Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Pro ehdottaa: Perustulokokeilun yhdeksi malliksi älytulo – byrokratia vähenisi

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen esitteli järjestönsä kiintoisan avauksen älytuloksi.

Ammattiliitto Pron hallitus esittää Kelan osittaisen perustulon kokeilun rinnalla kokeiltavaksi uutta älytulojärjestelmää. Uusi älytulojärjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen, eikä sitä siis maksettaisi koko aikuisväestölle. Siinä yhdistyisivät vastikkeeton ja ehdoton osittainen perustulo sekä negatiivinen tulovero. Samalla mallissa on aktivoivia piirteitä, kuten osassa esitetyistä osallisuustuloissa.

Tulonsiirron haluava henkilö ilmoittautuisi Kelan ja verottajan hallinnoimaan yhteiseen reaaliaikaiseen älytulorekisteriin. Sinne ilmoitettaisiin sosiaaliturvatunnus, osoite ja pankkitilinumero. Älytulorekisterissä oleville maksettaisiin automaattisesti 500 euroa kuussa verottomasti ja kun he olisivat työmarkkinoiden käytettävissä, heille maksettaisiin 700 euroa verottomasti. Älytuloa saava henkilö saisi lisäksi tienata vapaasti työtuloa.

– Mutta silloin ansiotulon verotus olisi muita tiukempaa, eikä tällainen henkilö saisi verotuksessaan täyttä työtulovähennystä, huomauttaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.

Kun tulot ovat tarpeeksi suuret, ei tulonsaajan enää kannata olla C-veroluokan piirissä vaan hänen kannattaa siirtyä A- tai B-veroluokkaan.

Verottaja on Pron mukaan luomassa kansallinen sähköisen tulorekisterin vuosina 2019–2020.

Pro esittää, että Suomessa otetaan käyttöön uusi tuloverotuksen veroluokka entisten A eli kuukausikohtaisen tulorajan ja B eli kumulatiivisen tulorajan lisäksi. Veroluokka C olisi älytuloluokka.

Älytulon tulonsiirron saava henkilö olisi automaattisesti veroluokassa C, missä jokaisesta tienatusta eurosta menisi suojaosuuden jälkeen 40 %-65 % vero. Tulonsaajan kannattaa olla C-veroluokassa, kunnes työtulot kasvavat 800 euroon. Malli olisi tulonsaajalle neutraali, jos saa 800 euroa työtuloa ja 700 euroa älytuloa.

Lisää aiheesta

Kun tulot ovat tarpeeksi suuret, ei tulonsaajan enää kannata olla C-veroluokan piirissä vaan hänen kannattaa siirtyä A- tai B-veroluokkaan. Kansallinen tulorekisteri voisi siirtää henkilöitä myös automaattisesti pois C-veroluokasta, jos tähän keksitään toimiva malli. Tällöin myös tulonsiirrot loppuisivat.

Älytulojärjestelmän tulonsiirrolla yhdistettäisiin käytännössä vain toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki sekä sairaspäivärahan perusosuus. Malli vähentäisi byrokratiaa, sillä siirtyminen esimerkiksi sairaspäivärahalle vaatisi vain ilmoituksen siitä, ettei henkilö ole enää työmarkkinoiden käytettävissä. Opintotuen, kotihoidontuen, ansiosidonnaisen päivärahan, takuueläkkeen ja muiden tukien muodot jätettäisiin ennalleen.

Järjestelmä vaatisi edelleen harkinnanvaraisen toimeentulotuen säilyttämistä sekä asumistuen tukileikkurin loiventamista kannusteloukun pienentämiseksi.

– Vastikkeettoman tulonsiirron olosuhteissa aikuissosiaalityön merkitys kasvaisi ihmisten auttamisessa ja ongelmien haltuunotossa. Kannusteloukkujen pienentämiseksi yksinhuoltajien asumistuesta voisi muuttaa osan lapsilisän yksinhuoltajaosan kasvattamiseen, ehdottaa Pron Malinen.

Ammattiliitto Pro huomauttaa, että työtulovähennys toimii jo nyt negatiivisen tuloveron kaltaisena elementtinä suomalaisessa työverotuksessa.

Kaikkien tulevien työverotuksen kevennyksien suuntaaminen työtulovähennyksen kasvattamiseen olisi keino pienentää kannustinloukkuja ja vahvistaa perustulopiirrettä työverotuksessa.

Opintotuen, vanhempainpäivärahan ja kotihoidontuen yhdistämistä osaksi älytulojärjestelmää voisi harkita myöhemmin.

– Uutta järjestelmää ei voida luoda kustannusneutraalisti, sillä se tulee vähentämään sosiaaliturvan vajaakäyttöä. Sama tilanne lienee toimeentulotuen siirtämisessä Kelan hoidettavaksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE