Presidentti Halonen: Ehkä Clintonit olisivat olleet onnellisempia, jos olisivat jakaneet heti roolit toisin päin

Kuva: Kari Hulkko

Presidentti Tarja Halonen kehottaa politiikassa toimivia naisia tarttumaan toinen toistensa ehdotuksiin ja tekemään niitä näkyviksi. Toisaalta hän näkee, että naisilla on jo sisaruutta aika paljon ja he tukevat toinen toisiaan.

Miehistä Halonen totesi, että heidät pitää saada sillä tavalla mukaan, että he uskovat, ettei heidän maskuliinisuutensa katoa, jos he kannattavat naisia.

Nainen ja ääni – Miina Sillanpää 150 vuotta -seminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa keskusteltiin tänään naisten asemasta ja tavasta vaikuttaa politiikassa. Presidentti Halonen oli yksi tilaisuuden haastatelluista ja keskustelijoista.

Halonen palasi myös omaan presidenttikauteensa, jonka aikana hän havaitsi naiseuden ja vasemmistolaisuuden olevan yhdistelmä, joka herättää kommentteja.

– Jostain syystä työläisluokan naisissa on jotain epäilyttävää moraalin suhteen, Halonen totesi ja muisteli muun muassa, miten häntä haukuttiin huonoksi äidiksi ja väitettiin jopa että hänen ja Pentti Arajärven suhde olisi ”feikkiä”.

Kun olet 72, olet oikein sopiva.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) pohti, miten naista ei politiikassa oikein koskaan pidetä oikean ikäisenä.

– Silloin kun on nuori, sanotaan, että sinulla ei ole vielä kokemusta. Kun on ruuhkavuodet, ei saa riittävästi apua tai ajatellaan, että ei se ehdi mitään tekemään, kun sillä on ne pienet lapset. Sitten kun on taas tämmöinen jo vähän vanhempi niin sitten ajatellaan, että se on jo vähän liian vanha, hän sanoi.

– Sitten kun sinä olet 72, sinä olet oikein sopiva, et ole kenenkään tiellä, presidentti Halonen heitti ja sai seminaariyleisön jälleen nauramaan.

– Sitä jossain vaiheessa tajuaa, että sitä kritiikkiä tulee joka tapauksessa eikä kannata sen takia ainakaan pitää suutaan kiinni…Pitää rohkeasti vain puhua ja rohkaista muitakin naisia puhumaan, Alanko-Kahiluoto jatkoi.

Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala halusi tässä vaiheessa muistuttaa tasa-arvomielessä kokoomuksen ex-puheenjohtajan, polvihousuissakin esiintyneen Alexander Stubbin mediakohtelusta.

– Jos ihminen on vähän erilainen, mies tai nainen ja konsensus-Suomessa, ja käyttäytyy poikkeavasti, niin kyllä se saa huomiota.

– Kyllä minä väitän niin, että nainen ei pysty olemaan riittävän tavallinen, ettei se ärsyttäisi ulkomuodollaan. Nimimerkki kokemusta on. Vaikka kuinka yrittää. Otin varmuuden vuokse päälleni vanhan presidenttiaikaisen puvun, että näyttäisin arvokkaalta, presidentti Halonen lohkaisi.

Hän pohdiskeli myös poliittojen vaikutusmahdollisuuksia eri maissa.

Hillary Clintonista Halonen sanaili, että tämän olisi pitänyt mennä heti alkuun itse politiikkaan ja sanoa miehelleen, että kyllä mies selviää presidentin puolisona.

– Hän (Hillary Clinton) ensin tuuppasi miestään ja hoiti sitä ja he olisivat ehkä olleet onnellisempia, jos olisivat heti jakaneet roolit toisin päin, rempseästi esiintynyt Halonen jatkoi.

Asia, jota en olisi voinut koskaan kuvitella.

Outi Alanko-Kahiluoto toi terveisiä eilisestä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kokouksesta, jossa yliopiston tasa-arvotutkijat todistivat, että parin viime vuoden aikana tasa-arvossa on otettu Suomessa takapakkia.

– Se on asia jota itse en olisi voinut koskaan kuvitella, että tulen oman elämäni aikana todistamaan. Sitä on tottunut pitämään selvänä asiana, että tasa-arvo menee eteenpäin.

Alanko-Kahiluodon mukaan lainsäädäntöön tarvitaan sitovammat kirjaukset sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä lakeja säädettäessä ja budjettia tehtäessä.

– Jos arviointia ei ole pakko tehdä, sitä ei sitten vaan tehdä. Esimerkiksi tällä hetkellä istuva hallitus tekee sukupuolivaikutusten arviointeja, mutta he säätävät ensin lait ja päättävät budjetit ja tekevät arvioinnit vasta sen jälkeen. Eihän se silloin enää auta.

Seminaarin aikana äänessä olivat useat politiikan vaikuttajat. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin muistutti, että lasikatot ovat vielä olemassa politiikassa ja ne pitää murtaa kerta toisensa jälkeen, ennen kuin ne menevät lopullisesti säpäleiksi.

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomessa naiset tekevät työtä yli puoluerajojen, mitä ei tapahdu samassa mitassa muualla Euroopassa.

– Tästä pitää pitää kiinni.

Ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että naisille voi todistetusti käydä myös hyvin suomalaisessa politiikassa. On inspiroivia esimerkkejä presidentiksi asti.

Toisaalta nämä tarinat ovat Anderssonin mukaan pikemmin poikkeuksia kuin sääntöjä. Naisilla ei ole samanlaisia tukiverkostoja politiikassa kuin miehillä ja Anderssonin mukaan politiikan sisäpiirin verkostot koostuvat Suomessa yhä lähes kokonaan miehistä.

– Sukupuolen lisäksi moni muu tekijä vaikuttaa. Minun ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta. Jos eduskuntaa tarkastelee, ei ole kuin yksi maahanmuuttajataustainen nainen… On muitakin asioita, jotka vaikuttavat etenemismahdollisuuksiin, Andersson muistutti.

Hän kertoi myös, että vasemmistoliiton sisällä on käyty keskustelua siitä, että yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos on tehnyt miehille vaikeaksi menestyä puolueen listalla. Kun esillä on paljon vaikkapa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, miehiä voi olla vaikea saada näkymään puolueen viestinnässä ja politiikassa.

Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä ja 110 vuotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden voimaan tulosta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Seminaari juhlisti lokakuun 1. päivää (lauantai), joka on demokraattisten oikeuksien voimaantulopäivä.

Miina Sillanpää syntyi 4.6.1866. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista, jotka valittiin vuoden 1907 vaaleissa Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sillanpää oli 1920-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri. Poliittisen uransa lisäksi Sillanpää vaikutti laajasti sosialidemokraattisissa järjestöissä ja oli muun muassa perustamassa ensikotitoimintaa.

Keskustelua aiheesta

Oppositiolta yhteinen välikysymys raideliikenteestä: ”Eduskunta ei ole saanut riittävästi vastauksia”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät jättävät keskiviikkona yhteisen välikysymyksen raideliikenteestä ja valtion omistajaohjauspolitiikasta.

Mukana ovat kaikki eduskuntaryhmät eli SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Eduskunnassa käytiin tänään läpi liikenne-ja viestintäasioita osana eduskunnan budjettikäsittelyä. Opposition mielestä ”valitettavasti tämänkään keskustelun aikana eduskunta ei saanut riittäviä vastauksia liittyen Suomen raideliikenteen tulevaisuuteen sekä hallituksen VR:n kohdalla harjoittamaan omistajaohjaukseen”.

– Tämä jokaiseen suomalaiseen vaikuttava asia on käytävä eduskunnassa avoimesti läpi, oppositiopuolueet perustelevat välikysymystä.

 

Suomella hyvät saumat YK:n teknologialaboratorioon – ”Asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ja YK:n neuvottelut teknologia- ja innovaatiolaboratorion saamiseksi Espooseen ovat hyvin pitkällä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) (kuvassa) kertoo.

Mykkäsen mukaan teknologia- ja innovaatiolaboratorion saaminen Suomeen voisi tarjota suomalaisyrityksille hyvän kanavan innovaatioiden saamiseksi mukaan YK:n – esimerkiksi Unicefin ja Unescon – hankkeisiin.

Asia nousi esille eduskunnassa ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun yhteydessä, kun keskustelussa oli ulkoministeriön budjetti.

– Neuvottelimme asiasta viime viikolla YK:n hallinnosta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa. Voi sanoa, että asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä, Mykkänen sanoi eduskunnalle.

Hallitus on varautunut teknologia- ja innovaatiolaboratorion perustamiseen 2,5 miljoonan euron määrärahalla.

Mykkäsen mukaan laboratorion perustaminen YK:ssa on juridisesti erittäin monimutkainen prosessi, mutta hanke pyritään saamaan päätökseen tänä syksynä.

Espoon Otaniemessä toimiva laboratorio työllistäisi Mykkäsen mukaan ensi alkuun noin 10–20 henkeä. Se olisi yksi neljästä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriosta eri puolilla maailmaa. Muut laboratoriot olisivat Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Pohjois-Amerikan laboratorio toimisi Kalifornian Piilaaksossa.

Laboratorion painopistealoina olisivat koulutusosaaminen, terveysala, kiertotalous, cleantech eli ympäristön kannalta puhdas teknologia sekä rauhanvälityksen mekanismit. Mykkäsen mukaan Suomella on kaikilla näillä aloilla vahvaa osaamista.

YK:n käytäntöjen mukaisesti Suomi rahoittaisi laboratorion toimintaa sen alkuvaiheessa, minkä jälkeen rahoituksesta vastaisi YK.

Mykkäsen mukaan laboratoriolla voi olla suomalaisyrityksille suurikin merkitys.

– Esimerkiksi Tanskassa sijaitsee YK:n hankintakeskus, jonka ansiosta YK:n hankinnat tanskalaisyrityksiltä ovat noin 50-kertaisia suomalaisyrityksiin verrattuna, Mykkänen sanoi STT:lle.

Keskustelua aiheesta

Miksi työ ja työntekijä eivät kohtaa? – Ihalaiselta avaus ongelman ratkaisemiseksi

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Suomen työmarkkinoiden suuri ongelma on se, että työ ja työntekijä eivät löydä toisiaan. Eduskunnan talousvaliokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Lauri Ihalainen varoittaa, että ”kohtaanto-ongelma” voi pahimmillaan muodostua kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi.

Syitä ongelmaan on Ihalaisen mukaan monia. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita.

– Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista, Ihalainen listaa.

Ihalaisella on uusi avaus, jolla ongelmaan voisi puuttua. Hänen mielestään nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi etsiä toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Ihalainen ottaisi työryhmään työmarkkinajärjestöjen lisäksi edustuksen keskeisistä ministeriöistä ja kuntaliitosta tai kunnista.

– Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin ne voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan.

Ihalaisen mielestä keskeistä olisi kääntää negatiivinen rakennemuutos positiiviseksi mahdollisuudeksi. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ja perheiden elämäntilanne on otettava paremmin huomioon.

Hän korostaa, että työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan myös mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen.

Ihalainen kaipaa lisäksi kuntarajat ylittäviä tavoitteita ää elinkeino-, investointi- ja koulutuspolitiikassa.

– Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on kova yhtäaikainen haaste purettavaksi, hän perustelee.

Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ex-työministeri on huolissaan myös siitä, kuinka Suomen viennin kasvu kestää. Hän toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa erityisesti korkean teknologian viennin kasvun turvaamiseksi.

– Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt vauhdittaa jykevämmällä otteella erityisesti vientivetoista talouskasvua, investointeja ja työllistämistä.

Hän pelkää, että ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ihalainen korostaa, että suomalaisten yritysten pitää uudistua.

– Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja. Vain näin ne menestyvät koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Hän huomauttaa, että TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena.

– Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja nostanut budjetissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Ihalaisen mukaan sama linja jatkuu.

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittava kärkihanke. Sen kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna.

– Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Ihalainen painottaa, että Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaaksi. Se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa.

 

Suomen helppo vastata komission vetoomukseen: Pakolaisia tulee kiintiön verran eli 750

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komission uusi ehdotus kiintiöpakolaisten ottamisesta on saamassa Suomelta myötämielisen vastaanoton.

Komission odotetaan vetoavan keskiviikkona jäsenmaihin, jotta nämä ottaisivat pakolaisia osana YK-vetoista ohjelmaa. Ohjelmassa on tarkoitus sijoittaa EU-maihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat jo saaneet pakolaisaseman eli tarvitsevat kansainvälistä suojelua.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio kertoo, että Suomi on luvannut komissiolle ottaa ohjelman kautta 750 pakolaista eli vuotuisen pakolaiskiintiön verran.

– Meidän osaltamme vastaaminen oli helppoa, koska meillä on vuotuinen kiintiö, Vuorio sanoo.

Suomi olisi hänen mukaansa ottamassa ensi vuonna 530 syyrialaista, 120 kongolaista sekä 100 erityistä apua tarvitsevaa ihmistä Pohjois-Afrikasta. Kohdennus olisi Vuorion mukaan ollut todennäköisesti sama myös ilman EU:n ehdotusta.

Sisäministeriössä arvioidaan, että komissio tyytyy Suomen lupaukseen. Hallitus olisi näin selviytymässä ainakin tältä osin kuivin jaloin EU:n maahanmuuttosuunnitelmista.

Korvaus on iso, mutta kiintiötä ei nyt saatu nostettua.

Sisäministeriön Vuorio kuitenkin harmittelee, että hallitus ei suostunut ministeriön ehdotukseen nostaa pakolaiskiintiötä.

Keskustelu Suomen pakolaiskiintiöstä on käynyt viime aikoina tiiviinä. Sisäministeriö esitti alkusyksyn budjettineuvotteluissa, että kiintiö nostettaisiin takaisin 1 050:een, mutta hallitus päätti pitää määrän ennallaan.

Vuorio muistuttaa, että Suomi saa jokaista pakolaisena tullutta ihmistä kohti 10 000 euroa EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta. Normaalisti summa on 6 000 euroa.

– Korvaus on iso, mutta kiintiötä ei nyt saatu nostettua, Vuorio toteaa.

Pakolaisohjelmat ovat vastaus tarpeeseen luoda turvallisia reittejä Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Maahanmuuttoa yritetään saada hallintaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi antautua salakuljettajien armoille.

EU-maiden solidaarisuutta on kahden viime vuoden aikana mitattu myös turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyllä, joka tuli tiensä päähän tiistaina.

Tulokset eivät ole häävejä, mutta EU-komissio pitää ohjelmaa silti onnistuneena. Italiasta ja Kreikasta on sijoitettu 29 144 ihmistä, vaikka koko ohjelman puitteissa on ollut tarkoitus siirtää 160 000 ihmistä.

Ongelmana on ollut, ettei Italiaan ja Kreikkaan ole tullut riittävästi siirto-ohjelmaan hyväksyttäviä ihmisiä. Ohjelmaan pääsivät vain niiden maiden kansalaiset, joista yli 75 prosenttia on saanut yleisesti turvapaikan. Eniten ohjelmaan otettiin syyrialaisia ja eritrealaisia.

Suomi vastasi EU:n pyyntöön heti ohjelman alussa ja on ottanut lähes lupaamansa määrän, noin 2 000 ihmistä.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Suomi ei lähde opastamaan” – Soini vastasi Arhinmäelle ja Huhtasaarelle

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomi ei puutu millään lailla itsenäisyyttä havittelevan Katalonian tilanteeseen, sanoo ulkoministeri Timo Soini (sin.) (kuvassa). Sama pätee Soinin mukaan myös esimerkiksi Skotlannin esittämiin itsenäisyysajatuksiin.

– Jokainen maa itsenäisesti päättää näistä asioista. Suomi ei niihin lähde opastamaan, Soini sanoi eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa, missä keskustelun kohteena oli ulkoministeriön budjetti.

Suomen suhtautumisesta Kataloniaan kysyivät kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.) ja Laura Huhtasaari (ps.).

Arhinmäki kysyi Soinilta myös Suomen suhtautumisesta Irakin kurdien maanantaina järjestämään kansanäänestykseen itsenäisyydestä.

Myös Kataloniaan on ensi sunnuntaiksi kaavailtu kansanäänestystä itsenäisyydestä, mutta Espanjan keskushallinto on yrittänyt estää äänestyksen järjestämisen.

Arhinmäki muistutti, että Soini on useasti urallaan painottanut, että ”kyllä kansa tietää”.

– Mikä on Suomen näkemys näistä kansanäänestyksistä? Pitääkö kansan tahtoa kunnioittaa, Arhinmäki kysyi.

Huhtasaari kysyi, tukeeko Suomi Katalonian itsenäistymispyrkimyksiä.

– Hyvin harva kansakunta olisi koskaan itsenäistynyt, jos se olisi ollut kiinni isäntämaan haluista. Itsenäisyysprosessissa tarvitaan tukea myös muilta mailta, Huhtasaari muistutti.