Kotimaa
30.10.2021 16:35 ・ Päivitetty: 30.10.2021 16:35
Professori hämmentyi HS-syytteistä – “Vanha ajatus, että päätoimittaja vastaa aina, ei nykyään käytännössä toteudu”
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-tapausta koskevat syytteet osoittavat, että vanha ajatus päätoimittajan viimesijaisesta vastuusta ei enää toteudu. Näin arvioi viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti perjantaina syytteen Helsingin Sanomien kahta toimittajaa ja yhtä esimiestehtävissä toiminutta vastaan.
Lehden vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei saanut syytetä. Niemi on kertonut pitävänsä ratkaisua hämmentävänä, vaikka hänen tehtäväänsä vastaavana päätoimittajana kuuluu oikeudellinen vastuu lehden sisällöstä.
Sananvapauslain mukaan julkaisusta vastaava toimittaja voidaan tuomita sakkoihin päätoimittajarikkomuksesta, jos hän laiminlyö velvollisuutensa johtaa ja valvoa toimitustyötä niin, että se on “omiaan myötävaikuttamaan” lainvastaisen sisällön julkaisemiseen.
Professori Korpisaari huomauttaa, että jo lain säätämisen yhteydessä silloinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki arvioi rikosta niin vaikeaksi toteutuvaksi, että syyttäjän olisi vaikeaa voida näyttää sitä toteen.
- Päätoimittajan vastuu ei ole niinkään vastuuta sisällöstä vaan siitä, että toiminta on organisoitu asianmukaisella tavalla, niin että virheitä voidaan välttää, Korpisaari sanoo STT:lle.
“Ei sellainenkaan tunnu oikeudenmukaiselta, että joku kantaa vastuun toisen puolesta.”
Nykyinen sananvapauslaki astui voimaan vuonna 2004. Sen jälkeen päätoimittajarikkomuksesta on tuomittu harvakseltaan.
Rikkomukseen johtavan laiminlyönnin tulee olla olennainen, ja sen tulee johtua joko tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.
- Vanha ajatus siitä, että päätoimittaja vastaa aina, ei nykyään käytännössä toteudu, sanoo Korpisaari.
Syyttäjän mukaan esitutkinnassa ei saatu näyttöä, että Niemi olisi ollut etukäteen tietoinen toimittajien syytteisiin johtaneiden artikkeleiden sisällöstä. Esitutkinnassa hän jätti itsekriminointisuojaan vedoten vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin.
- On aika vaikea saada näyttöä, minkä verran esimiehet ovat tienneet jonkin jutun valmistelusta, jos he tai alaiset eivät sitä kerro, Korpisaari sanoo.
Hän ei lämpene ajatukselle, että päätoimittajat pääsisivät uudessa laissa liian helpolla.
- Ei sellainenkaan tunnu oikeudenmukaiselta, että joku kantaa vastuun toisen puolesta.
Syytteet koskevat sotilastiedustelusta joulukuussa 2017 julkaistua artikkelia, joka oli tarkoitettu juttusarjan aloitusosaksi. Lehti luopui myöhempien osien julkaisusta.
Toimittajien syytetään oikeudettomasti julkistaneen tietoja seikoista, jotka on säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.