Potilasturvallisuuslaki hyväksytään näillä näkymin eduskunnassa maanantaina. Lain on määrä tulla voimaan tiistaina, jolloin Helsingissä on alkamassa kotihoitoa koskeva lakko. Potilasturvallisuuslakia voidaan soveltaa kotihoidon lakkoon vain siinä tapauksessa, että lakko uhkaa vakavasti kotihoidossa olevien ihmisten terveyttä tai henkeä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) mukaan aluehallintovirasto voi silloin keskeyttää lakon ja sen jälkeen velvoittaa osapuolia neuvottelemaan riittävästä suojelutyöstä.

– Sen takiakin tällä on kiire. Uskon, että eduskuntakäsittely etenee asianmukaisessa aikataulussa, Lohi totesi tiedotustilaisuudessa.

Potilasturvallisuuslaki on tehty Tehyn ja Superin edelleen kesken olevaa työriitaa silmällä pitäen. Se on päivätty olemaan voimassa tammikuun loppuun saakka.

– Haluan ilolla todeta, että hallituspuolueet olivat mietinnön sisällöstä yksimielisiä.

YKSITTÄISIIN TYÖNTEKIJÖIHIN kohdistuvat uhkasakot poistettiin käsittelyn aikana. Jäljelle jäävät palkansaajajärjestöihin kohdistuvat tuntuvat uhkasakot. Myös aluehallintovirastojen oikeutta siirtää tai keskeyttää lakkoja esitetään laissa rajattavaksi enintään neljään peräkkäiseen kertaan. Muutokset varmistivat hallituspuolueiden yksimielisyyden.

Hallituksen lakiesitykseen kaipasi ennen valiokuntakäsittelyä suurimpia muutoksia vasemmistoliitto. Merja Kyllönen (vas.) vakuutti sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotustilaisuudessa, että mietintö on tehty sellaisessa hengessä, että vasemmistoliiton ryhmä pystyy seisomaan sen takana.

– On toki selvää, että kaikki edustajat eivät tällä hetkellä ole pystyneet vielä mietintöön tutustumaan. Siinä suhteessa en pysty vastaamaan kuin omasta puolestani.

– Olen kyllä sitä mieltä, että varsinkin yksittäiseen henkilöön kohdistuvan sakkomenettelyn poistaminen ja avin toiminnan rajoittaminen ovat sen verran merkittäviä muutoksia näiden rajausten lisäksi, että kyllä pitäisi nyt kelvata, Kyllönen sanoi.

Pian tiedotustilaisuuden jälkeen kävi ilmi, ettei mietintö kelpaa kansanedustaja Anna Kontulalle (vas.). Kontula totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei hänellä ole oikeudellista vastuuta hyväksyä lakia.

– Minulla on vain poliittinen vastuu, enkä näe tässä tilanteessa lakia tarpeellisena, Kontula sanoi.

Oppositiopuolue kokoomus esitti työntekijälle maksettavan korvauksen kaksinkertaistamista tilanteissa, joissa aluehallintovirasto joutuu määräämään työntekijät suojelutyöhön. Mietintöön päätyi palkkion korottaminen 30 prosentilla.

LAKIIN ON rakennettu kolmiportaiset keinot, joilla se velvoittaa hoitajajärjestöjä pitämään huolen riittävästä suojelutyöstä. Ensimmäisellä tasolla laki velvoittaa järjestöt neuvottelemaan riittävästä suojelutyöstä.

– Jos ei tämä auta, sen jälkeen voidaan mennä työntekijän työskentelypaikkaan, työaikaan ja vuosilomiin liittyviin poikkeamiin. Kolmantena, jos ei sekään auta, voidaan työntekijät velvoittaa asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön, Lohi sanoi.

Aluehallintovirasto voi höystää määräyksiään tarvittaessa uhkasakoilla.

– Jos osana työtaistelua tehdään joukkoirtisanoutuminen, uhkasakko voidaan määrätä työntekijäjärjestölle. Ei työntekijälle.

Työntekijäjärjestö voisi lakiesityksen mukaan saada uhkasakon myös tilanteessa, jossa työntekijä kieltäytyy aluehallintoviraston hänelle määräämästä suojelutyöstä. Sakkojen suuruuteen potilasturvalaki ei ota kantaa, ne määritellään toisaalla lainsäädännössä.

– Silloin, kun puhutaan järjestöjen sakoista on selvää, että niiden tuleekin olla tuntuvia, että niillä olisi jotakin vaikutusta. Voidaan puhua miljoonien eurojen uhkasakoista, jotka tietenkin lankeavat maksuun siinä tilanteessa, jos määräyksiä ei noudateta, Lohi sanoi.