Kotimaa
12.9.2016 15:55 ・ Päivitetty: 12.9.2016 17:55
Professori työoikeuden alasajosta: “Yhteiskunta menee vaikeaksi Ahtisaari-tyyppisten sovittelijoiden kannalta”
Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander totesi tänään liiton Työ ja oikeus -forumissa, että työoikeuden opetuksen rapautumisella voi tulevaisuudessa olla vaikutuksia työmarkkinoiden toimivuudelle.
Yliopistojen säästöjen vuoksi työoikeuden opetuksen tilanne on hälyttävä. Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen kertoo Demokraatille jakavansa Lakimiesliiton huolen.
– Onhan se ihan totta, hän sanoo ja alkaa listata eri yliopistoissa tehtyjä karsintoja työoikeuden opetukseen ja toimiin. Luettelo on pitkä.
Esimerkiksi Helsingissä työoikeudella on enää puolikas professuuri. Ennen oli kahdesta kolmeen laskutavasta riippuen.
Työmarkkinoille tulee yhä vähemmän työlainsäädännön tuntijoita, mikä Lakimiesliiton mukaan uhkaa muun muassa lainvalmistelua.
Koskinen toteaa, että sinänsä oikeuden systematiikka on elävä ja oikeuden alan eri oppiaineiden välillä tapahtuu jatkuvasti uudelleenpainotuksia.
– Mutta voi kyllä aivan puoluettomastikin sanoa, että onhan työoikeudessa menty aika paljon takapakkia.
Lisää aiheesta
Ei tunnu mitään yhteisymmärystä löytyvän.
Koskinen toteaa, että Helsingin yliopiston työoikeuden asiantuntijoilla on ollut aiemmin merkittävä rooli lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa. Nyt valmistelu on mennyt yhä enemmän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen väliseksi.
– Virkamiehet valmistelevat ja pyytävät lausuntoja työmarkkinajärjestöiltä. Työmarkkinajärjestöillä on iso rooli. Tosin jos aiemmin joku professori oli puheenjohtaja komiteassa, silloinkin työmarkkinajärjestöillä oli kyllä jo edustajansa.
Koskinen sanoo, ettei hän sinänsä pidä katastrofina “kaksikantaista lainvalmistelua” työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä.
– Jos puolueettomat toimijat jäävät vähän vähemmälle, on se pienempi haitta kuin jos työmarkkinajärjestöt jäisivät pois.
– Tosin tällä hetkellä kyllä menee huonosti, kun ei tunnu mitään yhteisymmärrystä löytyvän. Kyllä siinä jokin sovittelija täytyisi olla välissä, hän sanoo ja viittaa yliopiston asiantuntijoihin.
Koskinen on tutkinut työriitojen sovittelijoiden taustoja.
– Sielläkin oli pitkään ulkopuoliset sovittelijat, joilla oli riittävästi auktoriteettia. Sitten alkoikin olla virkamiehiä sovittelijoina, esimerkiksi Esa Lonka. Nyt taas kun Minna Helle tuli, hän on tavallaan intressiedustaja. Ei meillä sielläkään ole ulkopuolisia vahvan aseman omaavia Ahtisaari-tyyppisiä sovittelijoita.
– Koko ajan tämä yhteiskunta menee vaikeammaksi ja liiaksi osapuolten välisiksi konflikteiksi Ahtisaari-tyyppisten sovittelijoiden kannalta, Koskinen laajentaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.