– Jos monopolimyyntiin jäisivät vain väkevät juomat, on selvää, ettei nykyistä myymäläverkostoa voisi ylläpitää. Väkevien alkoholijuomien myyntipisteitä olisi paljon nykyistä harvemmassa. Suomen kaltaisessa varsin vähälukuisessa ja laajassa maassa tämä merkitsisi, että etenkin maaseudulla lähimpään Alkoon voisi olla kohtuuttoman pitkä matka.

Koska Alkon suosio on perustunut hyvään palveluun, tällainen pitkien etäisyyksien takia huonosti palveleva väkevien juomien monopolimyynti johtaisi asiakkaiden tyytymättömyyteen. Tällöin myös politiikkojen tahtotila pitää yllä väkevien monopolimyyntiä saattaisi muuttua nopeallakin tahdilla.

– Tästä saattaisi seurata se, että ennen pitkää myös vahvat viinakset olisivat myynnissä kaikenlaisissa kioskeissa. Tämä taas aiheuttaisi ehdottomasti hallaa kansanterveydelle.

– Osa vahvojen oluiden kauppoihin viemistä kannattavista kansanedustajista on avoimesti sanonut näkevänsä tämän vain ensimmäisenä askeleena muutoksen tiellä.

Paljon keskustelua herättänyt alkoholilain uudistus on vihdoin siirtymässä lähetekeskusteluun. Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen alkoholilain kokonaisuudistukseksi. Eduskunnan käsittelyyn laki päätynee ensi viikolla.

Paljon vatuloimista aiheuttaneessa lakiehdotuksessa löydettiin vihdoin konsensus kesäkuun lopulla, kun hallitus kertoi aikovansa esittää kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan korotusta 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Samalla hallitusryhmien välillä sovittiin myös siitä, että kaupat saavat myydä myös muita kuin käymällä valmistettuja alkoholijuomia valittuun prosenttirajaan asti.

Prosenttirajan korotus on herättänyt kuitenkin paljon vastustusta etenkin keskustan eduskuntaryhmän sisällä. Eripuraisuuden hallitus yrittää taltuttaa sallimalla kansanedustajien äänestää lain ensimmäisessä, pykäläkohtaisessa käsittelyssä omantuntonsa mukaan.

Lakiesityksen tullessa istuntosaliin kansanedustajat saavat ehdottaa hallituksen esittämään prosenttirajaan muutoksia, ja lopullinen raja määräytyykin äänestyksen tulosten perusteella.

Lain toisessa käsittelyssä hallitusryhmien on kuitenkin tuettava hallituksen esitystä, miksi se ikinä muotoutuukaan.

Kun lakiesitystä käsitellään täysistunnossa, on mahdollista, että siellä hallituksen esityksen lisäksi ehdotettaisiin vaikkapa rajan tiputtamista 2 prosenttiin tai nostamista 15 prosenttiin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa myös viinit voisivat päätyä kauppojen hyllylle.

Demokraatti kysyi THL:n tutkimusprofessori Mäkelältä, mitä eri prosenttirajat tarkoittaisivat kansanterveyden kannalta. Aikaisemmin on muun muassa uutisoitu, että prosenttirajaa nostettaessa 5,5 prosenttiin alkoholinkäytöstäjohtuvat kuolemat saattaisivat nousta vuositasolla noin 150 henkilöllä.

Mäkelä kertoo, että muiden mahdollisten ehdotettavien prosenttirajojen vaikutuksista ei ole mahdollista saada vastaavaa arviota tuosta vain.

Hän kuitenkin toteaa tutkimusten valossa olevan selvää, että mitä vahvempia alkoholituotteita siirtyy rajatusta myynnistä kauppojen hyllylle, sitä suuremmiksi alkoholin haitalliset vaikutukset kansanterveydelle käyvät.

– Mutta valitettavasti tarkkoja arvioita on vaikea antaa ilman erillistä arviointia.