Tulokset selviävät SPJL:n jäsenkyselystä, joka toteutettiin syksyllä 2019. Kyselyyn vastasi 34 prosenttia jäsenistä, yhteensä 3 401.

SPJL:n jäsenkyselystä selviää, että työpaikoilla voidaan huonommin. Tärkeimpänä syynä on liian vähäinen henkilöstömäärä suhteessa työmäärään.

Tekijöitä on koko ajan vähemmän samalla kun työmäärä ja työn vaatimukset kasvavat.

Resurssien ja ajanpuutteen takia moni kokee riittämättömyyden tunnetta. Vastauksista käy ilmi, että työmoraali on koetuksella. Yli puolet kaikista vastaajista kokee turhautumisen tunnetta säännöllisesti.

Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne huomauttaa, että kiireessä laatu kärsii ja töitä joudutaan priorisoimaan rankalla kädellä.

– Poliisin tutkinnassa juttuja keskeytetään ja kentällä poliisi hoitaa yhä useammat hälytystehtävän puhelimitse, silloinkin, kun paikalle pitäisi mennä. Kärsijänä tässä on kansalainen, Rinne kiteyttää tiedotteessa.

Turhautumista aiheuttaa lisäksi se, ettei palkkaus ole noussut, vaikka tehtävämäärät ja tehtävien vaativuus ovat lisääntyneet.

Lisäksi moni vastaaja kertoo tuntevansa, ettei työnantaja pidä huolta työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, eikä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ole: “Henkilöstöä kuullaan, muttei kuunnella.”

Kaikista vastaajista lähes puolet harkitsee alanvaihtoa, 14 % jatkuvasti ja 34 % toisinaan. Alanvaihtoa harkitsevien määrä kertoo kuormituksesta.

– Nämä ovat todella huolestuttavia signaaleja kentältä. Koko sisäisen turvallisuuden ketju, poliisi, hätäkeskuslaitos ja oikeushallinto, pitää säilyttää toimintakykyisenä, Rinne korostaa.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on ollut kovassa murroksessa. Valvonnassa työskentelevistä poliiseista 69 % on kokenut fyysistä väkivaltaa työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Yli puolet kertoo, että työturvallisuus on heikentynyt.

Vastauksista käy ilmi, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia, kunnioitus poliisia kohtaan on heikentynyt ja vastassa on yhä useammin puukkoa, astaloita ja aseita. Väkivalta on moninaista.

– On yritetty potkia, sylkeä, uhattu perheen tappamisella ja kotiosoitteen selvittämisellä…, eräs vastaaja kuvailee.

Poliiseista yli puolet näkee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan. Kansainvälinen ja rajat ylittävä rikollisuus lisääntyy, mutta viitteitä on myös nuorten jengeistä.

– Alueellinen epätasapaino lisää erityisesti nuorten osalta tarvetta muodostaa pieniä jengejä. Suurin osa todellisesta “jengiväkivallasta” ei tule poliisin tietoon, näitä ovat esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus eri ammattialoilla.

Hallitusohjelmaan kirjattu poliisien määrän lisäys 7 500:ään poliisiin ei riitä takaamaan suomalaisten turvallisuutta, näin on vastannut lähes 80 prosenttia vastaajista, poliiseista 85 prosenttia.

Moni vastaaja nostaa esille Ruotsin tilanteen. Länsinaapurissa kasvatetaan nyt poliisien määrää tuhansilla ja palveluksesta jo lähteneitä houkutellaan takaisin. Suomessa tämä kehitys ja sen tuomat kustannukset voitaisiin vielä välttää, vastaajat huomauttavat.

– Meidän viestimme on selvä. Kentän hätä on otettava tosissaan. Äärirajoilla kukaan ei jaksa tehdä hyvää tulosta, Rinne kiteyttää.