli keskimäärin 697 euroa kuukaudessa, mutta kieltäytyminen pudottaisi tuen toimeen­tulotuen perusosan tasolle. Se on yksin asuvalla nyt 485,50 euroa kuukaudessa.

– On tärkeää, että aktiivikorvaus tulee automaattisesti. Aktiivisella työttömällä tulee matkakuluja ja muita osallistumisesta liittyviä kuluja. Tällä on turha rasittaa ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, Filatov korostaa.

Hänen mukaansa kaikkein tärkeintä on se, että ihmisille myös tarjotaan kuntoutusta yhteiskunnan avustuksella ja ihmisen tarpeisiin räätälöitynä.

– Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat yhä palveluja ja tukea. Heitä ei saa hylätä vapaaehtoisuuden varaan, Filatov muistuttaa.

Laadukkaiden aktiivitoimien järjestäminen maksaa.

– Tästä vastuusta julkinen valta ei saa laistaa valinnan vapauden ja vapaaehtoisuuden varjolla. On ehdottoman tärkeää löytää kiinteä yhteys työllistämispalvelun ja vapaaehtoisen osallistumisen välille, Filatov sanoo.

”Jos ei valiokuntaneuvoskaan tätä asiaa rekisteröinyt” – Mika Kari vastaa Niinistön väitteisiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) pysyy tiukasti kannassaan, että valiokunta pidettiin pimennossa Suomen ja Britannian välille kaavaillusta sotilasyhteistyöstä.

Kari totesi maanantaina Helsingin Sanomille, että puolustusministeriön ja ministerin pitäisi informoida valiokuntaa näin keskeisistä asioista.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) taas väittää tiistaina ilmestyneessä blogissaan, että valiokuntaa on informoitu. Hän muistuttaa kriisinhallintakatsauksista 14.4.2016 ja 30.9.2016, joissa ”todetaan yksiselitteisesti Suomen selvittävän osallistumistaan Iso-Britannian johtamaan JEF-joukkopooliin”.

Niinistön mukaan katsaus jaetaan ”ulkoministeriön toimesta ulkoasiainvaliokunnalle, joka edelleen toimittaa sen puolustusvaliokunnalle”.

– Tämän menettelyn mukaisesti varapuheenjohtaja Kari on tullut tietoiseksi Suomen suunnitelmista. Eri asia on, että onko halua rekisteröidä saatua informaatiota.

Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Mika Kari ihmettelee, mitä Niinistö tarkoittaa informoimisella. Hän kertoo kysyneensä maanantaina puolustusvaliokunnan valiokuntaneuvokselta ja keskustelleensa muutaman valiokunnan jäsenen kanssa asiasta.

– Kaikki olivat sitä mieltä, että ei ole tullut tietoa.

Kari korostaa, että valiokuntaneuvos valmistelee ja tuo asiat puolustusvaliokuntaan.

– Jos ei valiokuntaneuvos ja valiokunnan jäsenet tällaista asiaa ole rekisteröineet, minä tulen kyllä palaamaan asiaan.

Karin mukaan tämän tason, sotilasyhteistyön suunnittelu, vaatii kunnon informaatiota eikä asian mahdollista piilottamista johonkin sivulauseeseen.

Hän muistuttaa myös siitä, että sunnuntaina puolustusministeri ilmoitti mediassa sotilasyhteistyön mahdollisuudesta ”aivan kuin asia olisi jo selvä”. Tiistain blogissaan Niinistö kirjoitti, että osallistuminen JEF-joukkoihin on Suomen tavoite, mutta ”osallistumisesta ei ole päätetty”.

Muutenkin Kari kritisoi sitä tapaa, joilla puolustusvaliokunta saa tietoonsa tärkeitä suunnitelmia. Lähinnä se on ollut median varassa.

Mika Kari on tyytyväinen presidentti Sauli Niinistön kannanottoon. Niinistö vaati, että mahdollinen sotilasyhteistyö pitää selvittää tarkasti.

Juhani Sillanmäki Uudenkylän työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi

Juhani Sillanmäki

Uudenkylän työväenyhdistyksen 14.12.2016 pidetyn kokouksen päätöksellä kutsuttiin Juhani Sillanmäki yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Sillanmäellä on pitkäaikainen toimintahistoria SDP:n paikallisessa puolueosastossa, Nastolan alueen SDP:n kunnallisjärjestössä sekä SDP:n Hämeen piirin toiminnassa. Uudenkylän työväenyhdistyksen jäseneksi hän on liittynyt 1.1.1955, jäsenyysaikaa on kertynyt huikeat 62 vuotta. Sihteerin tehtävissä Juhani Sillanmäki on toiminut 20 vuotta (1965–1984)  ja puheenjohtajana 32 vuotta (1985–2016).

Sillanmäellä on myös pitkä toimintahistoria Nastolan kunnan luottamustoimissa ajalta 1965–2008. Kulttuurin parissa hän on osallistunut toimintaan 1998 alkaen Nastolan Säkenissä ja Nastolan Runollisissa esiintyvänä rivijäsenenä, joissa hänelle on kertynyt yli 350 esiintymistä.

Uudenkylän työväenyhdistyksen puheenjohtajuutta jatkaa vuoden 2017 alusta Juhanin poika Pekka Sillanmäki.

Paavali Kärkkäinen
Lahti 

Keskustelua aiheesta