Elo haluaa olla ihmisläheinen, inhmillinen ja kuunteleva pormestari. Ihmisten tapaaminen onkin työssä parasta ja hauskinta.

– Tykkään ihmisistä ja kuunnella heidän tarinoitaan. Minusta on tärkeää, että me huomioimme niitä tarinoita, kun teemme päätöksiä ja rakennamme tätä kaupunkia.

Elo toimi viime kaudella kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina. Pormestarin pöydälle tulevien asioiden kirjo on laajempi.

Turussa SDP:n vaalitulos oli historiallinen, kun kokoomuksen 30 vuotta kestänyt valtakausi päättyi. Elo arvioi, että tämän ihmeen taustalla vaikutti muun muassa yleispoliittinen tilanne sekä ihmisten luottamus puolueeseen ja sen politiikkaan.

SDP:lle merkityksellisenä asiana puoluevaltuuston puheenjohtajana toimiva Elo pitää sitä, että nyt puoluejohdossa on entistä vahvempi kuntapoliittinen edustus.

– Pystymme puolueena näkemään selkeämmin, mitä ihmisten lähellä tapahtuu ja miten valtakunnan politiikka vaikuttaa. Kaikki suomalaiset kuitenkin asuvat jossain kunnassa tai kaupungissa, jossa toteutetaan lähidemokratiaa ja -palveluita.

PORMESTARIMALLI on Turussa vielä uusi. Elo on kaupungin toinen pormestari sen jälkeen, kun malli otettiin käyttöön vuonna 2021. Hän arvioi, että malli lisää politiikan läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja tehokkuutta.

– Tässä pyritään viemään eteenpäin yhteistä poliittista tahtotilaa ja tämä näkyy jo kaikessa valmistelussa. Se lisää mahdollisuutta saada tehokkaammin aikaan sellaisia päätöksiä, jotka tukevat poliittista näkemystä.

Elon mukaan Turussa päättäjät halusivat, että pormestariohjelman taakse saadaan kaikki puolueet. Hän pitää tärkeänä, että puolueilla on yhteinen tilannekuva ja jaettu näkemys Turun kehittämisestä.

– Sanotaan, mitä sanotaan, niin Turussa on mielestäni hirveän hyvä poliittinen yhteistyö ja ilmapiiri. Tulemme tosi hyvin toimeen keskenämme ja meillä on avointa keskustelua siitä, mitkä ovat kullekin ryhmälle kynnyskysymyksiä ja tärkeitä asioita. Mielestäni meillä oli todella hyväntuuliset ja avoimet neuvottelut.

– TURUSSA ilona on tietenkin se, että kasvavaa kaupunkia on mukavampaa rakentaa kuin kuihtuvaa, Piia Elo kiteyttää kuulumiset.

Vaikka näkymät ovat paremmat moniin muihin paikkakuntiin verrattuna, on talous murhe myös kasvavassa kaupungissa. Turulla on investointivelkaa.

– Olemme aikaisempina vuosina investoineet selkeästi vähemmän kuin muut suuret kaupungit. Nyt ne investoinnit on tehtävä sekä ylläpitääksemme riittävää palvelurakennetta että vastataksemme elinvoiman, työllisyyden ja kaupunkirakentamisen haasteisiin.

Investointien ”ykkösydintä” on nyt koulujen ja päiväkotien rakentaminen, Elo sanoo. Sillä on tärkeä rooli myös Turun erään suuren ongelman ratkomisessa.

– Turku on Suomen eriytynein kaupunki. Asuinalueemme ovat eriytyneet toisistaan ja se johtaa myös ihmisten sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien eriytymiseen. Se on huolestuttavaa.

Sergregaatiota puretaan muun muassa monimuotoisemmalla rakentamisella. Alueiden vetovoimaa lisäävät myös hyvät ja toimivat palvelut, jotka auttavat kiinnittymään alueelle ja luomaan uusia asukkaita luokseen kutsuvaa yhteisöllisyyttä, Elo kuvailee.

Kouluja ja päiväkoteja rakentaessa täytyy kiinnittää huomiota myös siihen, mitä niiden seinien sisällä tapahtuu. Elo painottaa, että monikulttuurisessa kaupungissa on tärkeää edistää kielen oppimista, mutta myös yhteiskuntaan kiinnittymistä ja tulevaisuudenuskoa.

– Jos koetaan kiinnittymättömyyttä ja syrjäytymistä, ei osata oikein toimia yhteiskunnassa eikä ole tulevaisuudennäkymää, niin se on suuri huoli ja siihen meidän pitää pystyä puuttumaan.

Siksi Elo on myös huolissaan – jopa pöyristynyt – hallituksen leikkauksista kotoutumistoimintaan. Sisäisen turvallisuuden kannalta kotoutumisen edistäminen on ykköasia, hän muistuttaa.

HEIKKO työllisyystilanne on murheena Turussa. Te-palvelut siirtyivät kunnille vuodenvaihteessa, ja Turun työllisyysalue on Suomen suurin. Siihen kuuluu 23 kuntaa. Elon mukaan siinä on puolensa. Toisaalta palveluita tekemässä on isompi joukko, mutta toisaalta palvelut ovat hyvin erilaiset eri paikkakunnilla.

– Työllisyyspalveluiden rakentaminen osana kunnan palveluita on lähtenyt sinällään ihan hyvin käyntiin, mutta työllisyystilanne vaikeuttaa. Työttömien määrä on niin suuri ja palvelutarvetta on todella paljon.

Elo huomauttaa, että ihmisten asemaa ja mahdollisuuksia löytää itselleen uutta suuntaa vaikeuttavat esimerkiksi muutokset palkkatuessa ja sosiaaliturvan heikennykset.

– Kolmas kysymys tässä ovat tietynlaiset haasteet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden saatavuudessa. Siinä, mikä on ihmiselle oikea palvelu – onko se työllisyyspalvelua vai onko hänellä tarve jollekin muulle palvelulle.

Elon mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja kaupungin välinen yhteistyö on saatu toimimaan hyvin, mutta juuri esimerkiksi työikäisiä ihmisiä koskevissa asioissa oikean palvelun ääreen ohjaaminen vaatii vielä hiomista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tampereen ratikka ja Turun vaakuna ovat sulassa sovussa pormestarin huoneen sohvalla.

PORMESTARIN työhuoneen sohvalla on Tampereen ratikkaa esittävä tyyny. Elo sai sen valtuutetulta, jonka mielestä tämä pehmoratikka on aivan riittävä Turun tarpeisiin. Raitiotien rakentaminen jakaa mielipiteitä valtuustossa ja myös SDP:ssä. Elo itse kertoi vaalien alla kannattavansa sitä.

– Pormestariohjelmassa on sovittu, että Turkuun tehdään vahva joukkoliikennekäytävä. Päivitämme vanhan superbussiselvityksen ja sitten ensi keväänä pitäisi tehdä selvitysten perusteella päätöksiä, miten kaupungissa tuetaan sujuvaa arkea joukkoliikenteellä.

Elon mielestä Turku tarvitsee vahvan joukkoliikennevälineen, joka hoitaa riittävällä tehokkuudella ihmisten liikkumista ja vastaa myös muihin kysymyksiin. Hän huomauttaa, että kaupunkirakennetta tiivistämällä pysytään myös vähentämään segregaatiota.

Pormestariohjelmassa raitiotiestä todetaan myös se, että valtion rahoitusosuus pitää olla selvä.

– Ilman sitä emme voi investointia lähteä tekemään. Toivomme tietenkin, että kaikkia kaupunkeja kohdellaan yhtäläisesti niiden hankkeissa, Elo sanoo Tampereen ratikkaan viitaten.

Kasvavalle kaupungille toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Viiden korkeakoulun kaupunki, jossa on paljon osaavaa työvoimaa saatavilla, houkuttelee yrityksiä investoimaan. Niille olennaista ovat hyvät yhteydet länteen, mutta myös pääkaupunkiseudulle. Siksi Länsirata-hanke – siis Turun tunnin juna – on tärkeä edelleen.

– Luotettava junayhteys on todella tärkeä meille. Sitä kautta olemme osana Etelä-Suomen kasvukolmiota. Toki siinä korostuu myös mahdolliset jatkoyhteydet tulevaisuudessa – miten Suomi kiinnittyy koko Eurooppaan, Elo sanoo.

*
Turun lisäksi Tampere sai vaaleissa sosialidemokraattisen pormestarin, kun Ilmari Nurminen tarttui siellä johtoon. Kaupunkien välillä on tunnetusti kilpailua – enemmän tai vähemmän leikkimielisesti.

– Mielestäni on hyvä, että kaupungit vähän kilvoittelevat keskenään ja nostavat omaa, mutta aina toisinaan toisenkin häntää.

Yhteistyötä Elo kiittelee hyväksi, demaripormestarit ovat kohdanneet työkuvioissa jo usein.
– Meillä on yhteinen intressi Suomen pärjäämisestä, elinvoimasta ja ihmisten hyvinvoinnista. Molemmissa kaupungeissa ihmisten hyvinvointi korostuu ja uskon, että se on sitä sosialidemokratian voimaa, joka näkyy.

Tampereella parasta on Elon mielestä vesistöjen läheisyys. Vaikka Turku on merenrantakaupunki, on Tampereella rannoille lyhyempi matka.

– Mietin aina Tampereella, että olisivatpa koirat mukana, kun tästä olisi niin helppo mennä uimaan.