Perustuslain nykyinen tulkinta valtaoikeuksista sanoo, että hallitus vastaa EU-politiikasta ja presidentti muista ulkosuhteista. Suomen Natoon liittymisen jälkeen linjattiin Nato-asioiden kuuluvan ylipäällikön eli presidentin hoidettavaksi.

Iso kysymys on, miten tässä työnjaossa turvataan eduskunnan tiedonsaanti.

TYÖNJAOSTA on riittänyt presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen vuoden aikana keskustelua. Hän muun muassa edusti Suomea Itämeren Nato-maiden huippukokouksessa ja osallistui Tanskan pääministerin tarjoamalle illalliselle, jossa olivat mukana Pohjoismaiden kaikki muut pääministerit paitsi Petteri Orpo (kok.).

Puheessaan Stubb laski lukuisia tapaamisiaan eduskunnan eri tahojen kanssa alkaen eduskuntaryhmistä ja valiokunnista.

Hän myös sanoi presidenttinä olevansa valmis siihen, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon käytänteistä tehdään kirjaus.

ENTINEN SDP:n kansanedustaja ja monessa hallituksessa ministerinä ollut Erkki Tuomioja näkee, että Alexander Stubb on presidenttinä ottanut haltuunsa paljon sitä tilaa, mikä kuuluisi pääministerille. Hän ei syytä tästä yksin Stubbia.

– Tällä tarkoitan tilaa, minkä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa osaamaton ja välinpitämätön pääministeri Petteri Orpo on jättänyt käyttämättä. Siitä on muodostunut jo perustuslaillinen kysymys, kuten Paavo Lipponen on aivan oikein todennut. Ongelma ei siis välttämättä ole presidentti vaan tässäkin syynä on nykyinen hallitus ja sen lepsu ulko- ja turvallisuuspolitiikan värisuora, Erkki Tuomioja sanoo.

TAMPEREEN yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg myöntää, että Stubb on ottanut näkyvän roolin parlamentaarisessa ulkopolitiikassa.

Hän ei kuitenkaan pidä presidentin ja pääministerin työnjakoa nykyisellään erityisen ongelmallisena. Hän muistuttaa, että tältä osin vallanjaon raja on veteen piirretty.

– Asia on mielestäni toissijainen, ainakin niin pitkään kun presidentillä ja pääministerillä on keskinäinen yhteisymmärrys työnjaosta eikä se aiheuta välirikkoja tai linjasekavuutta, Tuomas Forsberg linjaa.

YDIN-LEHDEN päätoimittaja Arja Alho kuvailee Stubbin ensimmäistä vuotta presidenttinä aktiiviseksi ja energiseksi.

Aktiivisuuden hötäkässä on Alhon mukaan jopa unohtunut perustuslain kirjaus, että presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Alhon mielestä tilanteesta voi syyttää yhtä lailla pääministeri Petteri Orpoa.

– Orpo ei tavallaan pidä kiinni siitä. Tämä näkyy julkisissa puheenvuoroissa ja muutenkin. Parlamentarismin pe­riaatteisiin kuuluu se, että valtioneuvoston kanssa yhteistoiminnassa tulee parlamentaarinen valvonta. Tämä ei ole puolueen sisäinen asia, vaan se on valtionsäännön periaatekysymys, Arja Alho sanoo.

VIIME kaudella EU-komissaarina toiminut Jutta Urpilainen suhtautuu osin armollisesti presidentin ja pääministerin nykyiseen työnjakoon.

Urpilainen pitää olennaisena osana Stubbin ensimmäistä vuotta keskittymistä Suomen profiloimiseen uutena Nato-jäsenmaana.

– Tämä on ollut luontevaa ison turvallisuuspoliittisen muutoksen jälkeen. Globaali länsi on meidän kotipesämme.

Urpilainen myös arvostaa Stubbin aktiivista roolia eurooppalaisena vaikuttajana. Stubb on tavannut EU-päämiehiä, Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota.

– Stubb on kuitenkin nähdäkseni jättänyt EU-politiikan pääministerin johdettavaksi, mutta perustuslaillisen toimintatavan kanssa on syytä olla tarkkana jatkossakin.

Tämä juttu on lyhennelmä Demokraatti-lehdessä 13.2. julkaistusta jutusta.