– Sen vuoksi meidän täytyy varautua siihen, että me turvataan hallitustehtävät ensisijaisesti, että ihmiset saavat apua kun he soittavat hätänumeroon ja sen tiimoilta meillä on olemassa valmiussuunnitelmat siitä, että jos se sairastuminen on kenttätehtävissä kovin suurta, sitten täytyy siirtää rikostutkinnasta, lupahallinnosta ja hallinnosta muutenkin. Ensisijainen tavoite on turvata hälytysvalmius.

Eläkeläispoliisien kutsumisesta töihin Kolehmainen sanoo, että näin tapahtui myös vuonna 2015.

– Meillä ei ole reservejä, se on ongelmana. On pohdittu esimerkiksi kun eläkeikä on ollut 58, ja sitten ovat jääneet pois. Saattaa olla, että eläkkeelle juuri jääneet ovat kiinnostuneita ja kuntonsa puolesta työhön kykenevät, heidät otetaan töihin, mutta on pohdittava se, ettei rekrytä riskiryhmiin kuuluvia. Se on tasapainoilua, että ketkä pystyvät tulemaan töihin ja ketkä eivät. Ajatus on, että eläkeläispoliiseja otetaan sisätöihin mikä taas vapauttaisi porukkaa kentälle tarvittaessa.

Uusista valmiuksista Kolehmainen sanoo, että poliisi valvoo resurssiensa puitteissa kokonaisuutta.

Ennakoivasti poliisi ei pysty estämään yleisiä kokouksia.

– Jos joku järjestää kokouksen ja se on yli 10 hengen, poliisi puuttuu siiihen. Ensisijaisesti kokouksen järjestäjä, puheenjohtaja on vastuussa siitä, että kokous päätetään ja jos ei lopu sitten poliisi lopettaa sen. Ennakkosensuuria ei ole. Toivoisin tässäkin, että kaikki noudattavat linjausta. Sanktiot ovat viimeinen keino.

Kolehmaisen mukaan myös virka-aputehtäviä tulee poliisille nyt lisää.