Niinistön kommentit liityvät maanantaina julkaistuun kirjaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra, jonka ovat kirjoittaneet toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi. Kirjan jälkeen julkisuudessa on keskusteltu voimakkasti presidentti Niinistön valtaoikeuksista ja niiden mahdollisista ylittymisistä.

Tuoreessa kirjassa esitetään lähteisiin vedoten esimerkiksi, että Niinistö kutsui työmarkkinaosapuolet salaisesti Mäntyniemeen aamupalalle joulukuussa 2015 ja käytti omaa arvovaltaansa edistääkseen kiky-sopimuksen syntymistä.

– Presidentti todennäköisesti itse sanoo, että sopimus tulisi tehdä ”Suomen edun nimissä”. Mutta kyllä voi sanoa presidentin patistaneen sen puolesta, että työntekijöiden palkkoja ja työvoimakustannuksia leikataan, Nurmi arvioi Demokraatille kirjaansa pohjaten.

Niinistön järjestämä tapaaminen on nostanut esiin kysymyksen, astuiko presidentti oman toimivaltansa ulkopuolelle. Perustuslaissa on määritelty, että presidentillä ei ole valtaa sisäpolitiikassa, johon talouspolitiikka vahvasti kuuluu. Kiky-sopimus oli puolestaan syksyllä 2015 yksi keskeisimmistä talous- ja sisäpoliitisista kysymyksistä.

Lisäksi kirjassa esitetään, että presidentti Niinistö usutti energiayhtiö Fortumin osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Kirjan mukaan Fortum oli pitkään haluton sijoittamaan venäläisen Rosatomin Suomeen kaavailemaan Ydinvoimalaan, mutta taipui Niinistön kaskettyä.

“Ulkopolitiikan päätöksentekoa tuntevat kertovat, että presidentti Niinistö teki pääministeri [Juha] Sipilälle (kesk.) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fortum ei olisi pelastanut hanketta. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä”, kirjassa kerrotaan.

Niinistö vastaa Tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa tekstissään edellä esitettyihin kahteen väitteeseen kirjan esittämiin väitteisiin.

– Kummankaan kirjan tekoon en ole osallistunut enkä niihin myötävaikuttanut. Näin ollen on selvää, että niissä esiintyy suurempia tai pienempiä asiavirheitä ja erheellisiä tulkintoja. Niitä kaikkia on mahdotonta ja tarpeetontakin lähteä julkisesti kommentoimaan, Niinistö kirjoittaa.

– Katson kuitenkin aiheelliseksi oikaista Into Kustannuksen julkaiseman kirjan pohjalta julkisuuteen laajasti levinnyttä kahta väitettä.

Niinistön mukaan väite, että hän olisi osallistunut Fortumin osallistumiseen Pyhäjoen ydinvoimalaan, on “käsittämätön”.

– Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen, hän kirjoittaa.

Hän huomauttaa, miten asiaa puitiin jo tuoreeltaan vuonna 2015, jolloin hallitusta moitittiin sekaantumiseta.

– Elokuussa 2015 silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) vastasi Vasemmistoliiton kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen seuraavasti: ”Hallitus ei ole painostanut Fortum Oyj:tä lähtemään mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Valtioneuvoston jäsenet ja Fortum Oyj:n johto ovat käyneet tästä ajankohtaisesta hankkeesta informoivaa keskustelua”, Niinistö kirjoittaa ja siteeraa.

Kiky-sopimuksen tiimoilta järjestetyn työmarkkinatapaamisen osalta Presidentti kertoo, ettei tapaamisen aikoihin hänen päällimmäisenä huolena ollut niinkään itse kiky-sopimus vaan työmarkkinakentällä vallinnut “riitainen tunnelma”.

– Syksyllä 2015 levisi tunnelma, jossa alettiin huolestuttavasti jo puhua seuraavan kevään lakoista. Sain yhteydenoton molemmilta osapuolilta. He toivoivat yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämistä, Niinistö kirjoittaa.

– Puhuin asiasta pääministerin kanssa ja hänen myönteisen kantansa myötä kutsuin osapuolet Mäntyniemeen, hän toteaa.

Niinistö myös kiistää tapaamisen olleen salainen, vaikkei tapaaminen ole ennen tätä viikkoa noussut julkisuuteen.

– Salaamista siinä ei kuitenkaan ollut. Toin tilaisuudessa kertomani viestin julki muutamaa viikkoa myöhemmin, hän kertoo.

Niinistön mukaan hän suuntasi vuoden 2016 uudenvuodenpuheessaan sanansa suoraan työmarkkinaosapuolille todetessaan, että ”on hyvä, että työmarkkinoiden keskusteluyhteys on edelleen auki. Kannustan teitä löytämään sovintoa. Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.”

– Otin puheessa myös suoraan kantaa käynnissä olleeseen talouskeskusteluun: ”Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti, siis työpaikkojen turvaamiseen.” Puheeni ei tuolloin herättänyt ainuttakaan moitetta sisäpolitiikkaan puuttumisesta.