Puheen jälkeen tiedotusvälineet kysyivät Halla-aholta, jatkuuko kritiikki myös hänen presidentinvaalikampanjassaan.

– On vähän mielenkiintoinen tilanne, että kun media haukkuu perussuomalaisia, se on kritiikkiä. Mutta sitten kun perussuomalaiset kritisoivat median toimintaa, se on haukkumista tai hyökkäystä mediaa vastaan. Te olette aika kovia uhriutumaan. Koettakaa kestää sitä, että vapaassa yhteiskunnassa myös median toimintaa voi arvostella, hän vastasi median kysymykseen.

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua presidentin valtaoikeuksista ja siitä, missä kulkevat presidentin ja toisaalta pääministerin ulkopoliittisten velvollisuuksien hoitamisen rajat. Keskeistä on myös, miten Nato-Suomessa eduskunta saa riittävästi tietoa ulkopoliittisesta päätöksenteosta. On pohdittu, pitäisikö perustuslakia tarkastella tältä osin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tavannut pitää taukoa ennen sanaa “yhteistoiminnassa”.

– Ei siinä tarvitse minun mielestäni olla taukoa, Halla-aho totesi medialle.

Naton huippukokouksissa Suomea edustaa Halla-ahon mukaan tasavallan presidentti.

– Ei siellä voi olla kahden lautasen käytäntöä. Se asettaisi Suomen vähän kummalliseen valoon ja synnyttäisi epäselvyyttä siitä, että kenelle pitää keskustella, jos halutaan keskustella Suomen kanssa.

Halla-ahon mukaan tasavallan presidenttiä ei voi sivuuttaa, koska tauosta riippumatta hänet mainitaan perustuslaissa ensin.

HALLA-AHON mukaan on perusteltu huoli, miten Suomen ulkopolitiikan parlamentaarinen kontrolli ja tiedonanto eduskunnalle toteutuu, jos Suomessa olisi presidentti, joka ei nauttisi parlamentaarista luottamusta ja vastuuta ja jolla ei olisi velvollisuutta raportoida eduskunnalle.

– Niinistön kaudella yhteydenpito on perustunut tasavallan presidentin aloitteesta järjestettyihin epävirallisiin tapaamisiin, jotka ovat toimineet ihan hyvin. Se johtuu tietenkin siitä, että henkilökemiat esimerkiksi tasavallan presidentin ja ulkoasiainvaliokunnan välillä ovat toimineet, ja ymmärtääkseni myös tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä. Jotkut ovat esittäneet sen ihan perustellun näkemyksen, että lainsäädännön pitäisi ottaa huomioon myös tilanne, jossa henkilökemiat eivät toimi ja keskusteluyhteys ei ole niin hyvä, Halla-aho puntaroi nykyisen perustuslain toimivuutta.

Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa siihen, pitäisikö presidentin valtaoikeuksia tarkastella.

– Mielestäni presidentiksi pyrkivien henkilöiden ei pidä ottaa kantaa presidentin valtaoikeuksiin. Se kuuluu eduskunnalle ja se kuuluu eduskuntavaaleihin. Itse aion, jos tulen valituksi presidentiksi, pitää omasta puolestani nykyisen kaltaista hyvää keskusteluyhteyttä eduskunnan kanssa, Halla-aho vakuuttaa.

PUHEESSAAN puoluekokoukselle Halla-aho sanoi, että Suomen Kiina-riippuvuutta on ruvettava systemaattisesti purkamaan hyvän sään aikana protektionistisilla työkaluilla EU:n tasolla.

Media kysyi Halla-aholta kantaa, pitäisikö esimerkiksi kiinalaisomisteisen TikTok-palvelun käyttöä rajoittaa kansanedustajilta. Kyseessä on somepalvelu.

– Kiinalaiset digitaaliset palvelut ja myös digitaaliset laitteet ovat selkeä turvallisuusuhka ja siihen on jossain määrin jo länsimaissa reagoitu. Esimerkiksi Huawein toimintaa on rajoitettu Yhdysvalloissa hyvin voimakkaasti ja kyllä tähän suuntaan pitäisi mennä, Halla-aho näkee.

Halla-ahon mukaan laaja riski sisältyy Suomen riippuvuuteen kiinalaisesta teollisesta tuotannosta:

– Me voimme joutua vaikkapa Taiwaninsalmen tilanteen kehittymisen vuoksi tilanteeseen, jossa kauppayhteydet häiriintyvät tavalla tai toisella. Ja jos me ajaudumme pakon edessä siihen tilanteeseen, että irtikytkentä pitää tehdä, sen aiheuttama shokki eurooppalaiselle taloudelle on paljon suurempi kuin jos me teemme sen hyvän sään aikana systemaattisesti.

PRESIDENTIN arvojohtajuudesta puhuttaessa Halla-aho sanoo, että perussuomalaisille Suomi on ennen kaikkea suomalaisten kansallisvaltio.

– Tämä ei ole yritys eikä tämä ole maailmanparannustoimisto. Tasavallan presidentti ei voi ryhtyä minkään intressiryhmän kuten elinkeinoelämän tai ay-liikkeen tai jonkin muun edunvalvojaksi, vaan hänen pitää pyrkiä löytämään kysymyksiin sellaisia tulokulmia, joissa otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien erilaisessa asemassa ja elämäntilanteessa olevien suomalaisten edut, jotta täällä olisi mahdollisimman hyvä elää kaikenlaisille ihmisille. Se on se tapa, jolla ylläpidetään yhteiskunnan resilienssiä ja koheesiota, että kaikki tuntevat tämän maan omakseen.

Toisaalta Halla-aho sanoi, että Suomea ei hänen mielestään voi ajatella esimerkiksi USA:n tapaisena maahanmuuttoon perustuvana monikulttuurisena yhteiskuntana, joka on hänen mukaansa rakennettu aivan erilaisista lähtökohdista.

– Kyllä Suomen perusolemus suomalaisena maana pitää tunnustaa ja sitä täytyy pitää hyvänä ja puolustettavana asiana.

KYSYTTÄESSÄ istuvan presidentin Sauli Niinistön onnistumisista ja epäonnistumisista presidenttinä Halla-aho toteaa, ettei halua lähteä Niinistöä kovin paljon loppusuoralla arvostelemaan.

– Yksi asia, josta nyt ehkä voitaisiin esittää myös kriittisiä huomioita, on se, että hän on useampaan otteeseen ehkä astunut hiukan sen oman tehtäväkenttänsä ulkopuolelle ja ottanut kantaa esimerkiksi hallituspoliittisiin kysymyksiin. Hänellä on toki mielestäni oikeus näin tehdä, mutta silloin mielestäni hänen sanomisiinsa ei tule suhtautua aivan samalla tavalla kuin silloin, kun hän kommentoi omaan toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Suomessa ollaan hiukan herkkänahkaisia tasavallan presidenttiin kohdistuvan kritiikin osalta ja se on ihan hyvä silloin, kun kyseessä on ulko- ja turvallisuuspolitiikka tai muu presidentille kuuluva.

– Mutta jos hän lähtee sitten tavallaan muihin kysymyksiin keskustelun osapuoleksi, niin silloin häntä voidaan myös mielestäni kohdella keskustelun osapuolena.

Käytännön esimerkkejä Halla-aho ei halunnut pyydettäessä lähteä antamaan siitä, missä Niinistö on hänen mielestään astunut tehtäväkenttänsä ulkopuolelle.

Hän tähdensi, ettei halua niinkään arvostella tasavallan presidenttiä, vaan muistuttaa muita osapuolia siitä, ettei presidentin pidä olla näissä asioissa arvostelun yläpuolella.

Halla-ahon pienen kritiikin taustoista voidaan esittää valistuneita arvauksia: Tiedetään esimerkiksi, että kesäkuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti, että hänen mielestään elinkeinoministeri Vilhelm Junnilaan (ps.) liittyvä kohu on ”vähintään kovin kiusallinen” hallitukselle. Perussuomalaisten johdon vaihduttua vuoden 2017 puoluekokouksessa vuonna 2017 Niinistö oli myös äänessä kommentoiden puolueen johdon tuomioita ja kaivaten “tehokasta katumista”.

PRESIDENTTIEHDOKKAAN puheessaan Halla-aho sanoi toivovansa, että media perkaa ehdokkaiden aiempia Venäjää koskevia lausuntoja ja linjauksia samalla tarmolla, kuin se on “viime kuukaudet tonkinut perussuomalaisten tuhmia sanomisia vuosien ja vuosikymmenten takaa”.

– Joillakin tahoilla nähdään niin, että se mitä perussuomalainen on sanonut 15 vuotta sitten, on paljon oleellisempaa kuin se, mitä hän sanoo tänä päivänä. Tällä samalla logiikalla voitaisiin ajatella, että se, mitä mieltä ehdokkaat ovat aiemmin olleet esimerkiksi energiaan tai Venäjään liittyvistä kysymyksistä kyllä on ehkä ihan relevanttia tietoa ja antaa osviittaa siitä, mikä on kyseisen ehdokkaan kyky arvioida realistisesti meidän turvallisuusympäristöämme. Mutta tämä oli vain kaino toive median suuntaan.

Halla-aho painotti Ukrainan tukemisessa pitkäjänteisyyttä. Tärkeää on selkeä poliittinen tahtotila Ukrainan tukemiseksi.

– Meidän täytyy auttaa Ukrainaa kaikin keinoin niin pitkään kuin se on tarpeellista. En usko, että tästä tulee kovinkaan suurta erimielisyyttä.

Sen, että Donald Trump valittaisiin uudestaan USA:n presidentiksi, Halla-aho ei näkisi olevan mikään katastrofi. Hän muistuttaa, että Trump istui jo neljä vuotta presidenttinä.

– En nyt oikein tiedä, mihin nämä maailmanlopun ennusteet sitten perustuvat hänen mahdollista toista kauttaan koskien. Nyt pelotellaan sillä, että hän irrottaa Yhdysvallat Natosta tai jotain muuta, mutta eihän hän tehnyt sitä ensimmäiselläkään kaudellaan. Sen sijaan hän kyllä nosti esiin sen tärkeä kysymyksen, että Länsi-Eurooppa on ulkoistanut puolustuksensa yhdysvaltalaisen veronmaksajan hoidettavaksi ja se on ihan perusteltu kritiikki ja sen suhteen täällä onkin jo ryhdistäydytty.