SDP esittää työuupumuksen ehkäisemiseksi lakimuutosta, joka kieltäisi työnantajia ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella. Asiasta kertoi eilen Helsingin Sanomille puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

– Lähtökohta olisi se, että työnantaja ei saa ottaa työajan ulkopuolella työntekijöihin yhteyttä. Se koskee puhelinta, sähköpostia ja muita välineitä. Poikkeuksia olisivat hätätapaukset ja erikseen sovitut tilanteet. Kaikesta ei tietenkään voi etukäteen sopia yksityiskohtaisesti, mutta perusperiaate on selvä, Mäkynen sanoi lehdelle.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen arvioi, että Mäkysen esiinnostama asia on eritoten asiantuntijatyön ongelma. Hän pitää avausta selvittämisen arvoisena.

Ylen A-Studio kysyi eduskuntapuolueilta vuonna 2017, olisivatko ne valmiit ajamaan Suomeen lakia, joka antaisi työntekijöille oikeuden sulkea älypuhelimensa ja olla vastaamatta tai seuraamatta työsähköpostiaan työajan ulkopuolella.

Tuolloin keskusta, perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja RKP eivät laille lämmenneet. Puolueiden mukaan asia pitää hoitaa työpaikoilla tai paikallisesti sopimalla, lakia pidettiin liian jäykkänä keinona. Sen sijaan vihreille Ranskan malli kelpasi: työaikalakiin voitaisiin kirjata rajoituksia työpuheluille ja- sähköposteille. Myös SDP ja vasemmistoliitto halusivat, että työntekijän työaika ja vapaa-aika erotettaisiin eri keinoin nykyistä selkeämmin.

JORMA Malinen pohtii, että olisi haasteellista viedä kategorisesti lainsäädäntöön työnantajan yhteenottokieltoa työntekijöihin vapaa-ajalla.

– Ehkä tätä pitäisi tarkastella toimialakohtaisesti ja pyrkiä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken, hän pohtii.

– Ei pidä unohtaa sitä, että meillä kuitenkin suurin osa nuorten aikuisten työkyvyttömyyspäätöksistä ja pitkäaikaisista kuntoutuspäätöksistä perustuu ylikuormittumiseen ja työstä johtuviin masennuksiin. Kyllä meillä on ongelma, joka on kansantaloudellisesti äärimmäisen kallis tällä hetkellä ja kehittyy huonompaan suuntaan. Jotakin sääntelyä varmasti tarvitaan, mutta onko se tuossa muodossa on tietysti toinen kysymys. Kyllä minä lähden siitä perusajatuksesta, että työlainsäädännön on edelleenkin suojeltava heikompaa osapuolta, joka on tietysti työntekijä, hän sanoo kuitenkin niin ikään.

Matias Mäkynen perusteli Helsingin Sanomissa, että poliitikkojen pitää varautua puuttumaan työuupumukseen lailla, koska työmarkkinaosapuolten kyky kehittää työelämää yhdessä näyttää heikentyneen. Hän syytti tästä työnantajapuolta.

– Ehkä viime neuvottelukierrosten uusi keskustelunaihe on etätyöhön ja monipaikkaiseen työhön liittyvät pelisäännöt. Ei tästä juurikaan ole meillä neuvottelupöydissä puhuttu, mutta varmasti tulee jatkossa aiheeksi. En sitä epäile ollenkaan, Jorma Malinen toteaa.

Miten suhtautuisit itse työpuhelimien jättämiseen työpaikalle?

– Aika positiivisesti. Edellisessä työssäni meriteollisuudessa, kun saimme työpuhelimet työnantajan toimesta, oli työnantajan määräys, että työpäivän päättyessä se pitää jättää työpöydälle. Sitten tuli se vaihe, että puhelimet muuttuivat yleisiksi matkapuhelimiksi ja niiden käyttöä ei rajoitettu. Työnantaja maksoi myöskin matkapuhelimeen liittyvät puhelinlaskut. Sen jälkeen sen sai vapaasti viedä kotiin ja siihen oli helppo ottaa sitten yhteyttä. Ihmiset ehkä itsekin halusivat sitä, että heillä on työnantajan puhelin ja työnantaja maksaa kaikki puhelinlaskuni. Ehkä siinä pistettiin omaehtoisesti pää itse silmukkaan, jo pitkään Prossa työskennellyt Malinen muistelee.

TOIMIHENKILÖLIITTO Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen pitää työssäjaksamisesta puhumista tärkeänä ja tervetulleina kaikkia siihen liittyviä keskusteluavauksia.

– Työn pysyminen työajalla on yhä haasteellisempaa. Työ murtautuu yhä enemmän vapaa-ajalle. Se on iso ongelma. Enemmän se näyttäytyy sähköpostiongelmana ja sähköisten viestimien ongelmana kuin sellaisena, että esimiehet soittelisivat, Aaltonen jatkaa.

Hän kuvaa, ettei ole niinkään kyse siitä, että töistä muistutellaan vapaa-ajalla vaan töitä siirtyy muutoinkin yhä enemmän pysyvästi työntekijöiden vapaa-ajalle.

Enemmän tai vähemmän työpaikoille saatetaan vaikkapa odottaa, että työntekijä lukee mielit vapaa-ajalla kuin lomallaankin.

Juri Aaltonen muistelee, että esimerkiksi Saksassa on yrityksiä, joissa on käytössä järjestelmä, joka estää henkilökunnan välisen sähköpostin lähettämisen vaikkapa kello 18-7.

– En näe välttämättä niin, että tätä kannattaisi lainsäädännöllä suoranaisessti määritellä. Se on enemmän paikallisten sopimisen ja järjestelyjen kysymys.

Aaltonen painottaa, että yhä enemmän työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimista. Sen takia yritysten on myös pakko ottaa käyttöön työntekijämyönteisiä järjestelyjä, jotka estävät työntekijöiden loppuunpalamista. Hän toivookin, että tällaisia järjestelyjä pohditaan yritysten sisällä.

Erto on jo aiemmin esittänyt subjektiivista oikeutta etätyöhön niissä töissä, joissa se olisi mahdollista. Tästä liitto haluaisi myös kirjauksia lakiin.

JULKISTEN ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine näkee paljon hyvää Mäkysen avauksessa estää pomoja ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella. Hän toteaa, että tuntuu olevan nykyajan trendi, että ihmiset ovat aina käytettävissä eikä vapaa-aikaa kunnioiteta.

– Tietysti on kyse siitä, minkäluontoisessa työssä on. Jos on sopimuspalkkalainen eli ei ole työajassa oleva henkilö, siinä on tietysti selvät pelisäännöt olemassa siltä osin, että pitää olla saatavilla, jos jotain tapahtuu. Pelisäännöt pitäisi tietysti sopia, että mikä on se asia, missä tapauksessa voi ottaa yhteyttä. Ne ovat varmaan ääritilanteita, kriisejä, ehkä asioita, johon tarvitaan kyseisen henkilön ratkaisuja, harkintaa ja oikeutta tehdä päätöksiä, jollei ole sijaista nimetty.

Niemi-Laine jatkaa, että työajalla olevien kanssa pitäisi aina erikseen sopia, onko esimerkiksi saatavilla tai hälytyksessä.

– On olemassa erilaisia korvauksia, jos on sellainen tilanne, että kyseistä työntekijää tarvitaan eikä ketään muuta asiantuntijaa tai osaajaa ole.

Niemi-Laine muistuttaa, että mielenterveysongelmat sekä stressi ja kuormittuneisuus ovat tosiasioita tämän päivän työelämässä.

– Pelisäännöistä pitäisi keskustella enemmän työpaikoilla: miten kunnioitetaan niitä, jotka ovat aidosti työ- ja virkaehtosopimusten osalta sidottuja työaikaan.

Pitäisikö tätä edistää lailla, kuten Mäkynen ehdotti? Niemi-Laine vastaa, että laki olisi aina paras velvoite, jos työntantajat eivät toimi oikein. Jos rikkoo lakia, siitä tulee seuraamuksia. Hän kuitenkin toivoo, että työntekijöiden häiritsemättömyydestä tai vaikkapa ylimääräisestä työstä voitaisiin sopia työnantajan kanssa työehtosopimusten kautta.

– Kyllä näkisin, että aika kriisi meillä työpaikoilla tällä hetkellä on. Työantaja tuntuu olevan aika herkässä ottamaan yhteyttä työntekijään miettimättä sitä, onko hän vapailla tai saatavilla.

MATIAS Mäkynen nosti esiin myös sen, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lastenhoitajat joutuvat monissa kunnissa itse hakemaan sijaisia, jos joku on poissa.

– Sitä joutuu tekemään viikonloppuisin, iltaisin tai milloin vaan, kun tällainen tilanne tulee vastaan. Se kuormittaa ihmisiä ja pilaa viikonlopun tai illan, Mäkynen kuvasi.

Niemi-Laine vahvistaa, että Mäkysen puheet pitävät varhaiskasvatuksen osalta paikkansa ja esimerkiksi vanhuspalveluissa on samaa kokemusta.

– On järkyttävää, että meillä on lähiesihenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu hankkia sijaisia, mutta kyllä siellä hoitajat ihan itse niitä hankkivat. Tämä stressaa ihan mielettömän paljon. Tiedät, että olet sairastumassa ja illalla on sellainen olo jo ja sitten alat miettimään sijaisia. Hoitajathan ovat hirveän tunnollista väkeä ja he miettivät sitten sitä, ketä he saavat paikalle, ettei tule aukkoa hoitajarinkiin. JHL:ssä on kyseenalaistettu tätä. Se ei voi olla työntekijä, joka järjestelee töitä. Kyllä se on esihenkilö, joka on tietyn vastuun saanut, Niemi-Laine painottaa.

Myös Erton Aaltonen tuntee ilmiön.

– Aivan liian monella työpaikalla menee niin, että jos olet sairas, hankit itsellesi sijaisen. Tällaista ei missään nimessä saisi sälyttää työntekijöiden niskoille. Esimerkiksi kuntosalien kuntoohjaajien osalta on monessa paikassa tapana, että he hankkivat itselleen sijaisen, jos ovat sairaita eikä siitä edes makseta mitään, Aaltonen kertoo.

TRADENOMIEN puheenjohtaja Jaakko Hyvönen sanoo, että heillä ei ole liittona virallista linjaa siihen, että työnantajia kiellettäisiin ottamasta yhteyttä työntekijöihin.

– Mutta jos puhutaan Mäkysen ehdotuksesta, se riippuu hyvin paljon työntekijän asemasta ja työtehtävästä. Tietyissä asioissa työnantajan pitää pystyä tavoittamaan työntekijä myöskin virallisen työajan ulkopuolella. On esimerkiksi mahdollisia yllättäviä kriisitapauksia. Mutta mikäli yhteydenottaminen on jatkuvaa ja häiritsevää, se on tietysti eri asia.

Hyvönen toivoo, että työssäjaksamisen asioita ratkottaisiin ensisijaisesti vuoropuhelulla työnantajien ja työntekijöitten välillä.

Hän toteaa, että Tradenomit ovat pitkään ajaneet keskustelua työajasta asiantuntijatyössä.

– Eduskuntavaalien suhteen kärkiä liittomme tavoitteissa ovat työhyvinvoinnin edistäminen ja psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen. Kyllä tämä keskustelu on siinä mielessä tärkeä käydä.

– Emme torppaa mitään ehdotuksia, mutta täytyy käydä laajempi keskustelu, miten työpaikoilla ja työturvallisuuslakiin saadaan parannettua tilannetta. Kyllä varsinkin asiantuntijatyössä henkinen kuormitus kasvaa koko ajan. Siinä mielessä tämä on isona aiheena ajankohtainen.