Tänään perjantaina hänelle tulee täyteen 50 vuotta, mutta miehen itsensä mukaan tarkoitus ei ollut muutenkaan juhlia mitenkään erityisesti – koronaepidemia tai ei.

Muuten koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen arki sujuu Asellin perheessä Nokialla kuten useimpien muidenkin.

– Ei-välttämätön kanssakäynti on supistettu minimiin. Ystävien ja sukulaisten tapaamiset ovat jääneet vähiin.

– SDP:ltä äänestyksissä saa olla vain kymmenen edustajaa. Meidän joukkueesta valikoituu väkeä sen mukaan, ketkä ovat ylipäätään talossa tai joiden on muuten helppo päästä paikalle.

Asell palasi takaisin Arkadianmäelle kahden kauden tauon jälkeen. Hän on huomannut kahdeksassa vuodessa muutoksia eduskunnan kulttuurissa, erityisesti kielenkäytössä. Perussuomalaisten ohella oppositiossa nyt oleva kokoomus on lähtenyt kärjistyksen linjalle, Asell pohtii.

– Aika kovan puheen ja tahallisen väärinymmärtämisen määrä on kasvanut. Mutta kovassa paikassa, kuten nyt koronakriisissä, puolueet näyttävät löytävän yhteistäkin säveltä, ja hallitus saa myös tukea.

Asell ei ole lähtenyt mukaan ”räksyttäjien” joukkoon vaan hän luottaa siihen, että asia menee perille asiallisesti keskustellen, yhteistä linjaa etsien.

– Siitä tulee loputon kierre: pitää käyttää aina vain räväkämpää ja räväkämpää puhetta, että pääsee uutiskynnyksen yli. Minä en itse halua näkyvyyttä sellaisella linjalla, Asell näpäyttää vähän mediankin suuntaan.

Urheilua seuraavat muistavat Asellin hienot otteet painimatolla, molskilla, josta komein saavutus oli hopea Atlantan olympialaisissa vuonna 1996 kreikkalais-roomalaisessa painissa. Seuraavana vuonna lohkesi sama sija lajin EM-kisoissa.

Nousu urheilusta poliittiseksi päättäjäksi, ministeriksi saakka, ei ole Suomessa mikään harvinaisuus. Asell myöntää, että totta kai siitä hyötyy vaaleissa, jos kansa tuntee ehdokkaan ennestään myönteisessä mielessä. Hän ei ole kokenut urheilijataustaa taakaksi, päin vastoin.

– Kisoja kiertäessä on nähnyt maailmalla monenlaista ja saanut perspektiiviä. Mihin saakka sitten poliitikkona etenee, on kiinni omista kyvyistä ja tavoitteista, hän pohtii.

Urheilijana pärjääminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja realistisia tavoitteita. Asell näkee, että sitä samaa vaatii työ politiikassakin, yhteisten asioiden hoidossa.

– Meikäläisenkin urheilu-ura oli kovaa puurtamista, ja kokemusta tuli niin vastoinkäymisistä kuin onnistumisista. Siinä oppii katsomaan peiliin, analysoimaan syitä, jos on mennyt huonosti, ottamaan oppia ja tekemään seuraavalla kerralla paremmin. Tätä samaa sisukkuutta ja asennetta vaaditaan poliitikoltakin.

Marko Asell on siviiliammatiltaan liikunnanohjaaja. Hän pitääkin tärkeänä, että liikuntapaikat saavat avautua jälleen pikku hiljaa. Varsinkin ikääntyneet sekä lapset ja nuoret jumittuvat helposti koteihinsa, ja liikunta jää koronapandemian takia liian vähälle.

– Jos kunto huononee vähäisen liikkumisen takia, sillä on negatiivisia vaikutuksia koko hyvinvointiin. Siksi on hyvä höllentää rajoituksia, että ihmiset saadaan liikuntapaikoille.

Hän jakaa huolen monen muun kanssa, että lapset ja nuoret viettävät liikaa aikaa sisällä pelien ääressä. Mutta pelaajahuiput, e-urheilijat, näyttävät esimerkkiä.

– Heidän harjoitusohjelmaansa kuuluu joka päivä fyysinen harjoittelu, joka auttaa keskittymisessäkin, Asell muistuttaa.

Hän toivoo, että korona-aikana ihmiset löytäisivät luovia tapoja liikkua. Asellin perhe viihtyy luontopoluilla muutenkin, ja hän suosittelee muillekin metsään menoa.

Koronapandemian takia suuret tämän kesän kansainväliset urheilutapahtumat on peruttu ja useimmat siirretty ensi vuodeksi. Asell pohtii, että vasta jälkikäteen pystyy sanomaan varmasti, ovatko ne olleet oikeita ratkaisuja.

– Isoissa tapahtumissa tauti leviää helposti. Ei tässä pysty kyseenalaistamaan urheilupiireissä tehtyjä päätöksiä. Niiden mukaan on elettävä.

Huippu-urheilijalle, joka on vuosia odottanut pääsyä näyttämään kykynsä arvokisoissa, tapahtuman peruminen voi olla kova paikka, Asell huomauttaa.

– Oma tilanne vaikuttaa varmasti. Joku voi olla vain tyytyväinen, että sai vuoden lisäaikaa parantaa jotain ominaisuutta. Jollekin taas tämän kesän kisa olisi viimeinen mahdollisuus osallistua, koska ikä tulee vastaan.

Asell nostaa esille nyrkkeilijä Mira Potkosen, Suomen viimeisimmän mitalin tuojan kesäolympialaisesta, jonka piti otella tänä kesänä Tokion kisoissa. Kansainvälisen nyrkkeilyliiton yläikäraja on ollut 40 vuotta ja se tulee Potkoselle ennen ensi vuoden kisoja täyteen.

– Hän olisi varmasti mielellään kilpaillut tänä kesänä, kun on epävarmaa, onnistuuko se ensi vuonna. Se olisi todella ikävä pettymys, Asell harmittelee.

Asell haluaa profiloitua poliitikkona erityisesti koulutuksen ja liikunnallisen elämän puolestapuhujana. Pontimena lähteä viimeksi eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi oli juuri halu olla mukana avittamassa SDP:tä pääministeripuolueeksi, jotta se voi korjata edellisen hallituksen epäoikeudenmukaiset linjaukset. Koulutuksen perusrahoituksen alasajo kismitti erityisesti Asellia.

– Toisen asteen, ammatillisen koulutuksen leikkaukset, olivat varsinkin surullisia. Nyt on saatu käännettä, ja oppiminen, osaaminen ja sivistys ovat tässä hallituksessa aivan uudella tavalla tapetilla, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen toteaa.

Hyvinvoinnin edistäminen liikunnalla on Asellin lempilapsia. Hän onkin tyytyväinen, että on saanut näköalapaikan Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana suomalaiseen liikuntapolitiikkaan.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä Asell on myös arvioimassa, miltä Suomi ja muu maailma näyttää koronakriisin jälkeen – ja miten pitkälti sulkeutuneet yhteiskunnat saadaan taas nousuun. Hän pohtii, että kriisi voi synnyttää jotain posiitivista uuttakin esimerkiksi talousajattelussa.

SDP on noussut Suomen suosituimmaksi puolueeksi, ja Asell ei pahemmin ihmettele sitä.

– Kun tulee vakava paikka, ihmisten luottamus herää vastuullisiin puolueisiin. Populismille ei ole tilaa, kun on tosi kyseessä.

Asell kiittää erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) rauhallista ja luottamusta herättävää asennetta ja tiedotuslinjaa – kuten myös muiden puolueen ministereiden.

SDP on aina puolustanut julkista sektoria yhteiskunnan toimintojen pyörittäjänä.

– Veroilla rahoitetut palvelut on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden rahoitus pitää turvata. Nyt sen näkee erityisesti, kuinka tärkeä selkäranka nopeasti reagoivat julkiset palvelut ovat, Marko Asell muistuttaa.