tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Pokémoneja ja politiikkaa – ”Tempauksissa täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti”

Kuva: Sofia Nevalainen
Sara Etola rakastaa organisointia ja askartelua, joten tempausten suunnittelu on hänelle mieluista puuhaa.

Kesällä lahtelainen Sara Etola innostui monen muun tapaan metsästämään japanilaisia taskumonstereita – siis pelaamaan kännykällään Pokémon Go:ta. Hän huomasi nopeasti, että puhelimen akku ei kestänyt pitkää pelaamista. Siitä paikallisten Demarinuorten puheenjohtaja sai idean tempaukseen.

– Keksin, että voimme mennä Demarinuorten matkalatureiden kanssa pitämään latauspistettä paikkaan, jossa pyörii paljon pelaajia. Laitoimme luret [=pelissä käytettävä houkutin, joka tuo pyydystettäviä otuksia luokseen] päälle ja katsoimme, kun ihmiset vain tulivat luokse, Etola kuvailee.

Demarinuorten latauspisteelle löysivät tiensä niin nuoret kuin pienet lapset vanhempineen. Joidenkin kanssa puhuttiin pelistä, toisten kanssa politiikastakin. Sattuipa paikalle myös uteliaita eläkeläisiä, jotka halusivat nuorten näyttävän kännyköistään, mikä tämä lapset, nuoret ja aikuiset sisätiloista ulos houkutellut peli oikein on.

– Tällaisissa tempauksissa on täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti. Jos olisin nyt syksyllä lähtenyt tekemään Pokémon-tempausta, se olisi ollut jo myöhäistä, Etola sanoo.

Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus.

Koulutehtävä paljasti demariuden

Sara Etola syttyi sosialidemokratialle yläasteikäisenä. Yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopissa tehtävänä oli esitellä kaikki sen hetken eduskuntapuolueet. Hän piirsi A4-kokoiseen vihkoon puolueiden logot, kirjasi ylös puheenjohtajat, puoluesihteerit ja kaikenlaista muuta tietoa, mitä vain kustakin puolueesta keksi kertoa. Muista puolueista hän sai aikaan nipin napin sen yhden pakollisen sivun, mutta SDP:n kohdalla vihosta uhkasi loppua tila kesken.

– Demarit saivat jostain syystä kaikkia koristeita, ruusuja sun muita, kaikkein eniten. Olen tykännyt romantisoida tämän niin, että sillä hetkellä tiesin olevani sosialidemokraatti. Sieltä vain löytyi eniten niitä itseä koskettavia juttuja, Etola kertaa.

Puolueeseen Etola liittyi 17-vuotiaana. Hän ei heti aktivoitunut sen suuremmin – mitä nyt möi Tarja-arpoja presidentinvaaleissa. Ammattikorkeakoulussa Etola löysi tiensä opiskelijapolitiikkaan. Vuonna 2011 restonomiksi valmistumisen jälkeen iski armoton järjestökrapula, jota piti lääkitä.

– Olin päässyt opiskelijahommissa järjestömaailmaan kiinni ja ajattelin, että pitää keksiä jotain opiskelijapolitiikan korvaavaa. Päätin, että lähden katsomaan demarijuttuja, hän kertoo.

Intoa ideoinnista

Niitä demarijuttuja Etola löysi Demarinuorista. Häntä naurattaa, kun hän kertoo Lahden Demarinuorten aktiiveja olleen vielä vuoden 2012 alussa käytännössä hän ja Eero Vainio, vaikka jäseniä paljon olikin. Menneelle on helppo nauraa, kun aktiivisia on tätä nykyä parin sijaan parikymmentä. Etola kertoo, että tänä vuonna alkuvuodesta sähköposti lauloi ja puhelin soi tavallista tiheämmin.

– Parin kuukauden aikana tuli vajaa kymmenen uutta jäsentä. Kaikki heistä ottivat oma-aloitteisesti yhteyttä, eivätkä he olleet sellaisia, joita olisimme tunteneet entuudestaan. Olimme varmasti joka viikko kahvilla jonkun toiminnasta kiinnostuneen kanssa, Etola iloitsee.

Sara Etola on niitä tyyppejä, jotka innostuvat organisoinnista, ideoinnista ja askartelemisesta. Restonomiksi hän opiskeli, koska halusi ryhtyä hääsuunnittelijaksi. Toistaiseksi häitä on suunniteltu vasta yhdet – omat viime keväänä. Nyt hän työskentelee osuuskunta Tradekalla osa-aikaisena projektikoordinaattorina. Organisointi-intoaan hän pääsee purkamaan työn lisäksi SDP:n ja Demarinuorten toiminnassa.

– Lahden Demarinuorissa me emme harrasta kokoustamista kuin sen pakollisen yhden kerran vuodessa. Muutoin teemme tempauksia ja muita lyhyempiä kampanjoita, Etola kertoo.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Tempauksilla lähelle ihmisiä

Pokémon-tempaus on vain yksi esimerkki siitä, millä tavoin sosialidemokraatit voivat näkyä positiivisella tavalla arkisissa ympyröissä. Etola korostaa, että tärkeintä on mennä sinne, missä ihmiset ovat.

– Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus. Sinne eivät tule kuin jäsenet, koska se on liian korkea kynnys astua, Etola sanoo.

Etola muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle hienoa. Pokémon-tempauksessakin askarreltiin vain edellisenä iltana pahvinen, hyvin yksinkertainen kyltti. Suurta budjettiakaan ei usein tarvita. Pari vuotta sitten Demarinuoret lakkasivat Lahdessa ihmisten kynsiä sateenkaaren värein. Tämän tempauksen budjetti oli viiden kynsilakkapullon hinta. Lisäksi käytettiin nuorten aktiivien nurkista löytyneitä jämäpulloja.

– Tänä syksynä lakkaamme kynsiä vaaleanpunaiseksi Roosa nauha -päivän kunniaksi. Demarinaiset ovat mukana jakamassa kahvia ja nuoret lakkaavat kynsiä. Kävijät saavat halutessaan lahjoittaa kukkaronsa ja omantuntonsa mukaan lippaaseen, johon kerätyt rahat menevät lyhentämättömänä Roosa nauha -keräykseen, Etola kertoo.

Etola toivoo, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä SDP:n ja Demarinuorten luo. Liikkeessä pitempään olleita hän kannustaa ottamaan nuoret avosylin ja ennakkoluulottomasti vastaan, antamaan vastuuta sitä haluaville ja tilaa toteuttaa uudenlaisiakin juttuja.

Kaksi kysymystä

Minkä asian haluaisit muuttaa maailmassa?

Haluaisin lisää suvaitsevaisuutta – ihmisten erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Terveiset sd-kentälle?

Nyt vain vaalityötä ihan täysillä ja kaikki mukaan! Toivon ymmärrystä kentälle, että kaikilla ei ole aikaa osallistua samalla tavalla. Vaikka joku tekisi jotain ihan pientä – vaikka vain kahvipöytäkeskustelua työpaikalla – on siitäkin apua.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa. 

Keskustelua aiheesta

SDP:n luottamuspaikkavalintoja Hämeenlinnassa

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

SDP on saanut luottamushenkilövalinnat valmiiksi ja upea porukka on valmiina aloittamaan työt kaupungin ja kuntalaisten parhaaksi.

Kaupunginvaltuusto- ja hallitus sekä lautakunnat

Sari Myllykangas jatkaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Prabhakaran Ranjith Kumar. Kaupunginhallitukseen valittiin lisäksi Satu Aaltonen, Piia Olkinuora ja Mika Einiö.

 

Kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi tulee Sirpa Laakso. Uusien lautakuntien, kaupunkirakennelautakunnan, puhetta johtaa Pasi Vesala, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana toimii Timo Viitanen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtajana Mauri Ojamäki. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana jatkaa Ulla Pullola.

 

Kaupungin yhtiöt ja säätiöt

Hämeenlinnan asunnot puheenjohtajaksi tuli Marita Pekkarinen, Hämeenlinnan Etelärantaan Jorma Hassinen, Hämeenlinnan Teatteriin Irja Appelroth, Työsykkeeseen Anna-Kaisa Häppölä, Erityisasuntosäätiöön Leena Tiesmaa ja Aulangon kylpylään Pasi Vesala. Linnan Tilapalvelujen puheenjohtajana jatkaa Heikki Dahlbo. Varapuheenjohtajiksi  Hämeenlinnan Liikuntahalleihin valittiinTeijo Räsänen, Hämeenlinnan Pysäköintiin Jani Tikkanen ja Linnan Kehitykseen Sari Myllykangas.

 

Ylikunnalliset luottamuspaikat

Hämeen Maakuntahallituksen puheenjohtajana jatkaa Tarja Filatov. Hämeen maakuntaliiton kuntayhtymän valtuustoon valittiin Sirpa Laakso, Tiia Nurminen, Pentti Nyholm ja Prabhakaran Ranjith Kumar. Hämeen Kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtajana toimii Raimo Turunen. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja on Mauri Ojamäki ja hallituksen jäsen Kirsti Suoranta. Kiertokapula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Hassinen ja Jätelautakunta Kolmenkiertoon jäseneksi Seppo Ahonen. Sivistys- ja koulutuspuolen paikkoihin valittiin Tarja Filatov Hämeen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajaksi ja Sari Myllykangas Koulutuskuntayhtymä Tavastian uuteen toimielimeen, yhtymäkokoukseen, puheenjohtajaksi. Tavastian hallituksen varapuheenjohtajana toimii Pirjo Sandelius ja jäsenenä Anne Laatikainen.

Kaikkiaan Hämeenlinnassa valittiin yli viisikymmentä henkilöä toimimaan sosialidemokraattien edustajina luottamustoimipaikoissa.

Keskustelua aiheesta

Ay-palloa potkittiin taas Lahdessa – ”Ottelussa taistellaan, mutta sen jälkeen halataan”

Kuva: Heikki Moilanen
Ay-jalkapalloturnauksen kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev -joukkue.

Ammattiyhdistysliikkeen väki kokoontui viikonloppuna kansainväliseen jalkapalloturnaukseen Lahteen. Ay-jalkapalloturnaus järjestettiin nyt 34.kerran. Kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev ja harrastesarjan ykkönen oli Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän yhdistetty joukkue.

– Jokainen joukkue lähti Lahdesta hymyssä suin. Sehän on tärkeintä, että tapahtuman päähenkilöt eli pelaajat tykkäävät, kuvailee viikonlopun tunnelmaa Ay-jalkapallo ry:n puheenjohtaja Heikki Moilanen.

Ay-jalkapalloturnauksessa joukkueet koostuvat pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenistä. Ammattilaisia – Veikkausliigassa ja 1.divisioonassa pelaavia palloilijoita – kuhunkin joukkueeseen sallitaan enintään kaksi. Ay-jalkapallo ei ole ammattifutista, mutta kentällä pelataan aivan tosissaan.

– Ottelu kun on, siellä taistellaan, mutta sen jälkeen kyllä halataan. Turnauksissa joukkueet vastaanottavat toisensa silmiinpistävän hyvässä hengessä. Arvostan sitä kovasti. Ay-jalkapallossa on kyse myös jäsenistön yhteenkuuluvaisuuden tunteen rakentamisesta ja toistensa tuntemisesta, sanoo ay-jalkapallon toinen isä, kunniapuheenjohtaja Reijo Virtanen.

Pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisista pelaajista koostuva Seurakuntayhtymän ja Peace Unitedin yhdistetty joukkue nappasi harrastesarjan voiton. (Kuva: Heikki Moilanen)

Ajatus ay-jalkapalloturnauksesta lähti, kun Virtanen ja SAK:n silloinen puheenjohtaja Pertti Viinanen löivät päänsä yhteen pohtiakseen ay-liikkeelle yhteistä, kansainvälistä ja liikunnallista tapahtumaa. Vuosien varrella turnauksiin on osallistuttu muun muassa Bulgariasta, Tsekistä, Palestiinasta ja Israelista.

– Vuonna 2011 Palestiinan suurlähettiläs ja Israelin suurlähetystön sihteeri olivat turnauksessa vieraina. Silloin lyötiin kättä päälle, että tulevaisuudessa maiden joukkueet tulevat samaan aikaan Lahteen. Kaikki nämä vuodet olen elänyt sille, että vielä joskus se toteutuu. Ay-liikekin tekee rauhantyötä ja kansainväliset suhteet liitoille ovat erittäin tärkeitä, Virtanen kertoo.

Ay-jalkapallo tuntuu olevan täynnä rauhaa ja rakkautta. Siitä kielii muun muassa se, että jos yhdestä joukkueesta pelaaja loukkaantuu, löytyy lainapelaaja toisesta joukkueesta.

– Missä muualla tällainen voisi toteutua kuin juuri tässä ay-liikkeen tapahtumassa? Siellä ei olla mustasukkaisia pelaajista, Virtanen kiittää.

Tuusulan Metallityöväen ammattiosasto 338:n joukkue sai täydennystä Peace Unitedin pelaajista. – Metallin pojat kertoivat lähes liikuttuneina lauantai-illan jälkipeleissä, että näistä lainapelaajista ei tämän turnauksen aikana luovuta, kuvan joukkueesta napannut Heikki Moilanen kertoo.

Ay-jalkapalloturnauksessa on mukana Työväenurheiluliitto TUL, jonka kautta avautuu yhteys kansainväliseen työläisurheiluliitto CSIT:hen. Virtasen mukaan SAK:n rooli ay-jalkapallon kehittämisessä on myös ollut merkittävä.

– Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Harri Järvinen on ollut erittäin aktiivinen ja solminut kansallisia ja kansainvälisiä suhteita turnaukseen. Jatkossa toivoisin, että myös STTK ja Akava olisivat vahvemmin mukana. Kummastakin keskusjärjestöstä on kyllä joukkue, Virtanen sanoo.

Puheenjohtaja Heikki Moilanen toivoo, että Ay-jalkapallon harteita saisi vielä leveämmiksi vahvistamalla yhteistyötä TUL:n ja CSIT:n kanssa entisestään.

– Olemme saaneet jo sitä kautta yhteyttä Keski-Euroopan ja Pohjois-Euroopan maihin. Sitä kautta voisi saada vielä lisää kansainvälisyyttä turnaukseen, Moilanen sanoo.

Ay-jalkapalloturnaus 2017

  • Harrastesarjassa voiton vei Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän joukkue, joka kaatoi AKIliitot-joukkueen finaalissa luvuin 1-0. Pronssia pelasi Metalliliiton joukkue.
  • Kilpasarjassa kultaa voitti Eesti Kalev, hopealle jäi Posti/PAU-joukkue ja pronssia sai TUL.
  • Turnauksessa olivat mukana myös ammattiliitto TEAMin ja PROn joukkueet.
  • Lisää tietoa Ay-jalkapallosta www.ayjalkapallo.info
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Osaamisesta kasvaa taloudellinen menestys

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hallitus vastasi tällä viikolla SDP:n tekemään välikysymykseen koulutuksesta. Vastauksessaan opetusministeri Grahn-Laasonen korosti talouden isoa kuvaa ja perusteli sillä leikkauksia.

– Minä olen huolissani juuri tästä talouden koko kuvasta, kansanedustaja Tarja Filatov toteaa. Hallitus leikkaa osaamisesta kaikilla tasoilla: varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, mukaan lukien ammatillinen koulutus. Osaamisesta kasvaa taloudellinen menestyksemme. Myös työllisyysasteen nousu tarvitsee osaamista. Hämeenlinnassa toisen asteen opinnot on yhdistetty yhteiseen liikelaitokseen. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat saman hallinnon alla. Näin on kyetty parantamaan yhteistä opetustarjontaa, säästämään hallinnollisissa kuluissa ja jatkossa myös tilakustannuksissa, sillä ammatillinen koulutus ja lukio siirtyvät samalle kampukselle. Tällainen malli antaa hyvän mahdollisuuden kaksoistutkinnon suorittamiselle, koska eri kurssien perässä ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia. Kaikki voittavat ja rahaa säästyy. Rakenneuudistukset eivät ole kirosana, kun ne tehdään viisaasti.

Ammatillisessa koulutuksessa  keskeyttämiset ovat iso ongelma. Koulutuspaikat riittäisivät kaikille paremmin, jos keskeyttämisiä kyettäisiin vähentämään. Nyt hallituksen reformi ja leikkaukset vähentävät opetusta. Keskeyttämisiin ei pystytä puuttumaan vähentämällä opetusta. Jopa erityisoppilaitoksissa lähiopetus vähenee. Näin otetaan Filatovin mielestä suuri riski.

Hän on huolissaan erityisesti oppilaista, joiden koulunkäynti takkuaa ja jotka tarvitsevat enemmän opetusta ja tukea.
– Vahvat pärjäävät aina. He hoitavat opintonsa, vaikka opetusta olisi kuinka vähän. Esimerkiksi EVAn selvitys työelämästä kadonneista miehistä kertoo, että pojat tarvitsevat enemmän tukea koulunkäyntiin. Raportissa puhutaan siitä, miten itseohjautuvuus on haasteellista nuorille. Erityisesti pojille. Nyt tätä itseohjautuvuutta lisätään kovalla ryminällä.

Toisena riskinä Filatov nostaa esiin koulujen karkaamisen kauas. Innokkailla opiskelijoilla on halu matkustaa kouluun pidemmällekin, mutta innottomilla  matka saattaa olla opiskelun este. Joskus innokkaallekin, koska julkiset kulkuyhteydet ovat heikot.

Koulutus on paras lääke työttömyyttä, toimettomuutta ja osattomuutta vastaan.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa painotetaan työelämälähtöisyyttä. Samoin työllistymisen nostaminen rahoituskriteeriksi on ehdottoman kannatettavaa. Työssäoppiminen on tärkeä ja hyvä osa opintoja, mutta sen onnistumiseen vaaditaan hyvä toteutus. Tuosta hyvästä toteutuksesta Filatov on huolissaan.

– Mitkä työpaikat ehtivät ja jaksavat ohjata opiskelijoita? Miten opettajat ehtivät ohjata työpaikoilla olevia nuoria? Miten eritysoppilaat löytävät laadukkaan työssäoppimisympäristön? Miten he saavat riittävän ohjauksen?

Työpaikkojen kytkeminen opintoihin on kunnianhimoinen tavoite. Se saattaa auttaa työllistymisessa.  Huolta aiheuttaa se, miten hyvin yritykset panostavat näihin jaksoihin. Miten turvataan se, että kyseessä on oikeasti työssäoppiminen.

Filatov painottaa, että koulutus on paras lääke työttömyyttä, toimettomuutta ja osattomuutta vastaan. Suomalaisten koulutustaso on laskussa – olipa kyse aikuisista tai nuorista. Meidän vahvin kilpailuvalttimme on edelleen osaaminen, eivät palkanalennukset uudelleen ja uudelleen.

– Nuoruus on suora lähetys.  Jokaisella koulutuksen aloittavalla nuorella on oikeus riittävään opetukseen. Olisi ollut viisaampaa tehdä ensin reformi ja sitten katsoa mahdolliset säästöt, toteaa Filatov.

Nuorista 20-24 vuotiaista tytöistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 15 prosenttia ja 20 prosenttia pojista. Nämä nuoret ovat inhimillisesti hankalassa asemassa. Tämä on kokonaistalouden ongelma, joka kumuloituu. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle reilusti yli miljoonan. Ilman riittävää opetusta on riskinä, että syrjäytyvien nuorten määrä kasvaa.

 

Keskustelua aiheesta

Täällä MM-Lahti, Salpausselkä – tänään se alkaa, maailman suurin maastohiihtoruletti

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Tässä montussa kisataan MM-hiihdossa Lahdessa tänään.

Hiihdon suksihuoltajan työrupeama alkaa kilpailua edeltävänä päivänä. Huoltajat tekevät sääennusteen mukaisia suksitestejä ja yrittävät karsia urheilijoiden suksipakkaa pienemmäksi.

– Tavoite on, että urheilijalla olisi kisapäivänä 2–4 paria suksia, joista valita, kertoi suksihuoltaja Jari Nieminen tiistaina.

Hänen henkilökohtaiset huollettavansa ovat sprinttiä hiihtävä Mari Laukkanen ja normaalimatkoilla kilpaileva Lari Lehtonen.

Kisapäivinä Nieminen tulee kollegoineen työpisteelle vähintään viisi tuntia ennen kisaa. Huoltaja valmistaa sukset urheilijalle, joka valitsee testien perusteella itselleen sopivimman parin. Kahden hiihtotavan yhdistelmäkisoissa valmiiksi pitää saada perinteisen hiihtotavan sukset ja vapaan hiihtotavan sukset.

– Ensin urheilija testaa pidot ja perään luiston. Aina kun lähtö lähestyy, aika kiristyy ja kiristyy. Aina siinä on kiire, Nieminen kuvasi.
Huoltajilla mylly pyörii kaiken aikaa, sillä arvokisoissa startit seuraavat toisiaan tiiviillä rytmillä.

– Kisan jälkeen sukset puhdistetaan, ja sitten ruvetaan suunnittelemaan seuraavaa kilpailua.
Nieminen on kiertänyt talven aikana kaikki maailmancupin kilpailut lukuun ottamatta joulukuista Davosia. Helmikuun alussa hän sai tuntumaa myös ensi vuoden olympiaoloihin Etelä-Koreassa.

– Kielihomma siellä vähän kangertaa. Mutta siksi kisoja (esiolympialaisia) järjestetään, että kisajärjestäjät ottavat opikseen, Nieminen arvioi Pyeongchangia.

Niemisen uran ensimmäiset arvokisat olivat vuoden 1988 naisten ja nuorten MM-kisat ampumahiihdossa Ranskan Chamonix’ssa. Lahdessa vuotta myöhemmin hän oli MM-kotikisoissa voidefirman hommissa ja 2001 MM-Lahdessa mäkihyppääjien huoltajana.

– Aina kotikisoissa on pieni kutina, Nieminen sanoi.

Kaija Yliniemi, Lahti

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lyhyt valmisteluaika johtanut kiireeseen – lisätalousarvio kikkaillaan vaalien yli

Kuva: Lehtikuva

Hyvinvointikuntayhtymän päätöksentekoa leimaa kiire. Päätöksenteko hätäisella valmistelulla johtaa helposti huonoihin päätöksiin. Lahdessa SDP olisi halunnut jatkaa yhtymän valmistelua, mutta valtuuston enemmistö päätti kesällä edetä kireästä aikataulusta huolimatta.

Hyvinvointikuntayhtymän kuuden miljoonan euron pakolliset muutoskustannukset on nyt tuotu kerralla budjettiin ilman lisärahoitusta. Lisätalousarvio yritetään välttää hakemalla korvaavat säästöt. SDP muistuttaa, että muutosvaihe maksaa aina, eivätkä asiakkaat ja henkilöstö saa joutua maksumiehiksi. Fiksumpaa olisi ollut suunnitella ensin kunnolla ja toteuttaa vasta sitten Lahden SDP esityksen mukaisesti.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista

– Olisi kohtuullista että hyvinvointikuntayhtymä myöntäisi lisätalousarvion tarpeen. Yritetäänkö tässä nyt vain kikkailla vaalien yli, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen kysyy.

Hyvinvointikuntayhtymän hallitus on joutunut vaikeaan paikkaan liian kovan taloustavoitteen kanssa. Säästöt uhkaavat tuoda lisäkustannuksia ja toimivat palvelut kärsivät tuottavuuden ohella. Asiaa ei ole edesauttanut tilanteen kärjistyminen julkisuudessa. Samalla julkisuudessa on jäänyt pimentoon kunnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan rooli. Sen rooli tulee arvioida.

Hyvinvointikuntayhtymän hallituksen omistajaohjaus kuntajohtajien toimesta on SDP:n Lahden kunnallisjärjestön edustajien mukaan epädemokraattista. He esittävät, että yksi vaihtoehto on omistajaohjauksen järjestäminen kuntien luottamushenkilöiden toimesta, jolloin poliittinen vastuu olisi selkeämpi. Myös hyvinvointikuntayhtymän hallituksen kokoa voisi SDP:n Lahden kunnallisjärjestön mukaan kasvattaa, jolloin useammasta kunnasta ja puolueesta olisi edustusta.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen korjaamista. Julkisuudessa on eripurainen kuva hyvinvointikuntayhtymän hallituksen ja valtuuston toiminnasta. Hallitus toimii valtuuston alaisuudessa hallintosäännön ja perussopimuksen mukaisesti. Päätöksenteon uskottavuuden nimissä valtuuston ja hallituksen tulee pystyä hyvään yhteistyöhön.

– Omistajakuntien etu on, että julkista palvelutuotantoa ei rapauteta juustohöyläsäästämisellä, koska kilpailukykyinen julkinen palvelutuotantanto on parasta kuntatalouden hoitamista pitkällä aikavälillä. Kyse on paitsi hyvinvointikuntayhtymän, niin myös koko kunnallisen päätöksenteon ja demokratian uskottavuudesta, SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen muistuttaa.