Näennäisen kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus ei ollut yksimielinen vaan sisältää palkansaajajärjestön eriäviä ja toisaalta työnantajajärjestöjen täydentäviä mielipiteitä. Palkansaajaosapuoli kokee tulleensa valmistelussa sivuutetuksi. Työnantajapuolta on sen sijaan kuunneltu herkällä korvalla.

Työministeriön valtiosihteerin Mika Nykäsen mukaan esitetty muutos on osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen laajempaa työmarkkinauudistusten kokonaisuutta. Tavoitteena on työllistämisen kynnyksen madaltaminen.

NYKÄSEN mukaan rekrytointi koetaan vaikean irtisanomisen vuoksi riskinä erityisesti pienissä yrityksissä, jotka edustavat suurinta osaa suomalaisesta yrityskentästä.

– Tämäkään uudistus ei ole revoluutio vaan evoluutio, Nykänen totesi lakiluonnosta esittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Nykänen vakuutti, että raskaana olevien työntekijöiden turvasta huolehditaan jatkossakin. Hän totesi, etteivät muutkaan syrjivät tai mielivaltaiset syyt kelpaisi edelleenkään irtisanomisen perusteiksi.

LAIN tavoittena ei Nykäsen mukaan ole kannustaa yrityksiä irtisanomaan työntekijöitään vaan palkkaamaan rohkeammin.

– Ei luoda järjestelmää, jossa voidaan irtisanoa mielivaltaisesti, vaan alennetaan kynnystä tilanteissa, joissa se on perusteltua.

Julkisuudessa on tiedetty jo pidempään, että hallitus haluaa irtisanomista käsittelevästä työsopimuslain pykälästä pois sanan painava. Kun irtisanominen on nykyisin mahdollista asiallisesta ja painavasta syytä, jatkossa pelkkä asiallinen syy riittäisi.

MUUTOKSEN merkitystä on vaikea täsmällisesti hahmottaa, koska painavalle ja asialliselle syylle ei hallitusneuvos Nico Steinerin mukaan ole yksiselitteisiä määritelmiä.

– Keskeistä on kokonaisarviointi yksittäistapauksissa, Steiner sanoi tiedotustilaisuudessa.

Voimassa olevan lain mukaan irtisanomisperusteet ovat asiallisia ja painavia, kun työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita on vakavasti rikottu.

Painavuuden myötä pykälästä poistuvat myös sanat olennainen ja vakava. Riittäisi, että velvoitteita on rikottu. Lain muuttumisen myötä vanhenisi myös osa oikeustapauksista, joihin irtisanomisperusteita on tähän saakka peilattu.

ENNEN irtisanomista vaadittavista varoituksista, jotka annetaan nykylain mukaan aivan vakavimpia tilanteita lukuunottamatta, pidettäisiin kiinni jatkossakin. Tosin tähänkin esitetään lievennyksiä.

Suoraan irtisanominen olisi jatkossa mahdollista, “jos työntekijän olisi pitänyt ilman varoitustakin ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus”.

Ilman varoitusta voisi irtisanoa myös silloin, jos työntekijä on saanut aiemmin varoituksen eri aiheesta, mutta niin, että toiminta on osoittanut samanlaista moitittavuutta ja välinpitämättömyyttä kuin vanha laiminlyönti.

Myös työntekijän uudelleensijoittamisvelvollisuudesta tehdään työnantajille helpompaa. Jatkossa velvollisuus koskisi vain työntekijöitä, joiden työntekoedellytykset ovat alentuneet.

SAK:N juristin Katariina Sahlbergin mukaan kaikki mainitut muutokset ovat omiaan heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa. Sahlberg luonnehtii esitystä SAK:n tiedotteessa erittäin sekavaksi ja hämmentäväksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sanoo poliittisen ohjauksen olleen lain valmistelussa voimakasta.

– Valmistelua laajennettiin myös muihin työntekijän oikeusturvan kannalta olennaisiin lainkohtiin. Tämä poikkeaa toimeksiannosta, joka alun perin koski vain painava syy -edellytyksen poistamista, STTK:n neuvottelija, juristi Inka Douglas sanoo järjestön tiedotteessa.

Jatkossa henkilöperusteista irtisanomista koskevassa säännöksessä todettaisiin irtisanomisen perusteena muun muassa työntekijän puutteellinen työsuoritus, jonka sisältö on STTK:n mukaan tulkinnanvarainen.

– Kokonaisuutena kyseessä on merkittävä työntekijän työsuhdeturvan heikennys, kun otetaan huomioon myös muut vireillä olevat työntekijän oikeuksia heikentävät lainsäädäntöhankkeet, Douglas toteaa.

ISOT palkansaajajärjestöt kuten Teollisuusliitto pyrkivät ennakoimaan lakimuutoksen työehtosopimuksissaan. Teollisuusliitto kirjautti teknologiateollisuuden kanssa solmittuun työehtosopimukseensa valmiiksi irtisanomisperusteiden painavuuden, kun sanaa ollaan lainsäädännöstä poistamassa.

Nico Steinerin mukaan lakimuutoksella ei yritetä suitsia sopimisen vapautta.

– Toimialat voivat itse ratkoa tämän tyyppisiä kysymyksiä ja sopia niistä. Lainsäädäntö tehdään pitkällä aikajänteellä.

TYÖSOPIMUSLAKIIN ja merisopimuslakiin kaavailtu muutos koskisi ainakin ensi vaiheessa enimmäkseen järjestäytymätöntä kenttää.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan irtisanomisten helpottamiselle ei voida laskea erityisiä työllisyysvaikutuksia, koska asiasta ei ole tutkimustietoa.

Hallituksen tavoitteena on saada laki voimaan ensi vuoden alusta.