Hän luovutti keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiudesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistö ehdottaa muun muassa EU-komission alaista kriisikeskusta ja halukkaille lisää arkaluontoisten tietojen vaihtamista.

– EU:n pitäisi ryhtyä valmistautumaan yhä paremmin tuleviin kriiseihin esimerkiksi kehittämällä riskiarviointiaan, Niinistö katsoo.

Raportti pyrkii purkamaan keinoja sekä siviili- että puolustusvalmiuden vahvistamiseksi. Vähintään 20 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista pitäisi sen mukaan liittyä EU:n turvallisuus- ja kriisivalmiustoimintaan.

NIINISTÖN raportti peräänkuuluttaa muun muassa taloudellista valmistautumista, yhteistyön tiivistämistä kumppanimaiden kanssa sekä koko EU:n kattavaa kriisinhallintajärjestelmää, joilla kriisiskenaarioita voi hallita.

Työkaluksi Niinistö esittää muun muassa EU-tasoista lakia, jossa määriteltäisiin yhdenmukaiset standardit ja mitattavat tavoitteet valmiudelle. EU-komission alla puolestaan pitäisi olla kriisikeskus, jonka tehtäviä olisivat tilannetietoisuuden ylläpitäminen ja monialainen koordinointi.

Halukkaat jäsenmaat voisivat raportin mukaan myös vahvistaa arkaluonteisen tiedon jakamista esimerkiksi kyberalueelta.

Aiemman raporttiluonnoksen käsiinsä saanut uutistoimisto Bloomberg kysyi Niinistöltä, miksi lopullisesta versiosta oli kadonnut aiempi yksityiskohtainen kuvaus EU:n tiedusteluelimestä.

Niinistö ei aivan suoraan vastannut tähän kysymykseen, mutta kuvaili halukkuuden tietojenvaihtoon riippuvan jäsenmaista. Von der Leyen puolestaan viittasi suljettujen ovien takana käytyyn keskusteluun, jonka mukaan Niinistö olisi halunnut nojata ennen kaikkea jo olemassa oleviin rakenteisiin.

RAPORTIN lopullisessa versiossa kehotetaan vahvistamaan EU:n tiedustelurakenteita vaiheittain kohti täysivaltaista EU:n tiedusteluyhteistyön yksikköä.

Niinistö ottaa raportissa kantaa myös siihen mahdollisuuteen, että Yhdysvallat keskittää tulevaisuudessa sotilaallisia resurssejaan nykyistä enemmän Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Euroopassa pitäisi hänen mukaansa varautua tähän, mikä on osa maanosaan kohdistuvaa pidäkettä sekä viestiä Yhdysvalloille.

Yhtenä konkreettisena ehdotuksena on ehdotettu eurooppalaista ilmapuolustuskilpeä, jolla puolustetaan väestöä, alueita ja kriittistä infrastruktuuria. Myös EU:n ja Naton yhteystyötä pidetään raportissa tärkeänä.

NIINISTÖN raportti lähtee siitä, että EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka muotoiltiin 1990-luvulla, jolloin suorat EU:hun kohdistuvat uhat olivat historiallisen vähäiset. Raportti kysyy, onko EU:lla tällä hetkellä riittävän kattavat valmiudet valmistautua ja tarvittaessa reagoida suuriin kriiseihin.

Raportin vastaus on kieltävä, vaikka joitain valmiuksia luonnollisesti löytyy.

Keskeisenä ongelmana Niinistö näkee liian reaktiivisen toiminnan sekä koronaviruspandemiassa että Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan.

-  Meidän täytyy pystyä siirtymään reaktiosta proaktiiviseen toimintaan, hän sanoi julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

Konkreettisissa ideoissa voi nähdä paljon suomalaisvaikutteita. Mallia on otettu esimerkiksi suomalaisesta maanpuolustuskurssista. Myös esimerkiksi ajattelu kolmannen sektorin, valtion ja yksityisen sektorin yhteistyöstä sopii hyvin suomalaiseen ajatusmaailmaan.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.54