Presidentti Halonen: Ehkä Clintonit olisivat olleet onnellisempia, jos olisivat jakaneet heti roolit toisin päin

Kuva: Kari Hulkko

Presidentti Tarja Halonen kehottaa politiikassa toimivia naisia tarttumaan toinen toistensa ehdotuksiin ja tekemään niitä näkyviksi. Toisaalta hän näkee, että naisilla on jo sisaruutta aika paljon ja he tukevat toinen toisiaan.

Miehistä Halonen totesi, että heidät pitää saada sillä tavalla mukaan, että he uskovat, ettei heidän maskuliinisuutensa katoa, jos he kannattavat naisia.

Nainen ja ääni – Miina Sillanpää 150 vuotta -seminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa keskusteltiin tänään naisten asemasta ja tavasta vaikuttaa politiikassa. Presidentti Halonen oli yksi tilaisuuden haastatelluista ja keskustelijoista.

Halonen palasi myös omaan presidenttikauteensa, jonka aikana hän havaitsi naiseuden ja vasemmistolaisuuden olevan yhdistelmä, joka herättää kommentteja.

– Jostain syystä työläisluokan naisissa on jotain epäilyttävää moraalin suhteen, Halonen totesi ja muisteli muun muassa, miten häntä haukuttiin huonoksi äidiksi ja väitettiin jopa että hänen ja Pentti Arajärven suhde olisi ”feikkiä”.

Kun olet 72, olet oikein sopiva.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) pohti, miten naista ei politiikassa oikein koskaan pidetä oikean ikäisenä.

– Silloin kun on nuori, sanotaan, että sinulla ei ole vielä kokemusta. Kun on ruuhkavuodet, ei saa riittävästi apua tai ajatellaan, että ei se ehdi mitään tekemään, kun sillä on ne pienet lapset. Sitten kun on taas tämmöinen jo vähän vanhempi niin sitten ajatellaan, että se on jo vähän liian vanha, hän sanoi.

– Sitten kun sinä olet 72, sinä olet oikein sopiva, et ole kenenkään tiellä, presidentti Halonen heitti ja sai seminaariyleisön jälleen nauramaan.

– Sitä jossain vaiheessa tajuaa, että sitä kritiikkiä tulee joka tapauksessa eikä kannata sen takia ainakaan pitää suutaan kiinni…Pitää rohkeasti vain puhua ja rohkaista muitakin naisia puhumaan, Alanko-Kahiluoto jatkoi.

Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala halusi tässä vaiheessa muistuttaa tasa-arvomielessä kokoomuksen ex-puheenjohtajan, polvihousuissakin esiintyneen Alexander Stubbin mediakohtelusta.

– Jos ihminen on vähän erilainen, mies tai nainen ja konsensus-Suomessa, ja käyttäytyy poikkeavasti, niin kyllä se saa huomiota.

– Kyllä minä väitän niin, että nainen ei pysty olemaan riittävän tavallinen, ettei se ärsyttäisi ulkomuodollaan. Nimimerkki kokemusta on. Vaikka kuinka yrittää. Otin varmuuden vuokse päälleni vanhan presidenttiaikaisen puvun, että näyttäisin arvokkaalta, presidentti Halonen lohkaisi.

Hän pohdiskeli myös poliittojen vaikutusmahdollisuuksia eri maissa.

Hillary Clintonista Halonen sanaili, että tämän olisi pitänyt mennä heti alkuun itse politiikkaan ja sanoa miehelleen, että kyllä mies selviää presidentin puolisona.

– Hän (Hillary Clinton) ensin tuuppasi miestään ja hoiti sitä ja he olisivat ehkä olleet onnellisempia, jos olisivat heti jakaneet roolit toisin päin, rempseästi esiintynyt Halonen jatkoi.

Asia, jota en olisi voinut koskaan kuvitella.

Outi Alanko-Kahiluoto toi terveisiä eilisestä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kokouksesta, jossa yliopiston tasa-arvotutkijat todistivat, että parin viime vuoden aikana tasa-arvossa on otettu Suomessa takapakkia.

– Se on asia jota itse en olisi voinut koskaan kuvitella, että tulen oman elämäni aikana todistamaan. Sitä on tottunut pitämään selvänä asiana, että tasa-arvo menee eteenpäin.

Alanko-Kahiluodon mukaan lainsäädäntöön tarvitaan sitovammat kirjaukset sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä lakeja säädettäessä ja budjettia tehtäessä.

– Jos arviointia ei ole pakko tehdä, sitä ei sitten vaan tehdä. Esimerkiksi tällä hetkellä istuva hallitus tekee sukupuolivaikutusten arviointeja, mutta he säätävät ensin lait ja päättävät budjetit ja tekevät arvioinnit vasta sen jälkeen. Eihän se silloin enää auta.

Seminaarin aikana äänessä olivat useat politiikan vaikuttajat. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin muistutti, että lasikatot ovat vielä olemassa politiikassa ja ne pitää murtaa kerta toisensa jälkeen, ennen kuin ne menevät lopullisesti säpäleiksi.

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomessa naiset tekevät työtä yli puoluerajojen, mitä ei tapahdu samassa mitassa muualla Euroopassa.

– Tästä pitää pitää kiinni.

Ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että naisille voi todistetusti käydä myös hyvin suomalaisessa politiikassa. On inspiroivia esimerkkejä presidentiksi asti.

Toisaalta nämä tarinat ovat Anderssonin mukaan pikemmin poikkeuksia kuin sääntöjä. Naisilla ei ole samanlaisia tukiverkostoja politiikassa kuin miehillä ja Anderssonin mukaan politiikan sisäpiirin verkostot koostuvat Suomessa yhä lähes kokonaan miehistä.

– Sukupuolen lisäksi moni muu tekijä vaikuttaa. Minun ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta. Jos eduskuntaa tarkastelee, ei ole kuin yksi maahanmuuttajataustainen nainen… On muitakin asioita, jotka vaikuttavat etenemismahdollisuuksiin, Andersson muistutti.

Hän kertoi myös, että vasemmistoliiton sisällä on käyty keskustelua siitä, että yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos on tehnyt miehille vaikeaksi menestyä puolueen listalla. Kun esillä on paljon vaikkapa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, miehiä voi olla vaikea saada näkymään puolueen viestinnässä ja politiikassa.

Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä ja 110 vuotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden voimaan tulosta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Seminaari juhlisti lokakuun 1. päivää (lauantai), joka on demokraattisten oikeuksien voimaantulopäivä.

Miina Sillanpää syntyi 4.6.1866. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista, jotka valittiin vuoden 1907 vaaleissa Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sillanpää oli 1920-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri. Poliittisen uransa lisäksi Sillanpää vaikutti laajasti sosialidemokraattisissa järjestöissä ja oli muun muassa perustamassa ensikotitoimintaa.

Keskustelua aiheesta

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

Kuva: Kari Hulkko

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä kansalaisaloitetta Malmin lentokentästä ei pitäisi hyväksyä.

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Kuva: Lehtikuva
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) saanee luottamuslauseen.

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.